Puhe Kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2013 Nurmeksessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, puolisot, kaatuneiden omaiset, hyvät naiset ja miehet!

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina kokoonnumme Suomessa 622 sankarihaudalle muistamaan sankarivainajiemme elämää ja tekoja. Heidän verensä virtaa myös meidän suonissamme.

Meillä Suomessa tehtiin kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös, kun taistelukentälle kaatuneet sankarivainajat päätettiin tuoda haudattavaksi kotiin, omaan kirkkomaahan. Kaveria ei todellakaan jätetty.  Edes oman hengen uhalla, monet sankarivainajat kaatuivat näet hakiessaan kaveria kotiin. Kaikesta tästä osoituksena ovat sankariristeissä olevat 93 000 nimeä. Yksikään nimi niistä ei ole turha.

Suurella sydämellä hoidetut sankarihautausmaat ovat näkyvä osa veteraanien perintöä. Ne ovat historiankirjoja, joita me heidän jälkeensä tulevat sukupolvet voimme lukea. Kevään uudet ylioppilaat käyvät lakkiaispäivänä sankarihaudoilla monilla paikkakunnilla. Toivon tämän hienon tavan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Ajatuksissamme ovat myös ne maamme puolustajat, jotka jäivät Karjalan korpiin ja vainioille, monia heistä on myöhemmin tuotu sieltä kotimaan multiin siunattavaksi.

Pidän merkittävän asiana myös vuoden 1992 valtiosopimusta Venäjän kanssa, jonka nojalla sotavainajien muiston vaalimisyhdistys huoltaa myös luovutetuille alueille jääneitä sankarihautausmaita, kenttähautausmaita ja yksittäisiä kenttähautoja.

Hyvät kuulijat. Nurmes on aina sijainnut idän ja lännen risteyskohdassa. Meillä, jos kenelle, kaatuneitten muistopäivä on aina ollut merkittävä asia. Vainajien muiston kunnioittamisen ohella kaatuneitten muistopäivän alkuperäisenä tarkoituksena oli edistää kansallista sopua ja yksimielisyyttä. Kansallinen yksimielisyys – olipa sitten kysymys Suomen tai Nurmeksen mittakaavasta – on ainoa menestyksen tae. Nurmeksen päättäjillä onkin lähivuosina edessään kunnallishistorian isoja päätöksiä. Ehkäpä vielä isompia kuin 40 vuotta sitten tehty maalaiskunnan ja kauppalan yhdistyminen. Nyt on kysymys Pielisen Karjalan elinvoimasta ja palveluista. Nurmeksen yksimielisyys voi tuottaa hyvää koko seudulle.

Haluan päättää puheeni kuuluisaan talonpoika Kyösti Kallion 5. toukokuuta 1918 Nivalan kirkossa pitämään ns. sovintopuheen sanoihin: ”Meidän tulee rakentaa sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat kaikki olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Uusi strategia loppusuoralla

Nurmeksen kaupungille laaditaan uusi strategia vuosille 2013–2016. Strategian nimi on ”4U-Nurmes”. Nurmes tavoittelee vetovoimaisuutta, mikä on myös palvelulupauksemme. Uuden strategian laadinta on nyt jo loppusuoralla. Kaupunginhallitus ottaa kantaa asiaan 20.5. ja kaupunginvaltuusto sitten seminaarissaan ja kokouksessaan 23.5. Olemme myös aloittaneet naapurikuntien informoimisen etukäteen.

Ne kunnat, joilla ei ole ajantasaista strategiaa, ajelehtivat ajopuina. Asioita vain tapahtuu eikä asioita panna tapahtumaan. Ulkomaailmalta tulee enimmäkseen uhkia. Työajasta valtaosa menee ongelmien ratkaisussa. Tämän ohella tulevat sote- ja kuntarakenneratkaisut vaativat myös huolellista pohjatyötä.

Nurmeksen kaupungin tavoitteena on tarttua positiivisesti Pielisen Karjalan johtajuuteen kaikilla tasoilla. Olemme myös aktiivinen neuvottelija kunta- ja sote-rakenteen uudistamisessa. Lähitulevaisuudessa näemme Nurmeksen osana uusimuotoista Pielisen Karjalan kuntaa. Tärkein lähivuosien asia on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Nurmesta suuremmassa kokonaisuudessa.

Nurmeksen tavoitemielikuva on nuorekkaampi, nykyaikaisempi ja joustavampi kaupunki. Houkuttelemme kaupunkiimme uusia asukkaita ja uusia yrityksiä. Nurmeksen kaupunki haluaa vauhdittaa kehitystään sekä sisäisen kasvun että kuntaliitosten kautta. Emme enää jatkossa hyväksy väkiluvun vähenemistä.

Elinkeinoasioissa Nurmes kaavoittaa uusia teollisuusalueita ja suuntaa kehittämisen voimavaroja profiilialoille. Uusien asukkaiden saamisessa uudentyyppisten asuntoalueiden kaavoitus ja ylipäätään riittävä asuntotuotanto ovat avainasemassa. Nurmes haluaa hyödyntää täysimääräisesti positiivisen yrityskulttuurin ja hyvän vireen.

Uusi toimintatapamme näkyy myös parempana viestintänä ja markkinointina. Nurmeksen graafinen ilme uudistetaan. Lähestymme kesämökkiläisiä ja tulomuuttajia systemaattisemmin. Tuomme paremmin esille Nurmeksen tarjontaa niin työn kuin vapaa-ajan osalta.

Panemme suurta huomiota strategian rivakkaan toimeenpanoon, jotta asetetut tavoitteet täyttyvät. Tärkein aika tehdä päätöksiä on juuri nykyhetki. Liian aikaisin tai liian myöhään tehdyt päätökset ovat näet tehottamia tai jopa vahingollisia.

Kanarialle vai Nurmekseen?

Nurmeksen kaupunki oli kuuden nurmeslaisen muun toimijan kanssa ERÄTAIKA-messuilla Kuopiossa. Esittelimme siellä kaupunkiamme, meidän palveluja ja nurmeslaista osaamista. Messuilla kävi 36 000 innokasta vierasta. Me saimme 850 kontaktia yhteistietoineen ja eriteltyine kiinnostuksen kohteineen. Myös pääministeri Jyrki Katainen viihtyi osastollamme 15 minuuttia.

Nurmes kiinnosti messukävijöitä. Kaupunkimme tunnettuus ”Savon maalla” tuntuu olevan jo entuudestaan varsin hyvä. Nurmeksen monet hyvät yritykset ja niiden tuotteet olivat tuttuja messuvieraillemme. Minulle oli suuri ilo olla itse esittelemässä kolme päivää vieraille Sastan, Teseman, Pielispakarin, PK-Levyn (Porin Matti -kaminat), Hyvärilän nuorisokeskuksen ja PIKES:in toimintaa.

Itse yllätyin siitä, miten moni tunsi Nurmeksen nimenomaan elinvoimaisena yrityskaupunkina. Kukaan ei myöskään ehdotellut valojen sammuttamista viimeisenä. Monet vieraat saivat energiaa ja hyvää tuulta meidän osastoltamme. Yksi osastomme vetonauloista oli Nurmes-onnenpyörä, joka pyöri vinhasti tasatunnein.

Monet messuvieraat Pielisen Karjalasta olivat kotikunnasta riippumatta ylpeitä siitä, että Nurmes oli esillä messuilla. Saimme myös kiitosta osastomme ilmeestä ja laadukkaasta toteutuksesta. Messupäällikkö Erkki Kainulaisen mukaan osastomme oli messujen tyylikkäin. Messuporukkamme henki oli myös hyvä eikä vähiten meidän virkeiden Annen ja Tanjan ansiosta. Kaikkea muuta pystyimme kävijöille lupaamaan Nurmeksesta, mutta emme ”varmoja kaatoja”. Joskushan erämiehen kohtalona on myös pitkä päivä saalihiton, kuten Kalevalassa sanotaan.

Messujen potin räjäytti kuitenkin eräs nuori lapsiperhe, jolta sainkin luvan kertoa seuraavan tarinan: Perhejuhlilla mummo oli kysynyt 16-päiseltä suvun vierasjoukolta sitä, minne kukin haluaisi matkustaa, jos mummo maksaa kaikki viulut. Oli tullut vastauksia Kanariasta Thaimaahan. Mutta perheen pieni tyttö oli vastannut mummolle: ”Minä halua Nurmekseen!” Lopputulos oli se, että 15 suvun jäsentä matkusti Kanarialle, mutta tämä pieni onnellinen tyttö mummonsa kanssa Nurmekseen!

Tarina liikutti minua. Siksi halusin kertoa sen myös teille.