Nurmeksen kaupunki kohta 40 vuotta

Nurmeksen kaupunki täyttää nykymuodossaan 40 vuotta vuodenvaihteessa. Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät kaupungiksi 1.1.1974. Kansa juhli torilla härkää grillaten. Nyt samankaltaista juhlaa suunnitellaan toistamiseen tulevana uudenvuoden yönä torille. Torilla siis tavataan, jos luoja niin suo. Mikäpä olisikaan juhliessa: eräs kuntalainen kertoi näet meille, että hänellä on vielä edellisten juhlien häränluu tallessa!

Nurmes on elänyt läpi vaikeiden vuosikymmenten. Elinkeinoelämän ja väestön rakennemuutos iski ensin pieniin kuntiin ja kaupunkeihin. Vaikeimmat ajat elettiin 1990-luvulla. Tällä hetkellä tämä sama rakennemuutos murjoo suuria kaupunkeja, joiden nuorisoikäluokkien kasvu on kääntynyt laskuksi ja väki vanhenee. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa nopeimmin ikääntyvä kunta on tällä hetkellä Joensuu. Kuopiolla on samanlaisia vaikeuksia. Jyväskylällä. Kaikilla kunnilla. Jokainen kuntaa kohtaa vuorollaan rakenteelliset vaikeudet. Toivon, että myös media ymmärtää tämän ja on viestinnässään tasapuolinen.

Nyt kun eletään 2010-lukua, niin voidaan nähdä selvästi, että Nurmeksen osalta rakennemuutos on ohi. Nurmes ei enää ole vanheneva ja väestöään nopeasti menettävä kaupunki, vaan nyt meidän mahdollisuutemme ovat monipuolistuneet. Nelikymppisellä kunnalla kuten myös ihmisellä on monta mahdollista suuntaa valittavanaan. Nurmeksen vahvuuksia ovat terve yrittäjähenki ja keskeinen sijainti. Henki on hyvä. Nurmekselaiset ovat myös aktiivisia monella rintamalla. Saimme esimerkiksi kuntalaisilta paljon hyviä ideoita kaupungin markkinointiin.

Nurmeksen lähivuosien myrskylyhtynä toimii tuore strategia. Siinä on kuvattu askellusta, joka johtaa parempaan huomiseen ja auttaa ei pelkästään Nurmesta, vaan myös koko Pielisen Karjalaa eteenpäin. Sanotaan, että kenraalit voittavat taisteluita ja kansakunnat sotia. Me kuntajohtajat olemme kenraaleita ja meidän valtuutetut ovat kansa. Kansa päättää. Siinä perspektiivissä kenraalista tuleekin sotamies. Tämä työnjako toimii meillä hyvin.

Palvelujen vai elinkeinojen kehittäminen?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Kuntalaisia mietityttää nyt se, minne kaupungin panoksia tulisi suunnata lähivuosina. Tällä hetkellä meillä on Nurmeksessa se positiivinen ongelma, että yrityskentälle kuuluu hyvää, ja uusia investointeja on tulossa. Nämä investoinnit vaativat myös kaupungilta panostuksia kuten maanhankintaa, asemakaavan laadintaa, kadunrakentamista sekä vesi- ja viemärijohtojen vetämistä. Elinkeinoihin pitää satsata silloin kun aika on otollinen.

Pitkässä juoksussa palvelut ovat se tärkein asia. Elinkeinojen kehittäminen on sitä vastoin kiinni suhdanteista ja myötätuulesta. Myötätuuli puhaltaa nyt Nurmeksessa useastakin syystä, mutta itse pidän keskeisinä tekijöinä meidän uutta strategiaa ja vetovoimaista ilmapiiriä. Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka pelkäävät elinkeinoihin laitetun rahan olevan pois palvelujen tuotannosta. Näin ehkä saattaa ollakin lyhyellä perspektiivillä erityisesti investointiohjelmien sisällä. Pitemmässä juoksussa asetelma kääntyy niin päin, että palvelut rahoitetaan kasvavilla verotuloilla eli palvelut ovat pääasia, mutta ne mahdollistaa menestyvä elinkeinoelämä.

Nurmeksen kaupungin verotuloista kunnallisveron osuus on 86,1 %, yhteisöveron osuus on 7,7 % ja kiinteistöveron 6,2 %. Hyvä ja oikea investointi lisää kaikkia näitä verotuloja. Tehdyn työn kokonaismäärä ratkaisee siis pelkistetysti kaupunkimme verotulot. Erityisesti tuotannolliset työpaikat ovat haluttuja verotulojen kannalta, koska niissä tehdään paljon työtunteja ja keskipalkka on hyvä.

Palvelujen järjestämisessä iso kysymys on sote-palvelujen uudelleen organisointi koko maassa. Muissa palveluissa puolestaan on tärkeää se, että kapasiteetti ja kysyntä kohtaavat. Työn tuottavuutta voidaan vielä parantaa mm. kiinteistöjen käyttöä tehostamalla ja asiakkaita vaihtamalla esimerkiksi naapurikuntien kesken. Kuntapäättäjien vaikein asia tänä syksynä onkin oman kunnan palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen riippumatta siitä, miten valtion esittämät rakenneuudistukset etenevät. Kylmäpäisyyttä ja omaa suunnitelmaa siis tarvitaan.