Kuinka meillä nyt menee?

Nurmeksen kaupungin talousraportti 1-4/2012 on valmistunut. Raportista löytyy monia positiivisia asioita. Nurmeksessa oli 8360 asukasta 30.4.2012. Väestön kokonaismuutos on +1, joka on paras tulos pitkiin aikoihin ja parempi kuin esimerkiksi Joensuun. Toinen ilonaihe on työttömyyden väheneminen verrattuna naapurikuntiin.

Talouden osalta Nurmeksen kaupunki näyttäisi saavuttavan tänä vuonna nollatuloksen, joka olisi kelvollinen verrattuna esimerkiksi alijäämäiseen talousarvioon. Meilläkin toimintakulujen kasvu on kuitenkin 4 %, mikä on selvästi enemmän kuin viime vuonna. Useissa verrokkikunnissa vastaava luku on 5-6 %. Kaupungin maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Lainaa kaupungilla on vajaat 11 miljoonaa euroa.

Terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito näyttäisivät pysyvän budjetissa, mikä on hyvä asia. Tämä ei suinkaan ole normaali tilanne Suomen kunnissa. Oma terveydenhuollon kuntayhtymä ja ennaltaehkäisevä sosiaali- ja perhetyö näyttävät taas kyntensä.

Verotulot polkevat paikoillaan ja ne seurailevat vuoden 2011 alkukuukausien tasoa. Elinkeinoelämässä niin Suomessa kuin koko Euroopassa on siirrytty syklisestä taloudesta kriisiytyneeseen talouteen, joissa ei ole selviä nousu- ja laskukausia. Kriisitaloudessa kehitys polkee paikoillaan ja kasvun hetket ovat ajallisesti lyhyitä ja kasvuvauhti niissä hidas.

Valtio ottaa pois Nurmeksen kaupungilta tänä vuonna 900 000 euroa ja ensi vuonna hieman pelättyä vähemmän eli 400 000 euroa. Lisäksi poistoaikojen lyheneminen 30 vuodesta 20 vuoteen ”rokottaa” meitä ensi vuoden tilinpäätöksessä 580 000 eurolla.

Kokonaisuutena voidaan sanoa, että meillä menee kohtuullisesti. Taloutemme näyttää pitävän pintansa tänä vuonnakin. Päättäväisiä toimia tarvitaan kuitenkin verotulojen lisäämiseksi. Nurmes houkuttaa työssä käyviä ihmisiä ja kasvuhaluisia yrityksiä. Nämä molemmat ovat meidän aidon kasvun eväitä. Työn määrää lisäämällä luodaan verotuloja ja sitä kautta hyvinvointia.

Epäselvyyden hallinta

Johtamisoppeja on ollut aikojen saatossa monia. ”Ismit” ovat tulleet ja menneet. Nykypäivän uusimpana johtamisoppina on noussut pintaan epäselvyyden hallinta.

Nykymaailmassa on paljon tietoa ja paljon toimijoita. Kaikki mahdollisuudet epäselvyydelle ovat olemassa. Johtaminen on elämistä näiden tietovirtojen risteyskohdissa ja olennaisen kuulemisesta kaiken huminan keskellä. Kaikkien aistien pitää olla kunnossa ja eritoten ei saa olla turta. Väsymys ja stressi heikentävät aistien toimintaa ja siten vaarantavat oikean ja nopean päätöksenteon.

Sodankäynnissä ja liike-elämän kilpailussa on pärjäämisen erääksi keinoksi tullut vastustajan päätöksentekojärjestelmän sotkeminen, väärän informaation antaminen tai informaation järjestämistapojen, kuten ajan käsitteen, horjutus. Olen pannut merkille samaa myös kuntapuolella.

Kuntapuolella epäselvyydestä ei todellakaan ole puutetta. Toimijoita on paljon ja valtion eri tahot tuottavat paljon informaatiota. Epäselvyyden hallinnan keskeiseksi välineeksi nousee hyvä ja tehokas johtoryhmätyöskentely. Tämän olen oppinut 27-vuotisen työurani aikana. Hyvä johtoryhmä kokoaa ja analysoi tietoa ja auttaa näin johtajaa tekemään oikeita päätöksiä.

Tämän työviikon listalla on mm. Porokylän Leipomon laajennushankkeen valmistelua, Varkauteen suunnitellun jätteenpolttolaitoksen laskelmiin perehtymistä sekä monien muiden asioiden hoitoa. Olen palvelutehtävässä, jossa tietojen analysoinnilla on suuri painoarvo.

Viime aikoina olen havainnut myös ensimmäiset merkit lähestyvistä syksyn kunnallisvaaleista. Asioiden arvottaminen turuilla, toreilla ja nettipalstoilla on alkanut. Vielä ei voi nähdä, mikä asia nousee tulevien vaalien ykkösteemaksi Nurmeksessa.

Hopeaa rajan takaa

Blogini otsikolla en tällä kertaa tarkoita sukuhopeita ja Mikko Niskasen ohjaamaa Esa Anttalan romaaniin perustuvaa elokuvaa. Nyt on kysymys Sotkamon Tipasojalle avattavasta Sotkamo Silver Ab:n hopeakaivoksesta ja Nurmeksen tulevaisuudesta.

Hopeaa pääosin tuottava monimetallikaivos sijaitsee aivan Nurmeksen ja Valtimon rajan takana Sotkamon puolella. Kaivos rakennetaan 2012–2013. Sinne syntyy 50 suoraa työpaikkaa ja noin 30 välillistä työpaikkaa. PIKES on ollut mukana kaivoksen suunnittelussa ProKaivos-hankkeen kautta. Nyt on sadonkorjuun aika: Nurmeksen kaupungin tulee korjata oma sille kuuluva hyötynsä kaivoksen tuomista työpaikoista ja sen tarvitsemista palveluista usean eri alan yrityksiltä. Kaivos ja sen rakentaminen tarvitsevat palveluja mm. metalliyrityksiltä, huolto- ja kunnossapitoyrityksiltä, vartiointiyrityksiltä, ruokahuoltoyrityksiltä, siivousyrityksiltä, vaatehuoltoyrityksiltä ja kone- ja kuljetusyrityksiltä.

Olisikohan nyt aika ottaa meillä täällä Nurmeksessa keskusteluun ns. sairaalantontin rakentaminen asuntokäyttöön? Tälle isolle tontille mahtuisi mielestäni 2-3 erikokoista taloa, joissa voisi olla vuokra-asuntoja, yhteisöllistä asumista sekä omistusasuntoja. Sairaalantontti voitaisiin toteuttaa myös ns. aluerakentamisen periaatteella. Nurmes tarvitsee lisää asuntoja, koska kauniiseen kaupunkiimme on juuri nyt paljon tulijoita.

Puhuin sunnuntaina äitienpäivän juhlassa Koivurinteen Erän kämppäkartanolla. Juhla oli upea ja ihmisiä tupa täynnä. Kävimme vaimoni kanssa katsomassa myös yhtä vaihtoehtoa uudeksi asunnoksi.

Kesä näyttää nyt todella tulevan. Voimme taas olla iloisia siitä, että pitkästä talvesta ja hurjasta työmäärästä on selvitty. Nyt eletään jo vuoden valoisimpia päiviä luonnossa, kun lehti ei vielä ole puussa täytenä.

Terveelliset työtilat

Sisäilmaongelmat piinaavat Suomen kuntia. Nyt maksetaan laskua laiminlyödystä kunnossapidosta kuntien ja kuntayhtymien omistamissa rakennuksissa. Nurmeksen kaupunkikaan ei ole välttynyt näiltä ongelmilta.

Se mikä on hämmästyttävää myös uusissa ja juuri peruskorjatuissakin rakennuksissa on tullut esiin terveysriskejä. Rakennuksen tila ei ole koskaan stabiili, vaan siihen vaikuttaa esimerkiksi erittäin paljon ilmastoinnin säädöt. Peruskorjauksen jälkeen rakennuksen tilan vakiintuminen kestää muutamia vuosia. Korjausurakoiden loppusiivouksiin pitää oman käsitykseni mukaan varata riittävästi aikaa.

Kunnat joutuvat tarkastelemaan rakennusten pitoa ja käyttöä uudesta näkökulmasta myös siksi, että useiden rakennusten poistoajat lyhenevät 30 vuodesta 20 vuoteen. Tämä muuttaa ajattelutapaa: meillä ei ole varaa pitää huonoja tiloja.

Työnantajan tulee suhtautua näihin ongelmiin vakavasti, ja vastaavasti työntekijöiden asiafaktoihin pohjautuen. Ei ole hyvä etiketin mukaista kommentoida asioita tai arvailla niiden syitä ennen kuin niitä on yritetty ratkoa yhdessä. Uskon henkilökohtaisesti, että sisäilmaongelmat saadaan selätettyä Nurmeksen kaupungissa. Olemme tehneet yhdessä oikeita toimia, ja niitä jatketaan päättäväisesti. Terveelliset työtilat ovat meidän kaikkien oikeus.

Ja lopuksi vielä positiivisia uutisia: Nurmeksen kaupungin väkiluku kasvoi tänä vuonna tammi-maaliskuussa 17 henkilöllä. Tätä ei ole tapahtunut yli kymmeneen vuoteen. Vastaavana ajankohtana esimerkiksi Joensuun väkiluvun kasvu oli 7. Nurmeksessa on imua.