Viimeistä viedään

Kirjoitan tätä vuoden 2014 viimeisenä päivänä. Nurmeksen kaupungin vinkkelistä katsottuna meillä on takana kelpo vuosi. Kaupungin 40-vuotisjuhlatapahtumista saimme paljon kiitosta kuntalaisilta. Taas jäi Nurmeksen torilla härästä käteen vain luu.

Kaupungin työttömyys on pysynyt matalalla tasolla ja talous kunnossa. Väestötappiomme on viime vuotta pienempi ja selvästi tilastokeskuksen ennustetta parempi. Yhdentoista ensimmäisen kuukauden menot ovat samalla tasolla kuin vuosi sitten, mutta tulomme ovat kasvaneet verotulojen kasvun kautta. Taloutemme on vakaalla pohjalla. Erityiskiitoksen kulujen hallinnasta ansaitsee perusterveydenhuolto. Minun tulkintani asiasta on se, että asianmukaisissa tiloissa työ sujuu hyvin ja tehokkaasti.

Laajakaistan rakentaminen on edennyt hyvin. Pidän laajakaistaa erittäin tärkeänä elinvoima-asiana sekä kotien että yritysten mutta myös julkisten palvelujen kannalta tulevaisuudessa. Uuden päiväkodin rakentaminen on myös lähtenyt hyvin liikkeelle. Uusi sivistysjohtajamme on ottanut homman haltuun ja kaksi uutta erillisstrategiaa on valmisteltu eli varhaiskasvatusstrategia ja liikuntastrategia.

Sote-uudistus etenee maakunnassamme hyvin. Valmistelu on ollut hyvähenkistä ja siihen on keskitytty huolella. Olemme tehneet sitä itse. Olen käyttänyt omasta työajastani melkein neljänneksen soteen kuluneen syksyn aikana. Kuntarakenteen muuttamiseen ei meillä näkemys riittänyt. Korjaamme jatkossa laihaa satoa, koska kylvös jäi tekemättä ja siemenet itävät vakkaan. Ei tuota suurta iloa olla oman rintamalinjansa komentaja ja kirjata torjuntavoittoja, jos naapurilohkoilla kärsitään toistuvia tappioita. Jokainen kenraali ymmärtää, että koko rintaman murtuminen on taas päivää lähempänä. Koko puolustusrakenteemme pitääkin muuttaa nopeasti ja päättäväisesti Lieksan ja Nurmeksen vankistuneella luottamuspääomalla. Suon sulaminen ennen kurjen kuolemaa on vieläkin mahdollista.

Nurmeksen yrityskentällä oli vilkas vuosi. Erityisesti maanrakennusta oli paljon. Känkkäälän katurunko ja kunnallistekniikka valmistuivat. Myös YVA-ohjelma valmistui vuoden viimeisenä päivänä. Sairaalan tontin kaavoitus saatiin tehtyä. Porokylän Leipomon mittava laajennus on jo nyt näyttänyt oikea-aikaisuutensa toimialan syvässä murroksessa. Yritysten omia investointeja on myös ollut paljon. Positiivisina esimerkkeinä voin mainita elintarvikealalta Nurmeksen Filetuote Oy:n ja Pielisen Kalajaloste Oy:n laajennukset. Myös uusi kerrostalo valmistui. Nurmeksessa investointiin omien laskelmieni mukaan kuluvana vuonna yrityksiin ja infraan yhteensä 13 miljoonaa euroa.

Kokonaisuutena kulunut vuosi on ollut hyvä. Nurmeksen kaupungin oma aktiivinen ote ja vireys ovat pitäneet maailman flunssat kauempana. Apatian basilli ei ole meihin tarttunut ja turruttanut luovuuttamme. Köyhä ja kipeä voi olla tilapäisesti, mutta neuvoton ei saa koskaan olla. 

Sain seuraavan tekstin eräältä meidän uudelta yrittäjältä: Usko kun muut epäilevät. Suunnittele kun muut leikkivät. Opiskele kun muut nukkuvat. Päätä kun muut viivyttelevät. Valmistaudu kun muut uneksivat. Aloita kun muut lykkäävät. Työskentele kun muut toivovat. Säästä kun muut tuhlaavat. Kuuntele kun muut puhuvat. Hymyile kun muut murjottavat. Kiitä kun muut kritisoivat. Jatka kun muut luovuttavat.

Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Uutta Vuotta 2015!

Valtion hehtaarisaappaat

Suomen valtio värkkäilee rahapulassaan itselleen uusia virsuja. VIRSU-niminen kansliapäälliköistä koostuva työryhmä on laatinut neljä eri mallia Suomen uudelle aluehallinnolle. Millaisia nämä suunnitelmat hehtaarisaappaista oikein ovat, nyt kun maa routii ja pussin pohja paistaa?

Ensimmäinen VIRSU-malli on nykymallin jatke, jossa valtiolla olisi kaksi rinnakkaista virastosarjaa useimmissa nykyisistä maakunnista: aluehallintovirastot ja ELY-virastot. TE-toimistot olisi tosin yhdistetty ELY:hin. Tämän mallin heikkoutena on jo nykyisin vallalla oleva hurja matriisiviidakko, jossa ELY-keskuksen virkamiehellä voi olla useita eri esimiehiä ja vieläpä eri paikkakunnilla. Nykyisin yhtä ELY:ä ohjaa peräti 8 eri ministeriötä. Malli ei myöskään tuo kaivattuja lisätehoja hallintoon.

Toinen VIRSU-malli tarkoittaa lääninhallitusten paluuta Suomeen ”suurlääneittäin”. Suomeen syntyisi sote-uudistuksen miljoonapiirien tapaan 3-5 isoa aluevirastoa. Jokainen näistä hoitaisi oman maantieteellisen alueensa ohella myös jotain valtakunnallista sektorivastuuta. Viraston toimivalta olisi siis pääosin alueellinen, mutta osassa tehtäviä se olisi valtakunnallinen. Tämä malli olisi huono pienille maakunnille kuten Pohjois-Karjalalle.

Kolmas VIRSU-malli olisi kahden viraston malli, jossa molempien virastojen toimialue olisi koko maa. Virastoilla olisi x-määrä alueellisia toimipisteitä. Tämä malli poistaisi Aveilta ja Elyiltä itsenäisyyden. Pidän tätä mallia Pohjois-Karjalan kannalta hyvänä. Malli olisi tasapuolinen kaikkia maakuntia kohtaan ja voisi parhaimmillaan palauttaa maakuntaamme takaisin jo täältä paennutta päätösvaltaa.

Neljäs VIRSU-malli tarkoittaisi maakuntien liittojen vahvistamista, koska niille annettaisiin aluekehittämisen tehtävät. Tässä mallissa valtiolla olisi aluehallinnon virastot ja kunnilla kuntayhtymäpohjalta toimivat maakuntaliitot, jotka saisivat valtion aluehallinnon nykyiset alueelliseen kehittämiseen liittyvät tehtävät. Malli tarkoittaisi maakuntaliittojen määrän vähentämistä nykyisestä. Tämän mallin heikkoutena pidän kuntien kukkarolla käyntiä: lisääntyvien tehtävien käyttöpääoman rahoitus jäisi kuntien kontolle.

Jos minä olisin suutari, niin valitsisin kolmannen mallin mukaiset virsut. Ne olisivat kustannustehokkaat sekä valtion että kuntien kannalta. Leo Tolstoi sanoi kerran: ”Kaikkein voimakkaimmat soturit ovat kärsivällisyys ja aika”. Mutta onko valtiolla enää aikaa lykätä uudistuksia? Pitäisiköhän Tolstoin sanat kääntää uuteen muotoon? ”Kaikkein vaarallisimmat viholliset ovat uudistukset, joita meillä ei enää ole varaa lykätä”.

Malttia

Urheilu aiheuttaa suuria tunteita, ja tunteet kuuluvat ihmiselämään. Toivon kuitenkin torstaina kokoontuvalta valtuustoltamme malttia Keskustan kenttään liittyvässä keskustelussa. Valtion puolelta asia on nyt selvä. Ministeri Haglund myönsi kentän rakentamiseen avustusta 380 000 € eli 25,3 % OKM:n laskennallisesta kustannusarviosta. Omalle vastuullemme jää kutakuinkin miljoona euroa.

Kenttään liittyvä keskustelu ei ole ollut tahdikasta kaikilta osin. Kuulemani mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on syyllistytty ylilyönteihin ja jopa herjaamiseen. Myös yölliset viestit ovat kulkeneet. Kehotan kirjoittelijoita itsetutkisteluun. Julkisuudessa on ollut myös kannanottoja, joiden mukaan Keskustan kentän korjaaminen on liikuntastrategian mukaista. Tällaista strategiaa Nurmeksen kaupungilla ei vielä ole. Urheilukenttää ei myöskään mainita Nurmeksen kaupungin ”4U-NURMES” -strategiassa.

Roiskeita ovat saaneet myös PielisAreena ja jäähalli. Aivan aiheetta. Jäähalli pyörii talkoovoimin hyvin. PielisAreenan käyttö paranee vuosi vuodelta. Kun katson isoa kuvaa liikunnan osalta Nurmeksessa, niin meillä asiat ovat hyvällä tolalla.

Hyvin suunniteltu on yhä tekemättä. Keskustan kentän osalta seuraava vaihe on suunnitelmien läpikäynti ja ajantasaistus. Itse korjaushanke on kaksivuotinen ja hyvin haastava, koska kentän pohjaa kaivetaan paljon. Naapureiden kuuleminen tulee tehdä hyvin ja kattavasti. Rakennuslupa ei siten tule kuin ”manulle illallinen”.

Keskustan kenttä on vain yksittäinen investointiohjelman kohde. Nyt tarvitaan malttia, koska meillä on edessä suuria yhteisiä haasteita. Nurmeksen kaupungin tulee huolehtia lähivuosina ennen kaikkea verotulojensa kasvusta, jotta palvelujen rahoituksen pohja pitää. Kiinteistöt ja rakenteet käyttökuluineen, sisäisine vuokrineen ja poistoineen eivät saa viedä vuosittaisista käyttörahoista liian suurta osuutta. Jokainen kunta maksaa investointinsa itse. Myös Nurmes.

Biohiiltämön aluetaloudelliset vaikutukset ovat suuret

Nurmeksen uuden bioteollisuusalueen YVA-ohjelma on loppusuoralla. Olen lueskellut massiivista 219-sivuista luonnosta huolellisesti ja jopa innostuneesti. YVA-ohjelmasta käy näet ilmi mieluinen asia koko seutukunnalle: biohiiltämön aluetaloudelliset vaikutukset ovat yllättävän suuret. Näitä vaikutuksia on arvioinut Olli Lehtosen (Itä-Suomen yliopisto) ja Lasse Okkosen (Karelia ammattikorkeakoulu) tutkimusryhmät. Tutkijat toki myöntävät, että heidän mallinsa on paikallistasolla herkkä bioenergian toimialalla, joten tuloksia pitää tarkastella suuruusluokkatasolla.

Rakentamisvaiheessa vuosina 2015–2017 Pielisen Karjalan yritykset saavat tutkimuksen mukaan urakoita seuraavasti: kone- ja laitevalmistus (metalliyritykset) saavat n. 2,7 miljoonaa euroa, rakennusyritykset saavat n. 5,8 miljoonaa euroa ja maanrakennusyritykset saavat n. 3,2 miljoonaa euroa urakoista. Omalle seutukunnalle näyttäisi jäävän yhteensä n. 44 % investoinnin kokonaisarviosta eli 12,3 miljoonaa euroa. Suhteellisesti suurin piristysruiske näyttäisi tulevan rakentamisvaiheessa nimenomaan Nurmeksen metalliyrityksille, joiden vuosiliikevaihto kasvaisi n. 12 %.

Tuotannon pyöriessä metsätalouden vaikutukset ovat vuositasolla 16,3 miljoonaa euroa, joka jakaantuu miltei puoliksi metsänomistajien ja puunkorjaajien kesken. Tulovaikutus on kotitalouksissa 0,7-1,5 miljoonaa euroa. Kotitalouksien maksamat kunnallisverot kasvavat n. 220 000 euroa vuodessa. Kiinteistöverot kasvavat n. 200 000 euroa vuodessa.

Investoinnin aikaiset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 166 henkilötyövuotta, josta rakennustyötä olisi 43 htv. Maanrakennuksessa olisi työtä 25 htv ja metalliyrityksissä 15 htv. Esimerkiksi myös tukku- ja vähittäiskaupan alalle tulisi 15 työpaikkaa ja liikenteeseen 7 työpaikkaa.

Tuotannon pyöriessä työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 281 henkilötyövuotta, joista metsätaloudessa on 124 htv. Kaupan alalle tulisi 18 työpaikkaa ja liikenteeseen tulisi 14 työpaikkaa. Nämä vaikutukset yhteensä kääntävät raportin mukaan koko Nurmeksen työllisyyden kehitystrendin positiiviseksi 95 %:n luottamusvälillä. 

Yhteenvetona raportti toteaa, että nämä yllä kuvatut talous- ja työllisyysvaikutukset yhteensä ovat kohtalaisen myönteiset (toiseksi parhaat seitsenportaisella asteikolla). Jotta koko Pielisen Karjalan kehitys kääntyisi positiiviseksi, niin tämän hankkeen toteutuminen Nurmeksessa ei pelkästään riitä. Seututasolla tarvitaan lisää vastaavia investointeja.

Tällaisen raportin lukeminen avaa silmiä kuin kissan pennulla. Paikkakunnan kehityssuunnan kääntäminen vaatii isoja tekoja ja isoja yhteisiä onnistumisia. Vastaavien vaikutusten aikaansaaminen ”pienemmistä puroista” vaatii meillä viime vuosien keskimääräisellä kehitysvauhdilla 7-8 vuotta.