Ensimmäinen väite: Metsänhakkuu vähentää metsän kykyä sitoa
hiiltä. Väärin. Suomalainen metsähehtaari sitoo hiiltä keskimäärin 36 000
kiloa, josta puustoon sitoutuu noin 4 000 kiloa ja maahan 32 000 kiloa
hiiltä. Suomalaisessa metsässä on siis yhdessä puukuutiometrissä 4,8
painoprosenttia hiiltä eli n. 40 kiloa hiiltä ja yhdellä neliömetrillä
metsämaata n. 3,2 kiloa hiiltä. Poistettaessa puusto maaperän haihdunta vähenee
ja kosteus lisääntyy, mikä lisää maaperän hiilensitomista. Lisäksi, jos
poistetusta puusta tehdään esimerkiksi sahatavaraa, niin hiili varastoidaan
pitkäksi aikaa ”kiinni” esimerkiksi rakennuksiin tai huonekaluihin. Suomen
turvepitoinen hapan maaperä, mistä nimi Suomi eli suomaa, on hyvä hiilensitoja,
jos ei pääse kuivumaan liikaa esimerkiksi puuston haihduttavan vaikutuksen
takia.
Toinen väite: lihansyönti on haitallista ilmaston kannalta.
Väärin. Pääosa syötävästä lihasta on peräisin märehtijöistä, jotka syövät
ruohokasveja. Kun ruohoa poistetaan maan pinnasta, niin maan hiilensidontakyky
lisääntyy koska haihdunta vähenee. Lähilihan jalostusprosessin ilmastohaitat
ovat tuontilihaa vähäisemmät, koska logistiikka on suuri päästöjen aiheuttaja.
Kolmas väite: palveluseteli takaa tasavertaiset sosiaali-
ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Väärin. Mitä parempituloinen ihminen
saa palvelusetelin, sitä enemmän hänellä on omaa rahaa, jonka voi maksaa
palvelusetelin päälle ja sitä parempaa palvelua myös saa tai saa ylipäätään
palvelun. Palveluseteli on osarahoitustapa, mutta se ei takaa palvelun saamista,
jos se on mitoitettu väärin. Oikea ratkaisu tässä on asiakasseteli, joka aina riittää
kohdistetun palvelun saamiseen ja on siten tasapuolinen kaikkien kannalta.
Neljä väite: vapaaehtoinen kuntayhtymä voi kantaa veroja ja
sillä voi olla vaaleilla valitut päättäjät. Väite on väärä. Hallinnossa ei voi
olla kahta eri tasoa, joiden nimi on sama eli kunta ja sote-kunta tai maakunta
ja sote-maakunta. Nämäkin asiat ovat jo koeteltuja edellisessä
hallintouudistuksessa ja eivät saaneet puhtaita papereita perustuslaillisessa
tarkastelussa. Jokaisella eri hallintotasolla on oma nimensä. Veronkanto-oikeus
on perustuslaillinen oikeus eikä sitä voi saada sopimalla muiden kuntien
kanssa.
Viides väite: kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan
tuottaa kuntien toimesta. Väite on väärä, koska kuntien voimavarat ovat
erilaiset ja tämäkin on jo koeponnistettu edellisissä hallintouudistuksissa eikä
se läpäissyt perustuslaillista tarkastelua, koska osalla kunnista kantokyky on
liian heikko. Kunta ei myöskään voi kantaa veroja toisen kunnan puolesta.
