Eduskunnan kaikista parlamentaarisista ryhmistä koostuva työryhmä sai 94-sivuisen loppuraporttinsa valmiiksi tiistaina 12.1.2021. Työryhmän puheenjohtajana oli SDP:n Aki Linden. Työryhmän tehtävänä oli määritellä tulevien maakuntien (aluksi hyvinvointialueiden) muut kuin sote-tehtävät. Työryhmällä oli kolme skenaariota: 1. Hyvinvointialue, 2. Sote- ja aluekehitysmaakunta ja 3. Monialainen maakunta.
Työryhmä esittää loppuraportissaan skenaariota 1 eli hyvinvointialuetta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2026 alussa uusi tehtävä hyvinvointialueilla olisi myös ympäristöterveydenhuolto. Näin ”maakunnan” tehtävät olisivat täsmälleen samat kuin Siun Sotella tällä hetkellä. Keskustan edustajat jättivät eriävän mielipiteen ja olisivat halunneet maakunnille myös aluekehitystehtäviä eli sellaisia tehtäviä, joita maakunnilla nyt on.
Pidän ihmeellisenä työryhmän kapeaa ajattelua. Euroopassa ei ole missään itsehallinnollista toimijaa, jolla olisi vain sote-tehtävä. Toinen ihmetyksen aihe on pelkästään sote-integraation tavoittelu, koska useat EU- ja OECD-maat ovat integroineet sosiaali- ja työllisyyssektorin keskenään mutta eivät sosiaali- ja terveyssektoria. Jo olisin ollut työryhmän jäsen, niin olisin esittänyt vielä yhtä skenaariota, jossa työllisyysasiat olisivat olleet mukana.
Sitä vastoin maakuntaveroa työstävä työryhmä pyysi jatkoaikaa helmikuun loppuun. Työryhmän puheenjohtaja on Keskustan veroekspertti Esko Kiviranta. Työryhmä tekee ilmeisesti historian ensimmäistä selvitystä Suomessa maakuntaverosta. Työryhmästä olen saanut sen verran tietoa ulos, että veropohja olisi pelkästään ansiotuloihin perustuva.
Työryhmä pohtii jatkoajalla eri veronkannon tason vaikutuksia. Lisäaika työryhmälle onkin perusteltu. Uusi verotustaso nostaa verorasitusta, koska myös itse veronkanto aiheuttaa kustannuksia. Toisena ongelma on alueiden väliset tuloerot eli matala veroaste maakunnissa toisi nopeasi esille niiden väliset erot. Todellisuudessa köyhien alueiden maakuntien luottamusmieselimillä ei olisi itsemääräämisoikeutta nykyisten kuntien tapaan.
Maakuntaveron tuleminen rajoittaisi nopeasti myös kuntien verotusoikeutta, mistä seuraisi kunnille asiallisesti verotusoikeuden kapenemista ja luottokelpoisuuden heikkenemistä. Tämä huolestuttaa kuntia.
Myönteisenä pidän sitä, että parlamentaariset työryhmät näyttävät saavan aikaan tuloksia nyky-Suomessakin. Se on merkki vielä toimivasta demokratiasta. Onneksi Suomi ei ole vielä siirtynyt plutokratiaksi. Yhdysvalloissa ja muissakin maissa on näet nähty ensimerkkejä siitä, että kansalaisten valtaa eli demokratiaa ollaan korvaamassa ”monien” vallalla eli plutokratialla.