Maakuntauudistuksen vähemmälle
puheelle jäänyt osio on kasvupalvelut. Mitä nämä tarkoittavat ja miten ne
kannattaisi organisoida?
Pelkistetysti voidaan sanoa,
että kasvupalvelujen asiakkaita ovat: 1)Työnantajat, jotka hakevat työvoimaa.
2) Henkilöt, jotka hakevat töitä. 3) Henkilöt, jotka haluavat yrittäjiksi. 4)
Kasvuhaluiset yritykset, jota etsivät palveluja. Nykyisin näitä asiakasryhmiä
hoitavat TE-toimistot, ELY-keskukset, kehittämisyhtiöt ja pieneltä osin myös
kunnat itse omin lisäpanostuksin. Markkinoilla on jonkun verran myös sähköisiä
alustoja esimerkiksi työnhakuun.
Pohjois-Karjalan
maakuntavalmistelun lähikuukausien tärkeä työ on kasvupalvelujen organisointi.
Tämä työ ei mene hukkaan, vaikka maakuntauudistus ei toteutuisikaan, koska työ-
ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Gustafsson mukaan kasvupalvelut
otetaan joka tapauksessa käyttöön ja markkinoita avataan yksityiselle
palvelutuotannolle.
Kasvupalvelujen olotila
maakunnan sisällä voi olla liikelaitos, taseyksikkö tai yhtiö. Kasvupalveluja
toteutetaan kilpailuilla markkinoilla. Maakunnan sisällä näitä markkinoita on
käytännössä viisi eli nykyiset työssäkäyntialueet: Kitee, Joensuu, Juuka,
Lieksa ja Nurmes. Jos markkinoita ei taas ole, niin maakunta tuottaa nämä palvelut.
Jos markkinat ovat olemassa, niin maakunnan oma yhtiö tai liikelaitos voi tuottaa
niitä halutessaan.
Kunnan omistama yhtiö
(osakeyhtiö tai osuuskunta) voi olla myös kasvupalvelujen tuottaja. Moni kunta
miettii jo tätä mallia. Meillä Nurmeksessa tämä asia keskustellaan elokuun
lopun valtuustoseminaarissa. Asia kiinnostaa kuntia monen eri liittymäpinnan
kautta: elinvoiman edistäminen, työmarkkinatuen kuntaosuudet, koulutustarjonnan
ylläpito...
Maakunnalla voi olla yksi tai
useampi liikelaitos. Luulen, että Pohjois-Karjalassa päädytään siihen, että
kasvupalvelut ovat omassa liikelaitoksessa ja sote sekä pelastustoimi ovat
omassaan. Omien liikelaitosten pärjääminen on maakunnalle elintärkeää. Siksi
kasvupalvelujen liikelaitoksen suunnittelulla ja palvelustrategian laatimisella
on jo kiire.
Maakunta on myös
kasvupalvelujen järjestäjä. Järjestämisessä on useita järjestämisvaihtoehtoja.
Tunnistettuja tapoja ovat ainakin: palveluiden hankintamalli, kilpailullinen
malli, pääurakoitsijamalli ja kumppanuusmalli (allianssisopimus). Näistä
viimeksi mainittu on kiinnostava, koska allianssimalli on käytännössä
hyödynjakomalli. Esimerkiksi työttömyyden hoidossa se voisi toimia kohtuullisen
hyvin.
Olen tehnyt sellaisen
havainnon, että kasvupalvelujen järjestämistä on kyllä tulevissa maakunnissa jo
pohdittu, mutta kasvupalvelujen tuottamista ei ole vielä suunniteltu. Myöskään
markkinoiden olemassa oloa tai toimivuutta ei ole vielä arvioitu. Nyt onkin
korkea aika laittaa kasvupalvelut kuosiin.
