Seutukaupunkinaapurukset Lieksa ja Nurmes ovat nyt uuden
ajan kynnyksellä. Kielteisen kuntaliitospäätöksen puolentoistavuoden mittainen
suruaika on nyt päättymässä. Globalisaation pyörteisiin joutuneet
pikkukaupungit hakevat uusia tuulia purjeisiinsa. Uudet virtaukset pyritään ennakoimaan
hyvin. Se on molempien kaupunkien etu, mutta myös vankka yhteinen etu: toisen
kaupungin saadessa tuulta purjeisiin, tuntuvat toisessakin kaupungissa
myönteisesti eteenpäin vievät kölivoimat.
Maantieteellemme emme näet voi mitään. Lieksa on noin 12 000
ihmisen asiointikeskus, ja Nurmes on noin 11 500 ihmisen asiointikeskus.
Etäisyyttä meillä on 55 kilometriä. Sata ihmistä pendelöi päivittäin molempiin
suuntiin töihin. Sata uutta työpaikkaa Lieksassa tarkoittaa seitsemää uutta
työpaikkaa Nurmekseen. Se on paljon. Puolin ja toisin.
Yhteistyön tarkoituksenmukaisuuden ratkaisevat tulokset kun
puhutaan kunnan perustehtävistä. Molempien kaupunkien hallintokuntien pitää
onnistua tehtävissään. Maakunnallisella tasolla puolestaan, kuten
edunvalvonnassa ja hanketoiminnassa, tarkoituksenmukaisuuteen vaikuttavat myös
”henkimaailman” asiat. Asioita seuraavat myös monet ulkopuoliset silmäparit.
Toivon molempien kaupunkien onnistuvan
elinkeinopolitiikassaan yläkanttiin. Vain ja ainoastaan tämä tuo merkittävästi lisää
hyvinvointia seudulle. Juuri tämä on se juttu, jonka mukana myös tekniset
virastot ja elinkeinopalvelut elävät tai kuolevat. Tämä jos mikä on
tulosurheilua. Voittavassa joukkueessa on hyviä virkamiehiä, kokeneita
luottamushenkilöitä ja erittäin taitavia valmentajia ja konsultteja.
Pikavoittoja ei ole olemassa. Isot onnistumiset pohjustetaan 3-5 vuoden
sitkeällä työllä.
Kaikkein eniten toivon suurten biojalostamojen toteutumista
sekä Lieksaan että Nurmekseen. Niiden työpaikkavaikutukset, välilliset työpaikkavaikutukset,
kantorahatulovaikutukset, kunnallisverotulovaikutukset,
kiinteistöverotulovaikutukset ja yhteisöverovaikutukset ovat suurimmat tiedossa
olevat. Biojalostomo yhdessä kunnassa tarkoittaa noin yhden
kunnallisveroprosentin tuottoa ja noin 250 henkilötyövuoden sysäystä seudulle.
Kaksi biojalostamoa kääntävät koko seutukunnan kehityksen pysyvästi
kasvu-uralle.
Uusi aika tuo myös uusia haasteita. Isoihin
organisaatiomuutoksiin sisältyy isoja riskejä kaikilla tasoilla:
valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallistasolla. Riskit ovat
luonteeltaan juridisia, taloudellisia ja inhimillisiä. Kaikki isot startit
eivät onnistu, koska niitä tekevät me ihmiset. On inhimillistä myös
epäonnistua. Siksi riskien hallintaan pitää myös varautua. Riskillä Kolumbus
löysi uuden mantereen, riskillä Hans Gutzeit toi puuteollisuutta Suomeen. Tällä
samalla riskillä isot globaalit biotaloustoimijat useasta eri maasta ovat nyt
investoimassa Pielisen Karjalaan.