Kuhinaa Känkkäälässä

Nurmeksen uusi vihreän energian teollisuusalue Känkkäälässä on saanut lentävän lähdön. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kokouksessaan 28.11.2013. Kaavan lainvoimaistuttua tammikuun puolivälissä voivat yritykset jättää suoraan rakennuslupahakemukset. Eri puolilla Suomea yritykset ja tiimit laskevat, piirtävät ja suunnittelevat toimintojaan Nurmekseen. Alueella on juuri nyt paljon kuhinaa. Ensimmäiset kuokatkin on jo isketty huurteiseen maahan. 

Kaava-alueen seitsemästä tontista kaksi on jo vuokrattu ja neljällä muulla tontilla on jo alustava varaus. Näiden kuuden yrityksen yhteenlaskettujen investointien arvo on n. 39 miljoonaa euroa tämänhetkisten tietojen mukaan. Valtaosa näistä investoinneista liittyy puuraaka-aineen jalostamiseen tavalla tai toisella. Yrittäjien ja kaupungin välillä on kiinteää yhteistyötä. 

Biohiiltämön yritysryppäälle laadittava YVA-ohjelma nostaa koko alueen ja yritysjoukon statusta. YVA-ohjelma -asiakirjan laatiminen on jo käynnistynyt. Teemme sitä aluksi GROW GREEN NURMES -hankkeen sisällä ja jatkamme sen jälkeen virkatyönä. Vetovoimainen Nurmes on edelläkävijöiden kaupunki. 

Rautateiden lastaus- ja purkupaikan toteuttaminen on alueen seitsemäs jo tiedossa oleva pyrkimys. Suunnittelemme tällä hetkellä sen tarkkaa paikkaa ja sisältöä. Ensi vuonna kokoamme hankkeelle julkista rahoitusta. Olemme esittäneet tämän asian vuoden 2015 kärkihankkeeksi Pohjois-Karjalassa.  

Erä ei ole koskaan tullut etsimättä eikä kala jalan kastumatta. Olemme tiedostaneet tämän ja teemme huolellista työtä, jotta kaikki nämä investoinnit toteutuvat. Teemme kaikki työvaiheet paremmin kuin muut Suomen kunnat. Osaamme kuunnella herkemmin, ohjelmoida paremmin, osaamme kommunikoida täsmällisemmin ja organisoida viisaammin. Koko paikallinen yhteisömme tuntuu olevan näiden hankkeiden takana. Luottamus on jo syvää.

Viime kädessä kaiken ratkaisee yrittäjien asenne ja teot. Yrittäjät tarvitsevat rohkaisua ja käytännöllistä tukea lukuisissa eri vaiheissa. Paras onnistuminen on yhteinen onnistuminen. Meillä on kaikki nämä eväät olemassa.

Pielisen neloset

Pielisen Karjalassa eletään nyt historiallisia hetkiä. Neljä kuntaa eli Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat käynnistäneet yhteisen kuntarakenneselvityksen. Selvityksessä ei pelkästään tarkastella uuden yhden kunnan mallia, vaan myös palvelujen kehittämistä sekä aivan uutta ”Pielisen Neloset” – mallia.

Mitä Pielisen Neloset oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa hallinnon ja palvelujen hajauttamista neljään kuntaan tai entisiin kuntakeskuksiin kuntien yhdistyessä. Tämä ajatusmalli on tasapuolinen kaikkia kuntia kohtaan ja osoittaa sitä, että kuntapäättäjät ovat tosissaan liikkeellä. Arvostan tässä erityisesti valtuustojen puheenjohtajien vankkaa sitoutumista asiaan. Hajautettu malli yhdessä toteutettuna voi tuoda myös tuottavuutta lisää ja lisätä siten myös seutukunnan kilpailukykyä.

Kaikissa neljässä kunnassa on paljon vahvuuksia. Pielisen Karjalasta voi tulla uudessa muodossaan entistä vetovoimaisempi ja rohkeampi kumppani, joka on myös strategisesti kiinnostava ja luo uutta positiivista ilmapiiriä. Voimme olla halutumpia sekä uusien asukkaiden että uusien investorien silmissä.

Pielisen neloset – malliin päädyttiin itse asiassa Oulun seudun laajassa kuntaliitosselvityksessäkin. Siellä kunnat päättivät ensi töikseen tiivistää hallintoaan tehokkaan työnjaon kautta. Mallin etuna on myös se, että se kotiuttaa hyötyjä niillekin kunnille, jotka eivät halua liittyä yhteen tai se ennen aikaistaa hyötyjä yhteen liittyville kunnille. Meillähän neljän kunnan yhteenlaskettu tuloksen parantamistarve on noin 6 miljoonaa euroa, ja tähän päälle tulee valtiolta lähivuosina noin 3 miljoonan lisävaade. Yhteensä tämä tarkoittaa 3 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuspainetta kussakin kunnassa.

Rakenneselvitys on nyt saatu liikkeelle. Selvityshenkilöt on valittu. Selvityksen sisällöstä on käyty perusteellinen keskustelu. Nyt on tärkeää rakentaa luottamusta lisää ja luoda Pielisen Karjalalle uusia vahvoja pärjäämisen malleja. Kilpailu veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä on kovaa Euroopan eri seutujen kesken. 

Toivotan omalta osaltani nelosten vanhemmille onnellista odotusaikaa. Kun hiiri on seuraavan kerran korvalla, niin meillä on jo aavistus siitä, mitä tuutista on tulossa…

Kaupunginjohtaminen "Nokkatuntumalla"

Pidin seuraavanlaisen nenäpäivän ”nenäpuheen” Nurmeshovissa 8.11.2013:

”Hyvät kuulijat. Nenäpäivän tarkoitus on tehdä hyvää ja kerätä rahaa sitä varten. Minun nenäpäivän nenäpuheeni käsittelee tällä kertaa itselleni läheistä aihetta eli kaupungin johtamista. Puhun kaupungin johtamisesta nokkatuntumalla eli nenää käyttäen. Nokkatuntumalla johtaminen on näet kehittyneempi tapa johtaa kaupunkia kuin pers’tuntumalla johtaminen.

Tarkistin wikipediasta nenän määritelmän: Nenä, latinaksi nasus, on elin, jonka pääasiallinen tehtävä on haistaminen ja hengittäminen. Nenä sijaitsee anatomisesti keskellä kasvoja.

Ensinnäkin on tärkeää nähdä omaa nenäänsä pidemmälle eli kuntalaisten etu on virkamiehen omaa etua tärkeämpi. Muuten kaivaa aivan turhaan verta omasta nenästään.

Joskus voi myös työntää nenän väärän paikkaan. Kuinka monelle teistä, hyvät kuulijat, on päässyt käymään näin? Kuntajohtajan pitää olla muutenkin varovainen, ettei edes vahingossa näytä pitkää nenää naapurikunnalle. Siitä voi saada nenilleen tai sitten kunnanjohtajaa katsotaan nenän vartta pitkin.

Pitää myös välttää sitä, että esiintyisi nenä poskella. Nenänhän pitää jo määritelmänkin mukaan olla kasvojen keskellä. Pitää siis olla pidättyväinen alkoholin suhteen ja kiertää katutappelut kaukaa. Kaupunginjohtajan pitää aina puhua totta. Kaupunginvaltuutettuja ei saa vetää nenästä. Muutenkin pitää tuottaa ennustettavaa käyttäytymistä ja yllätyksiä ei saa tulla päättäjille.

Nykypäivänä pitää myös kyetä haistamaan huonokuntoisen rakennuksen home tai palaneen käry. Tiedotusvälineiden kanssa pitää myös olla varovainen, koska ne ovat mestareita palaneen käryn haistamisessa. Pitäisi pystyä myös haistamaan uudet asiat kuten mahdollisuudet saada uusia työpaikkoja kuntaan. Kuinkas uuden asian voi haistaa, kun sitä ei vielä ole ja siten se ei siis haise? Tätä voisi sanoa nokkatuntumaksi eli vaistoksi vainuta uutta.

Nurmeksen kaupunginjohtajan pitää myös kyetä haistamaan leivän ja pullan tuoksu, koska kaupungissa on leipomoita. Nurmeksessa on myös muita elintarvikealan yrityksiä, joten tarkka nenä on iloinen asia.

Hyvät kuulijat, yhteenvetona voin todeta, että nokkatuntumalla johtaminen on kehittyneempi johtamistapa pers’tuntumalla johtamiseen verrattuna. Siis tässäkin asiassa Nurmes on edelläkävijä!”

Siltabudjetti

Nurmeksen kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelu on hyvässä vauhdissa. Olen nimennyt ensi vuoden talousarvion siltabudjetiksi. Budjetti on silta kolmen vuoden mittaisen alijäämärotkon yli. Kaupungin talouden suunta käännetään ylijäämäiseksi vuonna 2015.

Budjetin loppusumma on 59,9 miljoonaan euroa. Tästä 47 % on omaa tuotantoa ja 53 % käytetään palvelujen ostoon. Tämän vuoksi ei ole lainkaan sama, millaisessa ekosysteemissä eli seutukunnassa ja maakunnassa toimimme ja miten sitä itse muokkaamme. Kuntarakenne- ja SOTE-ratkaisuilla tulee olemaan suuri merkitys kuntatalouden kannalta.

Nurmeksen kaupungin toimintakate heikkenee 2,9 % ja verorahoitus kasvaa 2,7 prosenttia. Vuosikate näyttäisi säilyvän siis miltei ennallaan, ja se olisi 326 euroa asukasta kohti. Tämä kattaisi poistot 81-prosenttisesti. Velkamäärä ei myöskään kasva paljoa eli 123 euroa asukasta kohti. Velka ei ole ns. syömävelkaa, vaan se on investointien rahoitusta varten. Investointien kokonaissumma ensi vuonna on 3,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 näyttäisi Nurmeksen kunnallisvero (20,5 %) olevan maakunnan viidenneksi lempein ja noin 0,2 % -yksikköä maakunnan keskiarvon alapuolella. Kiinteistöverot tulevat pienestä korotuksesta huolimatta olemaan myös hieman maakunnan keskitason alapuolella. Tähän listaan haluan vielä lisätä sen, että Nurmeksen kaukolämmön hinta on maan alhaisimpia kuten myös vuokra-asuntojen vuokrat. Nurmes ei siis ole kova verottaja ensi vuonnakaan.

Nurmeksen kaupunki on saanut tuottavuusohjelman hyvään vauhtiin ja tästä on syytä antaa hallintokunnillemme suuri kiitos. Me emme näet usko kustannusten lykkäämiseen. Sitä vastoin pyrimme puristamaan toimintamenojen kasvun prosentin alhaisemmaksi kuin mitä yleinen kustannuskehitys on.  Näin kaupungin tulos paranee noin puoli miljoonaa euroa vuodessa eli puolen kunnallisveroprosentin verran. Tuottavuusohjelman ohella hallintokunnille ollaan antamassa kehittämistehtäviä, joilla ne parantavat omaa toimintaansa vuosittain kohdennetusti. Uskon tuottavuusohjelman olevan tae Nurmeksen hyvämaineisuudelle: näin pidämme taloutemme kunnossa.

Yleinen talouskehitys ei juuri auta meitä vielä vuonna 2014. Olemme hyvin varovaisia veropohjan kasvunennusteessa ja arvioimme veropohjan kasvuksi vain 1,2 % eli 245 000 euroa. Eräät muut kunnat maakunnassamme ovat budjetoimassa jopa kolmen prosentin verotulopohjan kasvuja. Arvioin Suomi-neidon syysflunssan olevan sitkeää sorttia, siksi budjettimme on tulojen osalta varovainen.

 

Valtio meissä

Nurmes on laaja pitäjä. Kaupunkimme pinta-ala on 1855 neliökilometriä. Kaupunkimme suurin maanomistaja on Suomen valtio, joka omistaa 35 % pinta-alastamme. Valtio on siis meissä.

Valtion maa- ja vesiomaisuutta hallinnoi Metsähallitus. Näen asian niin, että Metsähallitus on yhtä kuin Suomen parasta aluepolitiikkaa. Metsähallitus työllistää Nurmeksessa suoraan 25 ihmistä ja välillisesti jopa 100 henkilöä. Puuta tarvitaan aina ja mieluiten tasaisesti. Tällä on suuri aluetaloudellinen ja yhteiskuntavastuullinen merkitys. Metsähallitus hoitaa myös suojelu- ja retkeilyalueita sekä hallinnoi merkittäviä sora-, kivi- ja vesialueita. Minulla olikin mahdollisuus kuulla tällä viikolla Metsähallituksen tuoreimpia kuulumisia hirvijahdissa Sotinpurolla.

Toinen valtion olomuoto näkyy Sotinpuron ampuma-alueella. Sotinpuron uusi isäntä on Kainuun prikaati ja ampuma-alueen käyttö jatkuu vilkkaana. Sotinpuro nojaa paljon Nurmeksen palveluihin ja yrittäjiin. Esimerkiksi sotilaat syövät nurmeslaista leipää ja marssivat nurmeslaisilla sukilla. Yhteistyömme sujuu armeijan kanssa hyvin.

Yhdessä mielessä valtion toiminta Nurmeksessa ei kuitenkaan ole ollut myönteistä: useat valtion virastot ovat vähentäneet henkilöstöään ja viime aikoina tässä on kyseenalaisella tavalla kunnostautunut TE-toimisto. On näet käsittämätöntä, että työtä on siirretty huonomman tuottavuuden olosuhteisiin kalliimpiin kaupunkeihin. Tämä ei ole vastuullista kehittämistä ja saakin meiltä ankarat nuhteet.

Valtio toimii myös kirittäjänä ja edellyttää meiltä kunnilta tuottavuuden parantamista. Tämä näkyy valtionosuuksien leikkauksina. Nurmeksen osalta tämä tarkoittaa vuosina 2012–2015 yhteensä 1 999 890 euron leikkauksia eli hieman yli kahden kunnallisveroprosentin tuottoa. Hieman toisin sanottuna: mikäli verotulot kasvavat terveesti, niin valtio edellyttää meiltä neljässä vuodessa 5,3 %:n tuottavuuden parantamista eli 1,3 %:n tuottavuuden parantamista vuodessa.

Sanotaan, että talo elää tavallaan. Me Nurmeksessa elämme vahvasti tulevaisuuteen uskoen ja kumppanuuksia kehittäen. Viisaat valtion osat ymmärtävät tämän.

Tuottavuutta lisää

Suomen kunnat hakevat tuottavuutta lisää laatimalla tuottavuusohjelmia. Minulta kysytään usein, mitä tuottavuusohjelma oikeastaan tarkoittaa? Millä tavoilla tuottavuutta voidaan kuntaorganisaatioissa parantaa?

Nurmeksen kaupunki ja Suomen valtio tavoittelevat tällä hetkellä 1,25 %:n tuottavuuden parantamista vuodessa. Tämä näkyy kuntien valtionosuusleikkausten muodossa niin, että esimerkiksi Nurmeksen kaupungin valtionosuudet laskevat ensi vuonna 67 euroa per. asukas eli yhteensä 551 410 euroa. Silti valtionosuudet nousevat tämänkin ”leikkauksen” jälkeen absoluuttisesti vielä 445 000 euroa vuodessa eli miltei kaksi prosenttia!

Lyhyesti vastattuna tuottavuusohjelma tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä mitä itse voi tehdä. Annan nyt näistä toimenpiteistä esimerkkilistan vaikuttavuusjärjestyksessä (oma mielipiteeni):

1. Hanki yksi uusi asiakas palveluiden käyttäjäksi tai yksi uusi asukas kuntaan. Uusi asiakas on palkinto, ei rasite. Kiinteille kuluille tulee näin yksi jakaja lisää. Tuottavuus voi parantua jopa 15 % yksittäisessä kuntapalvelussa.
2.  Lajittele asiakkaat todellisen palvelutarpeen mukaan eri luokkiin ja järjestä kullekin luokalle eritasoinen palvelu ja erilainen palvelutapa. Seuraa näiden luokkien välisiä yksikköhintoja. Näin löydät ylihinnoitellut ostopalvelut. Tuottavuus voi parantua jopa 10 %.
3. Sopeuta kapasiteetti kysynnän mukaan, älä kuluvan vuoden budjetin tai toteuman mukaan. Sopeuta kaikki resurssit ajoissa (myös rakennukset). Tuottavuus voi parantua 3-5 %.
4. Älä hyväksy lineaarista prosenttibudjetointia. Kysynnän muutoksia on molempiin suuntiin. Ole valmis lisäämään tai vähentämään palvelua jopa 3 % vuosittaisen kysynnän mukaan. Tämä parantaa tuottavuutta jopa 2 % vuodessa.
5. Aloita muutos heti, kun olet tunnistanut kohteen. Myöhästynyt toimenpide hidastaa tuottavuuden kasvua. Tämä on kuntien todellinen ongelma.
6. Vertaa tuottavuutta alan parhaimpiin. Miksi sama työ voi olla toisessa kunnassa 15 % kalliimpaa kuin toisessa kunnassa? Onko kuntasi johtaminen kunnossa?
7. Tee toimenkuvista vaativia, mutta silti selkeitä. Näin saat tasoitettua ihmisten välisiä henkilökohtaisia tuottavuuseroja. Rekrytoi korkean tuottavuuden ihmisiä ja johda heitä.
8. Varusta työntekijäsi hyvillä työkaluilla ja opeta heidät priorisoimaan työt niin, että läpimenoaika lyhenee eli ensin tehdään ne työt, joita muut jatkavat seuraavissa työvaiheissa.
9. Lopeta toimintaympäristön syyttäminen ja pyri muuttamaan toimintaympäristöä oman kuntasi tai palvelualueesi tarpeita paremmin vastaavaksi. Näin oma työsi ja energiasi suuntautuu oikein.
10. Jos et muuta keksi, niin etsi säästöjä. Säästöt eivät paranna tuottavuutta, mutta antavat hieman lisäaikaa tuottavuuden parantamiseen.

Mistä toimenpiteestä Sinä olet jo päättänyt aloittaa?