Tilastot puhuvat vahvaa Nurmeksen kieltä

Tiedostusvälineet ovat viime päivinä panneet merkille Nurmeksen kaupungin myönteisen kehityksen ja vahvan vireen. Niinpä päätin itsekin hieman kaivaa tietoja. Ja toden totta asiassa on vinha perä…

Yksi parhaista uutisista on Nurmeksen muuttovoitto (+3 henkilöä) viime vuodelta 2012. Sitten vuoden 1981 Nurmes ei ole kirjannut muuttovoittoa. Vuoden 2012 kokonaismuutos oli -44, kun vastaava luku oli esimerkiksi Lieksassa -185. Nurmeksen väestökato on pienin sitten vuoden 1991.

Nurmeksen työttömyys oli joulukuun lopussa 16,1 %, mikä on matalin joulukuun luku vuosien 2008–2012 aikajänteellä. Lieksan vastaava luku oli 20,7 %. Alhaisimmillaan Nurmeksen työttömyys on kesäkuukausina 12 prosentin luokkaa. Juuri nyt ajankohtainen valtakunnan tason ”minitaantuma” ei näytä romahduttaneen Nurmeksen työttömyyttä.

Nurmeksen kaupungilla on lainaa vuoden lopussa vain 1122 euroa asukasta kohti, joka on vain noin puolet Suomen kuntien keskiarvosta. Vuoden 2012 tulos on lähellä nollaa vuosikatteen ollessa n. 2,1 miljoonaa euroa.

Nurmeksen yrityskentässä on myös vauhti päällä. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuet vuodelle 2012 olivat Nurmekseen yhteensä 1 800 000 euroa ja ne tuovat toteutuessaan 36 uutta työpaikkaa. Tämän ohella maataloudessa yhteensä 12 kohdetta sai rahoitusta Nurmeksessa. Nurmes olikin heti Joensuun jälkeen kakkonen kuntakohtaisessa rahanjaossa.

Nurmeksessa on tällä hetkellä käynnissä useita yrityshankkeita, joista tärkeimmät ovat leipomon laajennus (8,8 M€), raskaskonehalli (1,1 M€), bioterminaali (0,6 M€) ja biohiiltämö (30 M€). Nämä neljä hanketta tuovat suoria työpaikkoja yhteensä noin 60 ja välillisiä noin 350.

Nurmeslaisten sairastavuus on myös alentunut. Olemme nyt Pielisen Karjalan terveintä porukkaa. Toisaalta tämä pienentää meidän valtionosuuksia tältä osin kuten myös lasten huostaanottojen vähentyminen.

Nurmes on selvinnyt myös viime vuonna naapureitaan paremmin valtionhallinnon työpaikkojen muutoksissa mm. poliisihallinnon ja ulosoton muutoksissa. Valtionhallinnossa Nurmes tunnetaan hyvänä ja luotettavana kumppanina.

Tilastot voivat myös valehdella tai turruttaa. Aina pitää muistaa, että ahkera työ kovankin onnen voittaa. Nöyrä, sitkeä ja taitava työ palkitaan kuntakehittämisessä. Nurmes on nyt selvästi löytänyt paremmat ajolinjat. Toivon, että pidämme vauhdin päällä ja suunnan vakaana.

SOTE-kuulemisen kuulumisia

Olin eilen Joensuussa SOTE-kuulemisessa. Mukanani Nurmeksen kaupungin delegaatiossa olivat myös valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä sosiaalijohtaja. Paikalla oli kaikkiaan 70 henkilöä kaikista Pohjois-Karjalan kunnista ja myös Heinävedeltä.

Tilaisuuden henki oli vaihteeksi hyvä. Oli jopa aistittavissa ”Pohjois-Karjalan henkeä”. Kuntien puheenvuorot olivat maltillisia ja naapureiden asioita ei juurikaan kommentoitu. Minäkin olin samoilla linjoilla. Käytin Nurmeksen puheenvuoron ja perustin sen strategiatyömme SOTE-työryhmän hyvään pohjatyöhön. Meillä on tähän soitantoon sopivat nuotit, joten minun ei tarvinnut ravistaa hihasta yhtään mitään.

SOTE-uudistus näyttäytyy kuntauudistuksen renkinä. Tulen tähän johtopäätökseen, koska kaiken takana on kuntien taloudellinen kantokyky. Taloudenpidon toinen puoli ovat tulot eli aktiivinen elinkeino- ja elinvoimapolitiikka. Toinen puoli ovat menot, joten SOTE-uudistuksen tarve on välttämätön miltei kaikissa kunnissa.

SOTE-uudistuksessa on kaksi pihviä eli kyseessä näyttää olevan tuplaburgeri. Ensimmäinen pihvi on kuntien lähipalvelut. Uudistuksella tavoitellaan sitä, että asuinkunnasta riippumatta meille kaikille suomalaisille taataan riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä tapahtuu antamalla järjestämisvastuu yhtä kuntaa suuremmalle kokonaisuudelle eli SOTE-alueelle, mutta tuotantoa voi tapahtua 20 000 asukkaan alueilla terveysasemaverkoston kautta. Toinen pihvi on kilpavarustelun suitseminen ylimmän tason erityisvastuissa eli erityisen vaativan hoidon antamisessa ja koordinaatiossa.

Pielisen Karjalan kunnat näyttävät olevan samoilla linjoilla sen suhteen, että jos koko maakunta on yhtä ja samaa SOTE-aluetta, niin hallintomallin pitää nykyisen sairaanhoitopiirin kaltainen kuntayhtymä. Joensuun kaupungin toive vastuukunta-mallista on tässä tilanteessa epärealistinen.

Nurmeksen asema SOTE-lähipalvelujen tuottamisessa on vahvin heti Joensuun jälkeen. Meillä on Joensuun ohella ainoana kuntana Pohjois-Karjalassa terveyskeskussairaala, jossa on leikkaussali, sairaalatason kalustoa ja henkilöstöä. Näistä lähtökodista SOTE-uudistus saattaa jopa vahvistaa Nurmeksen asemaa Pielisen Karjalan palvelutuotannossa.

Puhe uudelle valtuustolle 17.1.2013

”Siinäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille.” Toivotan teille arvoisat valtuutetut menestystä alkaneeseen valtuustokauteen. Toivon myös, että arvoisan valtuuston puheenjohtajan laatima uusi istumajärjestys on perstuntumalta hyvä.

Elämme nyt aikoja, jolloin kuntapäättäjiltä todellakin tarvitaan laajempia laulutaitoja, kuten Elias Lönnrot aikoinaan sanoi. SOTE- ja kuntarakenneuudistus vaativat meiltä paljon työtä. Tähän työhön pitää valmistautua hyvin ja hallitun työnjaon kautta. Meidän on viisasta jo ennakolta jakaa meidän neuvottelijoita eri ryhmiin. Otankin asian esille jo kaupunginjohtajan katsauksessa ensi maanantaina kokoontuvalle uudelle kaupunginhallitukselle. Kaupungin strategiatyö on nyt puolimatkan krouvissa. Löysitte sieltä pöydiltänne strategiatyöryhmien uudet kokoonpanot.

Työnsä päättänyt valtuusto jättää teille vahvan perinnön. Kaupungin talous on tasapainossa, ja Nurmeksen kansa on pian kasuava. Muuttotappiomme viime vuodelta on pienin sitten lamavuoden 1991. Lehmän häntä nousee. Vuonna 2015 olemmekin jo sitten nollatilanteessa.

Hyvät valtuutetut. Nyt meillä on myös yhteinen hiili, johon voimme puhaltaa. Olemme itse tekemässä Nurmeksen tulevaisuutta. Huomenna puolilta päivin järjestetään tässä samassa salissa biohiiltämön mediainfo, jossa julkistetaan Pohjois-Karjalan mittakaavassakin merkittävä puuhun liittyvä energiateollisuuden investointikokonaisuus. Viime viikolla julkaistu Itä-Suomen kehittämisraportti on mannaa meidän korville. Samoin myös se, että useita meitä nurmeslaisia on kutsuttu työnsä aloittavan Pohjois-Karjalan tulevaisuusklubin jäseniksi.

Kataisen hallituksen ohjelmaneuvotteluissa sovittiin siitä, että peruspalvelut tuotetaan Suomessa kuntapohjaisesti. Elinvoimainen kunta on tavoitteena, ja kuntarakennelakiluonnoksessa elinvoiman mittarina on kunnan oma kyky lisätä verotulojaan toimillaan eli kyky tuloksekkaaseen elinkeinotoimintaan. Miksi asiat eivät kuitenkaan etene tähän suuntaan? Maakuntakaupunkien johtajat otvailevat, selvitysmiehet selvittävät, virkamiestyöryhmät esittävät enemmän uusia kysymyksiä kuin vastaavat entisiin. Joudumme nyt siis itse ratkaisemaan kuntauudistuksen ja palvelu-uudistuksen keskinäisen sekavan suhteen. Myrskylyhtynä meillä on tässä omat strategialinjauksemme ja verkostomme kaikkien puolueiden ja hallinnonalan päättäjiin.

Hyvät valtuutetut. Nurmeksen kaupungin strategialinjaus pääterveysasemasta on osoittautumassa osuvaksi. Tuoreesta SOTE-raportista löytyy muutamia lauseita, jotka ovat kuin meidän kynästä. Raportti suosittaa Suomeen 70 vahvan terveysaseman verkoston perustamista nykyisten terveyskeskusten pohjalta. Nurmes on laskujeni mukaan yksi näistä. Valtion palveluiden osalta Nurmeksen aseman vahvistumista osoittaa mm. poliisiaseman miehityksen kasvu.

Arvoisat valtuutetut. Sanon tämän brittiläistä valtiomiestä mukaellen: minulla ei ole tarjota teille mitään muuta kuin kokouksia, kompromisseja ja hyviä päätöksiä. Jätetään veri, uurastus, hiki ja kyyneleet muille.

Puulla parempiin päiviin

Euroopassa kaivataan paperia ja sellua entistä vähemmän. Sitä vastoin energiasta on kasvava pula, ja rikkipitoisten polttoaineiden, kuten kivihiilen ja maaöljyn, verotus kiristyy jatkuvasti. Nyt on aika pohtia vakavasti itäsuomalaisen puun mahdollisuuksia. Etenkin meillä Pohjois-Karjalassa, jossa vain hieman alle puolet puuston vuotuisesta kasvusta tällä hetkellä käytetään.

Itä-Suomessa metsäteollisuus ei ole auringon lasku ala, vaan positiivisia esimerkkejä löytyy useita: kuten liimapuuta tekevä, toimintaansa laajentava Keitele Forest, lämpöpuun valmistaja Lunawood ja sahausennätyksensä viime vuonna tehnyt Kuhmo Oy. Pohjois-Karjalassa Joensuuhun rakennetaan Fortumin pyrolyysi-öljylaitosta. Nurmekseen rakennetaan biohiiltämö, joka tuottaa puuhiiltä ja öljyä. Sekä puuhiilen että puuöljyn energiasisältö on suuri eli 7 MWh/tn, mistä seuraa logistinen kilpailukyky kuljetuskustannusten osalta.

Itse asiassa kysymyksessä on koko Suomen puunjalostusteollisuuden suunnan tarkistamisesta niin, että tukin ohella myös muulle puutavaralle on kasvavia markkinoita. Merkkejä metsä- ja energiateollisuuden uudesta aallosta on jo aistittavissa. PIKES on esittänyt Pohjois-Karjalan kärkihankeluetteloon ”Pielisen Karjalan energiateollisuusohjelmaa”. Nurmeksen kaupunki on suunnittelemassa vihreän energian teollisuusaluetta. Lieksan kaupunki havittelee pyrolyysi-öljylaitosta Kevätniemeen.

Nurmekseen vuonna 2015 valmistuva biohiiltämö käyttää puuta tarkentuneen arvion mukaan 720 000 kiintokuutiota vuodessa. Tämä puu on pyöreää runkopuuta, jonka latvaläpimitta on 2-28 senttiä. Tämänkaltaista pyöreää puuta voitaisiin kestävästi hakata Itä-Suomesta ja Kainuusta yli 4 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän.

Nurmeksen puuhiiltämö tuottaa pelkästään kantorahatuloina Itä-Suomeen runsaat 13 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnallisverotuloina se tuottaa noin 400 000 euroa vuodessa ja kiinteistöverotuloina runsaat 100 000 euroa vuodessa. Nämä ovat kovia lukuja. Kantorahatuloilla on erityisen suuri merkitys kotimaisen kulutuskysynnän ylläpidossa Pielisen Karjalassa. Verotulot ovat puolestaan tärkeitä Nurmeksen kaupungille.

Puun energiakäyttöä hiilen tai öljyn muodossa rohkaisevat myös metsänhoidon laki-uudistukset. Tulevaisuudessa metsänomistaja voi käsitellä metsäänsä vapaammin ja sen mukaan mitkä ovat omat tavoitteet. Uskon, että tulevaisuudessa osa metsänomistajista keskittyy hiili- ja öljypuun tuottamiseen.

Suomen talous ei koskaan ole liian synkkä. Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Biotalous on tällä hetkellä yksi potentiaalisimmista aloista. Uskon, että lähivuosina ”Pielisen kaupungissa” päästään puulla parempiin päiviin. Jopa lottovoittoon.

Nurmes tarvitsee uusia asukkaita ja työpaikkoja

Vuosi on vaihtunut. Mitä toivon kaikkein eniten työssäni uudelta alkaneelta vuodelta? Ykkösenä toivelistallani on Nurmeksen kaupungin elinvoimaisuus. Elinvoima näkyy käytännössä uusina asukkaina ja uusina työpaikkoina. Vain elinvoimainen kunta voi omilla toimillaan vaikuttaa muun muassa verotulojen määrään.

Elinvoimaisuudesta on tulossa valtion tavoittelemassa kuntarakenneuudistuksessa ehkäpä tärkein kriteeri. Vain elinvoimaisella kunnalla nähdään olevan tulevaisuutta. Elinvoiman mittana valtiovalta pitää kykyä tehdä tuloksellista elinkeinopolitiikkaa eli kunnan kykyä edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä ja verotulojen kasvua. Elinvoiman aikaansaamiseksi tarvitaan halua ja kykyä. Valitettavan monelta kunnalta nämä puuttuvat. Sen vuoksi elinvoimaiset kunnat aiotaan nyt valjastaa kuntarekien eteen Suomessa.

Ensimmäinen askel uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelussa on maankäytön suunnittelu: kaavat ovat kasvun välineitä. Kaavoituksen avulla aktiivinen kunta osoittaa hyviä ja kilpailukykyisiä paikkoja asumiselle ja yritystoiminnalle ilman että nämä häiritsevät toisiaan. Toinen askel on kasvun positiivisen kierteen aikaansaaminen. Esimerkiksi yritysten menestyminen nostaa henkeä ja innostaa muitakin yrityksiä menestymään. Kolmas askel on kunnan mukanaolo muutamissa kasvua aikaan saavissa isoissa hankkeissa, joilla on isoja kerrannaisvaikutuksia. Isot hankkeet näkyvät, ja ne ovat myös tärkeitä mielipideilmaston muokkaajia.

Asukkaiden houkuttelussa puolestaan kunnan ilmapiirillä on suuri merkitys. Myönteinen vire houkuttelee uusia ihmisiä. Uskon kehitysmyönteisyyden olevan yksi tärkeimmistä ilmapiirin tekijöistä. Toinen selvä tekijä on eteenpäin katsovuus: ne paikkakunnat menestyvät, joissa katsotaan eteenpäin eikä haikailla menneen suuruuden perään. Ihmiset ovat erittäin herkkiä aistimaan nämä ilmapiirierot. Kolmanneksi haluan vielä mainita toimivat ja hyvin saavutettavat palvelut.

Kasvun aikaansaamisen edellytys on tietoinen valinta kasvun hakemisesta. Tämä valinta tehdään kunnan strategiatyössä. Strategia siis määrittää sen, halutaanko kasvua. Minä itse toivon, että Nurmeksen päättäjät valitsevat kasvuun tähtäävän strategian. Näin Nurmeksen elinvoimaisuus varmistetaan.