Hihat ylös!

Nurmeksen kaupungin valtuustoseminaari pidetään tällä viikolla. On aika kääriä hihat.

Minuun on tehnyt jo nyt vaikutuksen se, miten huolellisesti meidän viiden työryhmän jäsenet (valtuutetut) ja virkamiehet ovat valmistautuneet seminaariin: tietoa on kerätty, kysymyslistoja on käyty läpi, sparrausta on haettu. Olemme nyt siis valmiita tähän tärkeään työhön. Myös PIKES kertoo seminaarissa oman hyvin valmistellun näkemyksensä Nurmeksen elinkeinoelämän potentiaalista.

Valtuustoseminaarissa tehdään töitä viidellä eri työryhmällä ja kolmella eri aikajänteellä: 1) Valmistellaan vuoden 2013 talousarviota. 2) Valmistaudutaan kunta- ja sote-rakenteen muutoksiin 2013–2015. 3) Käynnistetään ryminällä Nurmeksen kaupungin strategian laadinta vuosille 2013–2017.

Seminaarin rakennetta ja työryhmien työnjakoa voisi vaikkapa verrata täytekakun leipomiseen: YTY-ryhmä miettii reseptejä, osoittaa keittiön, ohjeistaa kokkien työnjakoa ja arvioi naapurien kiinnostusta leipomiseen. TULO-ryhmä etsii rahaa munien ja jauhojen ostoon tai tarvittaessa lainaamiseen sekä pohtii sitä miten uusia syöjiä houkutellaan ruokapöytään. Hillot haetaan myös kellarista. SOTE- ja ELO-ryhmät leipovat varsinaiset kakun kerrokset mieleisekseen ja miettivät niiden kokoa ja mitoitusta sekä syöjien mieltymyksiä nyt ja tulevaisuudessa. ILO-ryhmä kuorruttaa kakun, koristelee pöydän ja lähettää kutsut juhlapöytään.  Ryhmä huolehtii myös siitä, että juhlapaikalle on opastukset ja kulkuväylät kunnossa.

Julkisuudessa on arvosteltu paljon valtion kuntarakenneuudistusta. Minä näen valtion asettaman nuotituksen selvänä ja johdonmukaisena. Uskon myös Nurmeksen valtuuston ajattelevan pääosin samalla tavalla. Nurmeksen kaupungin keskeinen sijainti ja yhteistyökykyisyys sekä vahva kuntatalous antavat meille hyviä eväitä reppuun. Valtion aikatauluissa kriittiseksi rajaksi on muodostumassa 1.4.2014. Silloin päättyy kuntien vapaaehtoisuuteen pohjautuva prosessi. Siitä eteenpäin mennään uuden rakennelain ohjauksessa ja valtio asettaa ns. heikkoihin kuntiin sekä yksin jääneisiin kuntiin erityisselvittäjät.

Strategiaprosessi on aina innostava ja haastava. Johtajalle se on yksi tärkeimmistä suoritteista. Pitää myös muistaa, että jos meillä ei ole omaa suunnitelmaa, niin pian huomaamme olevamme osa jonkun muun suunnitelmaa. Yksi hyvä keino on myös aina kysyä: laitammeko asiat tapahtumaan vai tapahtuuko meille asioita? Niille, jotka eivät ole valmistautuneet, tuppaa kummasti vain tapahtumaan asioita yllättäen.

Essut kiinni ja eikun jauhot pölisemään!

Kuntapäätösten yritysvaikutusarviointi

Nurmeksen kaupunki valittiin vuonna 2011 vuoden yrittäjyyskunnaksi Pohjois-Karjalassa. Se oli merkittävä tunnustus meille kaupungille. Aina pitää myös parantaa. Miten voisimme olla vieläkin parempia myös tässä asiassa?

Meillä oli Nurmeksen kaupungin johtoryhmässä viime viikolla mielenkiintoinen asia, kun Nurmeksen Yrittäjien puheenjohtaja Ella Kärki ja emeritus-puheenjohtaja Eero Lukkarinen olivat kertomassa kuntapäätösten yritysvaikutusarvioinnista. Kuuntelimme korvat höröllään Ellan ja Eeron terveisiä. Aloite tähän asiaan syntyi siitä, kun Nurmeksen yrittäjien hallitus kävi kylässä kaupungintalolla parisen viikkoa sitten. Samalla kuulimme, että Nurmeksen Yrittäjissä on peräti 158 jäsentä.

Yrityksellä ja kunnalla on useita sidoksia. Kunta on yrityksen kotikunta. Kunta voi olla asiakas tai kumppani. Kunta on markkinatoimija. Kunta tuottaa infrastruktuuripalveluja. Kunta tarjoaa työntekijöille palveluita ja toimii asumiskuntana. Itse henkilökohtaisesti pidän yritysten roolia erittäin merkittävänä, koska vain niissä työpaikat lisääntyvät. Valtio ja suuyritykset näet vähentävät työntekijöitään. Yritysten rooli kumppaneina palvelutuotannossa on myös kaupungin kannalta tärkeää.

Asian pihvi on siinä, että Nurmeksenkin päätöksenteossa vaikutukset yrityksiin ja yrittäjiin tulisi arvioida jo etukäteen. Esimerkiksi katuremontti, liikuntahallin rakentaminen tai kansallispuiston perustaminen ovat asioita, joiden yritysvaikutuksia on hyödyllistä arvioida. Virkamiehet arvioivat näitä vaikutuksia päätösesityksiä valmistellessaan. Luottamushenkilöt puolestaan arvioivat päätöksiä tehdessään ovatko vaikutukset toivottavia.

Yritysvaikutusarvioinnin kautta vuoden yrittäjyyskunta haluaa kehittyä vielä yritysystävällisemmäksi. Tätä kautta yritykset kokevat Nurmeksen kaupungin yritystoiminnalle myötämieliseksi sijaintipaikaksi. Yritysvaikutusten systemaattinen arviointi auttaa parantamaan myös kunnan elinkeinoilmapiiriä. Nurmeksen kaupungin kannalta kysymys on myös proaktiivisuudesta: yritysmyönteinen kaupunki ennakoi toimiensa vaikutuksia yrityskenttään.

Tuumasimme tapaamisessa muutakin: Yrittäjien ja kaupungin ensimmäinen aamukahvitilaisuus on torilla 5.9.2012 Yrittäjän päivänä. On pelkästään hyväksi, että yhteydenpito kaupungin ja yrittäjien välillä on säännöllistä.

Minulla on se käsitys, että Nurmeksen kaupungilla on tahtoa yritysvaikutusten arviointiin. Siitä kaikki alkaa. Ensimmäinen käytännön askel on se, että kaupungin johtoryhmän jäsenet sitoutuvat omassa työssään arvioimaan päätösten yritysvaikutuksia. Pitkäkin matka aloitetaan ottamalla ensimmäinen askel, kuten kiinalainen sananlasku sanoo.

Ylä-Karjalan kansallispuisto

Kuulimme äskettäin merkittävän uutisen. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamista. Puiston pinta-ala olisi 4339 hehtaaria. Puisto olisi ennen kaikkea erämaajärvien puisto eli se pitäisi sisällään mm. Mujejärven ja Talasjärven sekä Uuronrotkon. Puistorajauksen sisällä on myös paljon luonnontilaisia soita, joten metsätalouden panostukset Metsähallituksella ja metsäyhtiöillä eivät valuisi tämän takia hukkaan. Pidänkin kansallispuiston perustamista mahdollisena.

Mujejärvellä on ainutlaatuinen historia idän ja lännen välissä. Kylän historiaa on juuri taltioitu ansiokkaasti kyläkirjaan. Uskon, että tästä historiasta voitaisiin ammentaa sisältöä myös kansallispuistoon. Perinnerakentaminen voisi myös olla yksi puiston teemoista.

Pidän kansallispuistoehdotusta mielenkiintoisena ja tutkimisen arvoisena. Kansallispuiston syntymistä edesauttaa alueella jo osin valmiina olevat retkeilyreitit ja palvelurakenteet, joiden kunnossapidon uskon olevan parempaa kansallispuiston statuksen alla. Toteutuessaan kansallispuisto tuo lisäarvoa Ylä-Karjalan matkailulle ja elinkeinoelämälle. Kansallispuiston perustaminen ei kaatuisi ainakaan valtion rahapulaan.

Kansallispuistoilla on merkittäviä positiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston tulovaikutus on 5,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus on 74 henkilötyövuotta. Negatiivisia talousvaikutuksia tulee metsätalouden tulojen ja metsästystulojen vähenemisestä. Vaikutukset tulee laskea oikein ja tasapuolisesti. Ylä-Karjalan kansallispuisto ei ole uhka nykyisille kansallispuistoille. Puisto toisi Nurmekseen kerrannaisvaikutuksineen 10-15 miljoonan euron sysäyksen, siitä valtion rahaa olisi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Nurmeksen kaupungille asiasta ei vielä ole tehty virallista esitystä, mutta paikalliset toimijat ovat pitäneet allekirjoittanutta ajan tasalla. Minulle asia ei tullut yllätyksenä. Paikallistasolla asiasta pitää nyt käydä osallistavaa ja monipuolista keskustelua. Metsätalouden ja paikallisväestön intressit kuuluu huomioida hyvin laissa, jolla kansallispuisto perustetaan. Nurmeksen kaupungin näkökulmasta tämä asia olisi mitä parhain kohde testata yritysvaikutusten arviointia Nurmeksen kaupungin päätöksenteossa. Siksi monipuolisia kansallispuiston vaikutukset ovat suuntaan jos toiseen.

Keskustelin kansallispuistosta Metsähallituksen johtoryhmän kanssa viime tiistaina. Heidän mukaansa esityksiä uusista puistoista on tullut 16 kpl, ja uusia puistoja voisi tulla Suomeen yhteensä 3-4. Olipa kiva tavata entisiä työkavereita pitkästä aikaa. Minähän tein 14-vuotisen työuran Metsähallituksessa eri tehtävissä mm. suunnittelupäällikkönä ja Itä-Suomen kiinteistöpalvelujen aluejohtajana. Tähän jos mihin sopii loppuun sanonta: ”Ympäri mennään, yhteen tullaan”.

Aikuiskoulutuksesta ammattikorkeakoulujen pelastus?

Ammattikorkeakoulut ovat nyt Suomessa kovassa puristuksessa. Vuosille 2012–2015 kohdistuu useita asioita samanaikaisesti, jotka kiristävät koulujen taloutta. Tärkeimmät asiat näistä ovat työllisyyskoulutusten vähentyminen, valtion yksikköhintakorvausten jäädytykset, aloituspaikkojen leikkaukset sekä lisäsäästötavoitteet. Moni ammattikorkeakoulu menettää tuloistaan 20–25 prosenttia lähivuosina.

Kehitys oli nähtävissä jo keväällä 2011 selvästi: tulot alkoivat laskea. Otinkin asian esille useaan otteeseen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sisäisessä hallituksessa, jonka jäsen olen. Reagointi on kuitenkin ollut hidasta kautta maan. Mikä nyt neuvoksi?

Itse uskon siihen, että aikuiskoulutus voisi olla ammattikorkeakoulujen yksi pelastus. Meillä Pielisen Karjalassa on erittäin hyvät kokemukset maakuntakorkeakoulusta sairaanhoitajien ja tradenomien koulutuksessa. Näin oman seutukunnan ”porrasnostin” toimii ja ihmiset voivat opiskella työnsä ohessa ja valmistumisen jälkeen siirtyä vaativimpiin tehtäviin. Erityisesti tradenomit muodostavat elinkeinoelämän ja palvelualan keskijohdon selkärangan. PIKES teki aloitteen vuonna 2008 maakuntakorkeakoulun käynnistämisestä Pohjois-Karjalassa. Loppu onkin ollut menestystarinaa.

Nuorisoikäluokkien pieneneminen näkyy jo maakuntakeskuskaupungeissakin, jonne ammattikorkeakoulut ovat rakentaneet isoja kampuksia tai tehneet kalliita vuokrasopimuksia. Toimitiloista tuleekin keskeinen elementti ammattikorkeakoulujen tuottavuusohjelmissa. Aikuiskoulutus, etäopetus ja hyvät kumppanuudet vähentävät toimitilakuluja merkittävästi. Henkilöstön osalta haasteet ovat samankaltaisia: opetuksen ohella opettajilta toivotaan työelämän kehittämistaitoja tai hankeosaamista.

Henkilökohtaisesti uskon, että ammattikorkeakoulut selviävät tästä ”urhon hypystään”. Kouluilla on reaalinen tarttumapinta maakuntiin ja yrityselämään. Kumppanuuksien kautta ne saavat myös omaan toimintaansa uutta näkökulmaa. Yksi asia on kuitenkin varma: koulujen johtamiselta vaaditaan entistä enemmän ammattimaisuutta. Johdon kyvykkyys on myös ammattikorkeakoulujen tärkein menestystekijä.