Uusi vuosi 2016

Uuden vuoden aloitukseen kuuluu perinteisesti kurkistus tulevaan. Minulla on etuoikeus tehdä työtä paikalla, josta näkee moneen suuntaan ja jossa tietoa on paljon saatavilla ja eri lähteistä. Miltä vuosi 2016 näyttää kaupunginjohtajan silmin?

Uskon, että vuonna 2016 Nurmeksessa tapahtuu useita isoja yritysjärjestelyjä. Yritykset vaihtavat omistajaa. Uusia toimijoita uskoo ja saapuu kaupunkiimme. Nurmeksessa investoidaan paljon: erityisesti puuhun ja bioenergiaan liittyvät investoinnit käynnistyvät. Useita näistä investoinneista on valmisteltu jo 2-3 vuotta. Nyt on toteutuksen aika. Investoinneilla on ennen kaikkea isot aluetaloudelliset vaikutukset kantorahatulojen, työtulon ja yrittäjätulon kasvun kautta.

Siun Soten ja maakunnallisen itsehallintoalueen valmistelu työllistää vuonna 2016 paljon kaikkia kuntia ja myös meitä. Tehtävää on todella paljon: organisaatiomallien pohdintaa, tehtävien läpikäyntiä, sopimusten siirtoja, talouslaskelmia, lausuntoja ja vaihtoehtojen pohtimista. Tämä vaatii paljon sekä virkamiehiltä että luottamushenkilöiltä.

Itsehallintoalueiden valmistelun ohella kunnan uudistuvaa roolia valmistellaan kilpailukykyiseksi. Uuden kunnan tulee olla hyvä sekä hyvinvoinnin että elinvoiman edistämisessä. Nurmeksen hallintomalli uusitaan vuoden 2016 aikana kuten valtuustoseminaarimme linjasi. Tärkeä seikka on myös uusimuotoisen kunnan ja sote-alueen sekä itsehallintoalueen rajapinnan rakentaminen. Kunnan muuttuva rooli muuttaa myös luottamuselinten työnjakoa ja rooleja. Erityisesti kaupunginhallituksen rooli on tässä tarkastelussa suuri: veikkaan sen muuttuvan kohti puheenjohtajamallia, jossa korostuu konsernin tilannepöytänä toimiminen.

Kuntalaisten kannalta Nurmes jatkaa edullisen verotuksen ja käyttömaksujen kaupunkina. Tämä tulee olemaan lähivuosina tärkeä kilpailuetumme. Kaupunkimme on onnistunut monialaistamaan elinkeinopohjaa, mikä on mahdollistanut verotulojen kasvun myös vaikeina aikoina. Taloudellisilla mittareilla mitattuna Nurmes on vahvassa kunnossa ja olemme tehokas palvelutuottaja. Kaupunkimme työilmapiiri on myös hyvä.

Vuosi 2016 tuo myös tullessaan muutoksia kaupungin johtoryhmään. Uusi kamreerimme Jussi Sallinen aloittaa työnsä. NuVa-kuntayhtymälle tulee myös edustus kaupungin johtoryhmään. Samoin PIKES:lle. Oman tulevaisuuteni olen puolestaan antanut Pohjois-Savon maakuntavaltuuston käsiin, joka valitsee 4.4.2016 uuden maakuntajohtajan. Tämä pitää nöyränä. Omalta osaltani voin siis vain sanoa, että ”niin on hyvin kuin käy”.

Hyvän Joulun ainekset

Mistä hyvä joulu on tehty? Mieleni tekee aloittaa yhteisöllisyydestä. Paras joulumieli tulee siitä, kun ajattelee miten kaikki pidetään samassa veneessä. Tämä on myös viisautta yhteisten asioiden hoidossa.

Rauhaa tarvitaan nyt päälle maan. Monta Josefia on lähtenyt Galileasta rekisteröitymään Eurooppaan. Tunisialaisen hedelmäkauppiaan polttoitsemurhasta alkoi ennennäkemätön kyseenalaistaminen ja kuohunta arabimaailmassa. Valtarakenteet murtuivat ja näin myös ääriliikkeet saivat pelikenttää. Meillä Euroopassakin on tapahtunut paljon ja lyhyellä aikaa. Ja Suomi on osa Eurooppaa.

Yhteinen aika kuuluu myös jouluun. Haluamme muita ihmisille ympärille ja haluamme antaa aikaa myös yksinäisille ihmisille. Meidän työssäkäyvien ihmisten kirous nykyaikana on ajan puute. Minun mielestäni joulussa on juuri parasta yhteinen aika rakkaiden ihmisten kanssa.

Jouluun kuuluu myös kauneuden kaipuu. Meille suomalaisille se tarkoittaa valkeaa joulua. Jouluna korostuu myös meidän suomalaisten vahva luontoyhteys ja kaipuu luontoon. Ilmastonmuutos tuntuu puhuttavan meitä suomalaisia kovasti, koska valkea joulumme on uhattuna.

Suomalaiset tuntuvat rakastavan joululauluja. Niiden kuuntelemisesta ja laulamisesta onkin tullut nykyajan tärkeimpiä tapoja laskeutua jouluun. Viime vuosina on tullut paljon myös uusia joululauluja. Seurakunnat ovat oivaltaneet tämän ja joululaulujen ystävät ovat nykyajan kirkkokansaa.

Jouluun kuuluu myös sovinto ja armo. On aika sopia riidat, on aika antaa anteeksi ja on myös mahdollisuus saada aloittaa alusta. Koskaan ei näet ole liian myöhäistä sopia asioita.

Meillä Nurmeksessa joulun varma merkki on Immanuel-jouludraama. Tätä kirjoittaessani iltapimeällä näen työhuoneeni ikkunasta komeasti valaistua näytelmää Nurmeksen kirkon mäellä. Musiikki ja laulu kaikuvat jyhkeänä pimeässä illassa.

Olemme kaikki voittajia. Olemme jaksaneet jouluun asti. Armo on annettu.

Yhdestoista hetki sopia rahoitusehdoista

Suomen kunnat ja kaupungit ovat olleet tähän asti hyvässä maineessa rahoittajien silmissä. Rahoittajat ovat nähneet kuntien verotusoikeuden merkittävänä luottokelpoisuuden parantajana. Tämä on puolestaan luonut illuusion, että kunnilla on omaisuudensuoja suhteessa valtioon. Asia ei kuitenkaan ole enää näin yksinkertainen.

Nyt on yhdestoista hetki miettiä asioita uudestaan. Maakunnallisten sote- ja itsehallintoalueiden valmistelu on muuttamassa kuntien luottokelpoisuutta. Mikäli valtio rajoittaa tai ottaa pois kuntien verotusoikeutta vaikkapa sote-kulujen verran, niin kuntien omaisuudensuoja suhteessa valtioon sulaa pois. Samalla sulaa lainojen hoitokyky ja vakuudet. Kukaan ei myöskään tiedä vielä tässä vaiheessa puolittuuko kuntien vuosikate verorahoituksen puolittuessa.

Toinen iso kysymys on kuntien kyky tehdä alaskirjauksia irtaimistojen tai kiinteistöjen siirroissa tai kun sote-alueet tarjoavat poistoajan mukaan käänteisesti laskettuja tasearvoja vuokrasopimusten pohjaksi. Erityisesti tämä iskee niihin kuntiin, joilla on taseessaan höttöä ja poistoajat ovat pidempiä kuin 20 vuotta. Valtakunnallisen sote-uudistuksen eräs sudenkuoppa onkin taseansa, johon kunnat ovat joutumassa vuokrasopimusten kautta.

Yhtälöä vaikeuttaa vielä uusien organisaatioiden rahoitustarpeet kuten käynnistyskulut ja peruspääomat. Maakunnallinen sote ja maakunnallinen itsehallintoalue tarvitsevat erään arvion mukaan alkupanoksina yhteensä noin 140 euroa per. asukas. Nurmeksen kaupungin osalta tämä tarkoittaa yli miljoonan euron investointia. Muutostilanteessa kunnat rahoittavat sekä vanhoja että uusia organisaatioita päällekkäin. Isot organisaatiomuutokset eivät koskaan tapahdu optimaalisesti.

Edelleen kuluja tuovat olemassa olevien kuntayhtymien purkaminen. Esimerkiksi Tuustaipaleen kuntayhtymän jäsenkokouksessa muutama viikko sitten esitettiin arvio, että noin puolet peruspääomasta sulaa purkukustannuksiin, koska purkamista ei voida tehdä optimaalisesti. Lähivuosina siis myös purkuosaaminen ja sen optimointi nousee arvoonsa.

Lain mukaan Suomen valtio jakaantuu kuntiin. Entäpä tilanne muutaman vuoden päästä? Jakaantuuko Suomen valtio silloin sekä kuntiin että itsehallintoalueisiin? Mikä on näiden keskinäinen omaisuudensuoja, jos kummallakaan ei ole omaisuudensuojaa suhteessa valtioon? 

Toivottavasti nämä uhkakuvat eivät toteudu huonoimman skenaarion mukaan. Silloinhan kuntien luottokelpoisuus olisi yhtä huono kuin meidän tavallisten ihmisten tai yritysten. Yritys tai kansalainen ei nykyisin saa pankista lainaa pelkästään tulovirtaennustetta vastaan. Yhden lain muuttaminen (esim. kuntalaki) voi kuitenkin pahimmillaan romahduttaa kuntien nykyisen luottokelpoisuuden.