1.12.2016

Kiinan "uusi normaali"



Tein viikonlopun kahta puolta virkamatkan Kiinaan. Lensin Hong Kongin kautta ja vierailin kahdessa kaupungissa Shenzhenissä ja Nanchangissa. Olin tullut kuin uuteen maailmaan. Kiinassa eletään näet tällä hetkellä aikakautta, jonka nimi on ”uusi normaali”. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Uusi normaali tarkoittaa aikakautta vuosien 2007-2008 finanssikriisin ja vuosien 2008-2012 globaalin taantuman jälkeen. Uudelle normaalille on tyypillistä se, että vuotuiset talouskasvuluvut ovat enää yksinumeroisia, kun ne 2000-luvun alussa olivat vielä kaksinumeroisia. Termi ”uusi normaali” on Kiinan presidentti Xi Jinpingin luoma käsite vuonna 2014. Pohjimmiltaan se tarkoittaa sitä, että Kiinan valtio tyytyy keskipitkällä aikavälillä jatkossa noin 7 prosentin vuosittaiseen kasvuvauhtiin.

Uuden normaalin aikakaudella Kiina panostaa kansainvälistymiseen ja yritysten sekä innovaatioiden hankkimiseen. Tähän asti kasvu on perustunut valtavaan siirtotyöläisyyteen ja rakentamiseen: kaupunkeja, teitä, siltoja, taloja yms. Esimerkiksi Shenzhen, Kiinan 4. suurin kaupunki ja maailman 5. tiheimmin asuttu kaupunki, on rakennettu Helmi-joen suistoon käytännössä 35 vuodessa. Alussa oli vain pieni kalastajakylä. Nyt kaupungissa on 10,5 miljoonaa rekisteröityä asukasta ja yli 10 miljoonaa siirtotyöläistä. Kaupunkiin on rakenteilla mm. maailman 3. korkein talo, yli 600 metriä korkea pilvenpiirtäjä, jonka juurella kävin ihmettelemässä menoa. Nimi Shenzhen tarkoittaa kiinan kielellä kotkaa.

Kiina on luonut yritystoimintaa varten valtavan infran, joka nyt siis on pääosin valmis. Nyt puuttuu enää vain innovaatioita ja yrityksiä. Niitä houkuttelee Kiinaan yli 20 000 sijoitusrahastoa, joita maahan on luotu myös kaupunkilaisilta kerätyllä verorahalla. Panostukset teknologiakeskuksiin ja yrityskyliin ovat giganttisia. Minä esittelin kiinalaisille Nurmeksen 28 hehtaarin bioteollisuusaluetta. Vastavuoroisesti he esittelivät minulle Nanchangin kaupungissa 2800 neliökilometrin kokoista uutta teollisuuskylää, joka rakennetaan kahdessa vuodessa!

Kiinalaiset korostavat hyviä yrityksiä ja sijoituskohteita etsiessään ”talent poolia”, joka koostuu hyvistä pääomista, hyvistä kyvykkyyksistä ja hyvistä teknologioista. Kiinassa on tapana käyttää lobbareita, jotka avaavat ovia kommunistiseen puolueeseen ja valtion, maakunnan ja kaupungin hallintoon. Minulla oli ilo ja kunnia tavata eräs Kiinan tunnetuimmista lobbareista, Herra Li, joka esitteli esimerkiksi suomalaisen Nokian Kiinan valtiojohdolle vuonna 1992. Yksikään iso hanke ei etene, jos sitä ei ole esitelty ensin oikeille tahoille. Pieni Nurmes on nyt jo tunnettu kaikilla edellä mainituilla tahoilla ja ovet ovatkin nyt auki yritysten yhteistoimintaan ja pääomittamiseen.

Suomen ja Kiinan yhteistyötä vauhdittamaan on tänä syksynä perustettu myös Suomi-Kiina Talousseura. Vierailin seuran toimistossa Shenzhenissä. Seura auttaa yrityksiä puolin ja toisin löytämään bisneskumppanuuksia ja avaamaan ovia hallinnon eri tasoilla. Seuran puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja vierailivat puolestaan Nurmeksessa viime kesänä kahteen eri otteeseen.

3.11.2016

Strategia estää hetken mielijohteet



Nurmeksen kaupungin valtuustokausi lähestyy loppuaan. Työtä on jäljellä vielä reilut 6 kuukautta. Nykyinen istuva valtuusto on jättämässä uudelle valtuustolle vankan perinnön. Kaupungin strateginen ote ja talous ovat vankistuneet tuntuvasti. Valtuustokauden saldoksi näyttäisi karkeasti muodostuvan se, että neljän vuoden aikana kaupungin tulot kasvavat yli 3 miljoonaa euroa, mutta menojen kasvu jää noin miljoonaan euroon.

Nurmes on onnistunut verotulojen kasvattamisessa, kulujen hillinnässä tuottavuusohjelmalla ja ilmapiirin tuntuvassa parantamisessa. Valtaosa Pielisen Karjalan uusista työpaikoista on syntynyt Nurmekseen, ja toisaalta pahoja yksittäisiä työpaikkamenetyksia meillä ei ole ollut. Kaupunkimme asema maakunnallisessa valmistelussa (Siun Sote ja Meijän Maakunta) on myös arvostettu.

4U-NURMES –strategiamme on toiminut hyvin: se on fokusoinut tekemistämme ja ohjannut voimavarojamme uusiin kohteisiin. Joukkomme on pysynyt yhtenäisenä ja voimavektorimme ovat olleet samansuuntaisia. Konkreettinen strategiamme toimenpideohjelmineen on myös estänyt toimimisen hetken mielijohteen mukaan, mistä olisi seurannut vain voimien valumista hukkaan esimerkiksi kasvavina käyttökuluina tai poistoina. Olemme ohittaneet monta karikkoa. Olemme esimerkiksi olleet erittäin johdonmukaisia elinkeinojemme puolustamisessa esimerkiksi Bomban kauppojen ja sahakauppojen yhteydessä.

Voittajatiimin rakentaminen jatkuu aivan valtuustokauden loppuun asti, kun viime metreillä pystytämme vielä oman teknisen toimen eli kaupunkirakennepalvelut. Virkamiehistömme on uudistunut valtuustokauden aikana. Uusi osaaminen ja uusi energia näkyvät nyt jo suorituskykynä ja läpimenoaikojen lyhenemisenä. Uudistuminen pitää saada vielä aikaan myös kaupunkirakennepalveluissa, koska sekä asiakkaat että työntekijät eivät ole olleet nykytilanteeseen tyytyväisiä. Ohjauksen tyhjiö Lieksa-Nurmeksen yhteisessä teknisessä virastossa on ollut yhteinen epäonnistumisemme.

Erityisen mielenkiintoisia aikoja elämme biotalouden investointien keskellä. Nurmeksessa alkoi viime vuonna investointibuumi, joka näyttää jatkuvan vielä useita vuosia. Meillä on tarjota erinomainen vihreän energian teollisuusalue tähän tarkoitukseen. Tällä viikolla tuli myös mielenkiintoinen uutinen siitä, että Sipilän hallitus olisi valmistelemassa kivihiilen käytön lopettamista kokonaan. Tämä olisi lottovoitto Pielisen Karjalalle, koska seudullemme valmistellaan paraikaa peräti neljää biojalostamoa.

13.9.2016

Nurmeksen kaupungin työhyvinvointi 2016



Nurmeksen kaupungin kolmas työhyvinvointikysely valmistui kesällä 2016. Saimme henkilöstöltä vastauksia 140 kpl eli vastausprosentti oli peräti 60 %. Olemme lukeneet raporttia tarkasti ja käsitelleet sitä mm. yhteistyötoimikunnassa ja esimiestunnilla. Tämä uusin kysely sisälsi paljon uusia kysymyksiä mm. työkierrosta, työssä innostumisesta, kannustamisesta ja työhyvinvoinnista. Kysymykset koostuivat seuraavista ryhmistä: työssä innostuminen, työhyvinvointi, työn sujuminen työyhteisössä sekä terveys- ja tyky-toiminta.

Perusasetelma on pysynyt samana kuin vuonna 2012 ja 2014 tehdyissä kyselyissä: tuloksissa on suuria eroja eri hallintokuntien välillä. Asteikolla 1-5 vastattuna parhaat arvosanat kaupunki saa organisaation kokonaistavoitteiden ymmärryksessä. Näyttää siis siltä, että 4U-Nurmes – strategian viestintä ja toimeenpano on onnistunut. Kaupungin johtaminen saa myös hyvät arvosanat.

Kehitysmyönteisyyttä on runsaasti koko organisaatiossa. Työntekijät ovat innostuneita työstään.  Työn kehittämisessä ollaan aktiivisia. Työnteon fyysisiä puitteita on myös saatu kuntoon. Työntekijät kokevat työssään iloa, onnistumisia ja sopivasti haasteita. Saimme vastaajilta runsaasti vapaamuotoisia kommentteja ja kehittämisehdotuksia.

Selviksi kehittämiskohteiksi jatkossa nousevat esimiestyön tasalaatuisuus ja perehdyttäminen. Yleisperehdyttämiseen pitää jatkossa panostaa lisää. Esimiehen ja työntekijän välistä vuorovaikutusta pitää myös tihentää osassa meidän yksiköistä. Koko rekrytointiprosessi pitkästi tarkasteltuna mukaan lukien perehdyttäminen pitää laittaa parempaan kuosiin.

Erääksi kehittämiskohteeksi kyselyssä paljastui työntekoa häiritsevien asioiden nopea puheeksi otto ja ratkaiseminen. Ongelmiin puututaan nyt liian verkkaisesti. Tästä puhuttiin myös yhteistyötoimikunnassa: työpaikan yhteistyötaitoja tarvitaan sekä työntekijöiden että esimiesten puolelta.

Tärkeä tieto jatkoa ajatellen Nurmeksen kaupungille on myös se, että kolmannes vastaajista arvelee jatkavansa töissä vielä alimman henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Tämä on huikea määrä kokemusta ja osaamista, mikä tässä on työnantajalle tarjolla.

Eräs mielenkiintoinen seikka oli se, että tyky-toimintaa ei voi tyrkyttää edes rahalla. Paljon siis työhyvinvointiin liittyviä asioita jää meidän jokaisen omalle vastuulle.