Pielisen neloset

Pielisen Karjalassa eletään nyt historiallisia hetkiä. Neljä kuntaa eli Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat käynnistäneet yhteisen kuntarakenneselvityksen. Selvityksessä ei pelkästään tarkastella uuden yhden kunnan mallia, vaan myös palvelujen kehittämistä sekä aivan uutta ”Pielisen Neloset” – mallia.

Mitä Pielisen Neloset oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa hallinnon ja palvelujen hajauttamista neljään kuntaan tai entisiin kuntakeskuksiin kuntien yhdistyessä. Tämä ajatusmalli on tasapuolinen kaikkia kuntia kohtaan ja osoittaa sitä, että kuntapäättäjät ovat tosissaan liikkeellä. Arvostan tässä erityisesti valtuustojen puheenjohtajien vankkaa sitoutumista asiaan. Hajautettu malli yhdessä toteutettuna voi tuoda myös tuottavuutta lisää ja lisätä siten myös seutukunnan kilpailukykyä.

Kaikissa neljässä kunnassa on paljon vahvuuksia. Pielisen Karjalasta voi tulla uudessa muodossaan entistä vetovoimaisempi ja rohkeampi kumppani, joka on myös strategisesti kiinnostava ja luo uutta positiivista ilmapiiriä. Voimme olla halutumpia sekä uusien asukkaiden että uusien investorien silmissä.

Pielisen neloset – malliin päädyttiin itse asiassa Oulun seudun laajassa kuntaliitosselvityksessäkin. Siellä kunnat päättivät ensi töikseen tiivistää hallintoaan tehokkaan työnjaon kautta. Mallin etuna on myös se, että se kotiuttaa hyötyjä niillekin kunnille, jotka eivät halua liittyä yhteen tai se ennen aikaistaa hyötyjä yhteen liittyville kunnille. Meillähän neljän kunnan yhteenlaskettu tuloksen parantamistarve on noin 6 miljoonaa euroa, ja tähän päälle tulee valtiolta lähivuosina noin 3 miljoonan lisävaade. Yhteensä tämä tarkoittaa 3 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuspainetta kussakin kunnassa.

Rakenneselvitys on nyt saatu liikkeelle. Selvityshenkilöt on valittu. Selvityksen sisällöstä on käyty perusteellinen keskustelu. Nyt on tärkeää rakentaa luottamusta lisää ja luoda Pielisen Karjalalle uusia vahvoja pärjäämisen malleja. Kilpailu veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä on kovaa Euroopan eri seutujen kesken. 

Toivotan omalta osaltani nelosten vanhemmille onnellista odotusaikaa. Kun hiiri on seuraavan kerran korvalla, niin meillä on jo aavistus siitä, mitä tuutista on tulossa…

Kaupunginjohtaminen "Nokkatuntumalla"

Pidin seuraavanlaisen nenäpäivän ”nenäpuheen” Nurmeshovissa 8.11.2013:

”Hyvät kuulijat. Nenäpäivän tarkoitus on tehdä hyvää ja kerätä rahaa sitä varten. Minun nenäpäivän nenäpuheeni käsittelee tällä kertaa itselleni läheistä aihetta eli kaupungin johtamista. Puhun kaupungin johtamisesta nokkatuntumalla eli nenää käyttäen. Nokkatuntumalla johtaminen on näet kehittyneempi tapa johtaa kaupunkia kuin pers’tuntumalla johtaminen.

Tarkistin wikipediasta nenän määritelmän: Nenä, latinaksi nasus, on elin, jonka pääasiallinen tehtävä on haistaminen ja hengittäminen. Nenä sijaitsee anatomisesti keskellä kasvoja.

Ensinnäkin on tärkeää nähdä omaa nenäänsä pidemmälle eli kuntalaisten etu on virkamiehen omaa etua tärkeämpi. Muuten kaivaa aivan turhaan verta omasta nenästään.

Joskus voi myös työntää nenän väärän paikkaan. Kuinka monelle teistä, hyvät kuulijat, on päässyt käymään näin? Kuntajohtajan pitää olla muutenkin varovainen, ettei edes vahingossa näytä pitkää nenää naapurikunnalle. Siitä voi saada nenilleen tai sitten kunnanjohtajaa katsotaan nenän vartta pitkin.

Pitää myös välttää sitä, että esiintyisi nenä poskella. Nenänhän pitää jo määritelmänkin mukaan olla kasvojen keskellä. Pitää siis olla pidättyväinen alkoholin suhteen ja kiertää katutappelut kaukaa. Kaupunginjohtajan pitää aina puhua totta. Kaupunginvaltuutettuja ei saa vetää nenästä. Muutenkin pitää tuottaa ennustettavaa käyttäytymistä ja yllätyksiä ei saa tulla päättäjille.

Nykypäivänä pitää myös kyetä haistamaan huonokuntoisen rakennuksen home tai palaneen käry. Tiedotusvälineiden kanssa pitää myös olla varovainen, koska ne ovat mestareita palaneen käryn haistamisessa. Pitäisi pystyä myös haistamaan uudet asiat kuten mahdollisuudet saada uusia työpaikkoja kuntaan. Kuinkas uuden asian voi haistaa, kun sitä ei vielä ole ja siten se ei siis haise? Tätä voisi sanoa nokkatuntumaksi eli vaistoksi vainuta uutta.

Nurmeksen kaupunginjohtajan pitää myös kyetä haistamaan leivän ja pullan tuoksu, koska kaupungissa on leipomoita. Nurmeksessa on myös muita elintarvikealan yrityksiä, joten tarkka nenä on iloinen asia.

Hyvät kuulijat, yhteenvetona voin todeta, että nokkatuntumalla johtaminen on kehittyneempi johtamistapa pers’tuntumalla johtamiseen verrattuna. Siis tässäkin asiassa Nurmes on edelläkävijä!”

Siltabudjetti

Nurmeksen kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelu on hyvässä vauhdissa. Olen nimennyt ensi vuoden talousarvion siltabudjetiksi. Budjetti on silta kolmen vuoden mittaisen alijäämärotkon yli. Kaupungin talouden suunta käännetään ylijäämäiseksi vuonna 2015.

Budjetin loppusumma on 59,9 miljoonaan euroa. Tästä 47 % on omaa tuotantoa ja 53 % käytetään palvelujen ostoon. Tämän vuoksi ei ole lainkaan sama, millaisessa ekosysteemissä eli seutukunnassa ja maakunnassa toimimme ja miten sitä itse muokkaamme. Kuntarakenne- ja SOTE-ratkaisuilla tulee olemaan suuri merkitys kuntatalouden kannalta.

Nurmeksen kaupungin toimintakate heikkenee 2,9 % ja verorahoitus kasvaa 2,7 prosenttia. Vuosikate näyttäisi säilyvän siis miltei ennallaan, ja se olisi 326 euroa asukasta kohti. Tämä kattaisi poistot 81-prosenttisesti. Velkamäärä ei myöskään kasva paljoa eli 123 euroa asukasta kohti. Velka ei ole ns. syömävelkaa, vaan se on investointien rahoitusta varten. Investointien kokonaissumma ensi vuonna on 3,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 näyttäisi Nurmeksen kunnallisvero (20,5 %) olevan maakunnan viidenneksi lempein ja noin 0,2 % -yksikköä maakunnan keskiarvon alapuolella. Kiinteistöverot tulevat pienestä korotuksesta huolimatta olemaan myös hieman maakunnan keskitason alapuolella. Tähän listaan haluan vielä lisätä sen, että Nurmeksen kaukolämmön hinta on maan alhaisimpia kuten myös vuokra-asuntojen vuokrat. Nurmes ei siis ole kova verottaja ensi vuonnakaan.

Nurmeksen kaupunki on saanut tuottavuusohjelman hyvään vauhtiin ja tästä on syytä antaa hallintokunnillemme suuri kiitos. Me emme näet usko kustannusten lykkäämiseen. Sitä vastoin pyrimme puristamaan toimintamenojen kasvun prosentin alhaisemmaksi kuin mitä yleinen kustannuskehitys on.  Näin kaupungin tulos paranee noin puoli miljoonaa euroa vuodessa eli puolen kunnallisveroprosentin verran. Tuottavuusohjelman ohella hallintokunnille ollaan antamassa kehittämistehtäviä, joilla ne parantavat omaa toimintaansa vuosittain kohdennetusti. Uskon tuottavuusohjelman olevan tae Nurmeksen hyvämaineisuudelle: näin pidämme taloutemme kunnossa.

Yleinen talouskehitys ei juuri auta meitä vielä vuonna 2014. Olemme hyvin varovaisia veropohjan kasvunennusteessa ja arvioimme veropohjan kasvuksi vain 1,2 % eli 245 000 euroa. Eräät muut kunnat maakunnassamme ovat budjetoimassa jopa kolmen prosentin verotulopohjan kasvuja. Arvioin Suomi-neidon syysflunssan olevan sitkeää sorttia, siksi budjettimme on tulojen osalta varovainen.