Karjalaisuudesta

Nurmeksessa vietettiin viime viikonloppuna Suojärven pitäjäjuhlia. Minulla oli kunnia esittää juhlassa Pielisen Karjalan kuntien tervehdys. Pitäjäjuhlia helli kesän kuumin päivä. Juhlassa kuultiin myös paljon elävää karjalan kieltä: puheita, kaskuja ja lauluja.

Karjalaisuus on merkinnyt läpi vuosisatojen kauppamiestaitoja ja toimeenpanokykyä. Karjalaisten mukana Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja myös monet kaupungit kuten Lahti ja Helsinki saivat paljon uutta yritteliäisyyttä. Olen todennut tämän saman asian myös omassa väitöskirjassani. Evakot toivat esimerkiksi Ylä-Savon kehitykseen aivan uuden sysäyksen.

Karjalaisten sopeutumiskyky muovautui vuosisatojen kuluessa, kun heimo tasapainoili idän ja lännen välissä. Suosittelen kaikille aiheesta lisää kiinnostuneille Paavo Koposen kirjaa nimeltä ”Laatokka - Karjalan meri”. Tämän kirjan lukeminen auttaa ymmärtämään karjalaisuutta ja heidän yritteliäisyyttään.

Aiempina vuosikymmeninä karjalaisuus merkitsi myös minulle peiteltyjä juuria. Nykyään se merkitsee rikasta kulttuuriperintöä. Karjalan kieli on monipuolinen esimerkiksi luonnon ja metsän kuvaamisen suhteen. Murteessa on useita kymmeniä erilaista metsää kuvaavia sanoja. Muistan lapsuudesta ukkini puhuneen esimerkiksi hatelikosta ja rigeigöstä.

Karjalaisuus yhdistää Pielisen Karjalan kuntia. Tämä saattaa kuulostaa oudolta, mutta esimerkiksi meidän nurmeslaisten geeneistä noin 70 prosenttia on savolaisia. Ennen karjalaisten evakkojen asutusta Pielisen Karjalaan alueen väestö oli sekalainen joukko savolaista ja oululaista verta. Erityisesti Valtimosta tuli evakkojen myötä vahva karjalaispitäjä.

Näen karjalaisuuden jatkossakin voimavarana. Voimme olla siitä ylpeitä.

Itsenäinen kunta vai kuntaliitos?

Kuntaliitosneuvottelujen kääntyessä loppusuoralle on aika tehdä meillä Nurmeksessa yhteenvetoa itsenäisen kunnan ja kuntaliitoksen välillä. Nämä ovat ne kaksi todellista vaihtoehtoa, joista valtuustomme tekee valinnan lokakuussa.

Itsenäistä kuntaa puoltaa Nurmeksen osalta Pielisen Karjalan vahvin kuntatalous, tehokkaimmin tuotetut kuntapalvelut ja työpaikkojen määrän kehitys. Nurmeksen ilmapiiri ja imago ovat hyviä. Itsenäisenä kuntana jatkaminen tarkoittaa lähivuosina sote-integraation päättäväistä läpivientiä, sote-tuotantoalueen perustamista, isoja kiinteistöratkaisuja, tuottavuusohjelman tiukkaa jatkamista ja ajoissa tehtyjä veronkorotuksia. Valtionosuudet pysyvät parhaimmillaankin ennallaan, jos indeksikorotuksia ylipäätään tulee. Realistinen arvio on näet se, että valtionosuudet kääntyvät 1-1½ prosentin laskuun. Itsenäisenä kuntana seuraava kunnallisveron korotus ajoittuu vuoteen 2017, mutta sen jälkeen jo hyvin pian vuosille 2019 ja 2021. Vuonna 2021 Nurmeksen kunnallisveroprosentti on 23,25 %.

Kuntaliitosta puoltavat tulevien vuosien loivemmat ja myöhemmin tehtävät veronkorotukset. Suurempi kuntakoko laajentaa verotulopohjaa ja pienentää sattumasta aiheutuvaa vaihtelua kuntataloudessa. Kuntaliitosvaihtoehdossakin veronkorotus on edessä vuonna 2017, mutta seuraavat veronkotukset tulevat myöhemmin ja loivempina. Vuonna 2021 Pielisjärven kaupungin kunnallisveroprosentti olisi 22 %. Siitä eteenpäin ero itsenäiseen kuntaan näyttää vakiintuvan noin 1,25 veroprosenttiin. Kuntaliitoksen säästöpotentiaalin osuus Nurmekselle on noin 1,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien menetyksestä Nurmeksen osuus olisi vajaat 100 000 euroa. Palkkaharmonisoinnissa menetyksemme olisivat noin 115 000 euroa ja VOS-uudistuksessa saavutetun edun menetys olisi noin 665 000 euroa. Yhteensä siis Nurmes hyötyy kuntaliitoksesta noin 1,2 kunnallisveroprosenttia. Lisäksi hyödymme tilapäisesti vuosina 2017–2019 yhdistymisavustuksen muodossa 0,5 kunnallisveroprosenttia, mikä loiventaa veronkorotuksia lähitulevaisuudessa.

Kuntalaisten palvelujen kannalta nämä vaihtoehdot ovat lähempänä toisiaan, koska Nurmes on jo tehnyt mm. kouluverkkoratkaisut. Molemmissa vaihtoehdoissa on edessämme keskitetyt virastoratkaisut ja asiakaspalvelun keskittäminen ja sähköistäminen. Nämä tuovat vanhassa kiinteistökannassa ja pienessä kuntakoossa tuntuvia säästöjä. Olennaisin asia molemmissa vaihtoehdoissa on Pielisen Karjalan sote-tuotantoalueen aikaansaaminen. Tähän liittyy erittäin merkittävää säästöpotentiaalia Nurmeksen ja Lieksan osalta. Valtakunnallinen sote-uudistus tarkoittaa Nurmeksen osalta sitä, että meillä ”korvamerkitään” soteen vuosittain noin 200 000 euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna olemme soteen varanneet. Valtimon osalta kuntaliitos tarkoittaa tulevina vuosina palvelujen paranemista, koska pieni kunta voisi pärjätä taloudellisesti vain karsimalla palvelujaan ja jättämällä osan tehtävistään jopa tekemättä.

Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen ei ole kuntaliitoksen peruste, koska tämä heikkeneminen on vain tilapäistä ja Pielisen Karjalassa nopeimmin ohimenevää. Heikkeneminen on kuitenkin lähivuosien suuri perustuslaillinen ongelma koko Suomessa ja sitä kautta liikkeelle paneva voima sekä kuntauudistuksessa että sote-uudistuksessa. Julkinen valta ei voi vaipua horrokseen ja nukkua huonojen aikojen yli heräten taas nousukauden huumaan. Kuntalaisista ja heidän palveluistaan pitää huolehtia joka ikinen päivä.

Demokratian näkökulmasta uusi laaja Pielisjärvi on monella tapaa haaste. Uuden kaupungin pitää olla yksituumainen, jotta sen vetovoimaisuus on hyvä. Tämän vuoksi huomiota on pakko kiinnittää uuden kunnan suunnitteluun ja porrastettuun liikkeellelähtöön. Nurmeksen kuntarakenneneuvottelijat ovat korostaneet nykyhallintokunnista liikkeelle lähtevää kehitystyötä. Meidän mielestämme emme voi hypätä suoraan sähköiseen aspa-maailmaan, koska kuntalaistemme valmiudet eivät vielä ole kunnossa. Paikallistasoille, yhdistyksille ja kylille pitää antaa vaikutusmahdollisuuksia.

Tässäpä valintaa kerrakseen. Voiko tämä strategisempaa kysymystä valtuutetuille esittääkään…

Urheiluseurat liikuttavat

Urheiluseurat tekevät arvokasta työtä kasvattamalla nuoria ja liikuttamalla meitä suomalaisia. Monella paikkakunnalla on yleisseura, jonka lajivalikoima on laaja ja se elää eri vuosikymmenten kehityksen mukana. Meillä Nurmeksessa on vireä ja monipuolinen yleisseura Nurmeksen Sepot. Nämä yleisseurat ovatkin urheiluseurojen aatelia monessa merkityksessä.

Minulla oli suuri ilo olla oman kasvattajaseurani Iisalmen Visan 110-vuotisjuhlissa viime lauantaina. Juhla oli arvokas ja paikalla oli väkeä paljon. Sain myös juhlassa Pohjois-Savon Liikunnan myöntämän tunnustuksen ”Kunniakilven” urheilun hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Koin juhlassa monta liikutuksen hetkeä. Olenhan nähnyt urheiluseuran monelta kantilta: kilpaurheilijana, valmentajana, huoltajana, talkoolaisena sekä seuran puheenjohtajana. Ilman urheiluseuraa minä en olisi minä ja olisin paljon itsekkäämpi ihminen.

Urheiluseurat uusiutuvat ajan hengen mukaisesti. Uusia ja viime vuosien lajeja myös yleisseuroissa ovat mm. triathlon ja salibändi. Murrosvaiheissa yleisseurat ottavat siipiensä suojiin jonkun nousevan tai taantuvan lajin. Joskus yleisseurasta erkanee uusi, yhteen lajiin erikoistunut seura. Erityisestä kesällä urheiluseurat tarjoavat nuorille leirejä ja urheilukouluja. Nämä mahdollistavat eri lajien kokeilun.

Urheiluseurojen varainhankinta on myös muuttunut vuosien saatossa. Takavuosina pidettiin tansseja, tehtiin talkoita, myytiin tukkeja ja tehtiin aurausviittoja. Nykyajan varainhankintakeinoja ovat seuralehdet, suora yrityssponsorointi sekä yksityishenkilöinä toimivat ”enkelit”. Minäkin olen ollut tällainen hiljainen tukija. Seuratyön ytimen muodostaa ne muutaman kymmentä aktiivista seuralaista, jotka käyttävät vuosittain oman urheiluseuransa asioihin keskimäärin yli tunnin vuoden jokaisena päivänä. Se on paljon omasta ajasta annettuna.

Urheiluseuran kannalta ehkäpä tärkein yhteistyösuhde on suhde omaan kuntaan. Kunnan kanssa tehtävät liikuntapaikkaratkaisut ovat pitkäkestoisia valintoja, joiden toivoo osuvan oikeaan. Liikunnalla on suuri merkitys yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta myös kansanterveyteen. Tämän vuoksi meidän on syytä arvostaa urheiluseurojen tekemää työtä.

Hiljaiset menestyjät

Saksalainen Hermann Simon on tällä hetkellä Euroopan ehkäpä arvostetuin yrittäjyyden tutkija. Hänen lanseeraama termi ”Hidden Champion” on nyt monien huulilla. Tällä termillä hän tarkoittaa yrityksiä, jotka eivät pidä itsestään ääntä, mutta ovat menestyneet globaalissa murroksessa hyvin.  Esimerkiksi Saksassa on 1307 tällaista perheyritystä, jotka ovat kyenneet luomaan viimeisen kymmenen vuoden aikana 765 työpaikkaa lisää yritystä kohden. Tämä tarkoittaa siis 76 työpaikkaa vuodessa.

Simonin kriteerit hiljaisille menestyjille ovat ainutlaatuiset: yrityksen pitää kuulua alallaan maailman kolmen parhaan joukkoon ja olla omalla mantereellaan mieluusti ykkönen. Yrityksen liikevaihto on alle 5 miljardia dollaria. Yrityksen pitää myös olla julkisuudessa huonosti tunnettu.

Viime aikoina monet meistä ovatkin ihmetelleet Saksan talouden nousua ja vetoa. Jos uskoo Simonin ajatuksiin niin ymmärtää, että ilmiön taustalla ovat saksalaiset teolliset perheyritykset. Mitä nämä yritykset ovat tehneet toisin kuin me muut täällä Euroopassa?

Hiljaiset menestyjät ovat äärimmäisen kunnianhimoisia niin, että ne kasvattavat omaa markkinaosuuttaan tasaisesti vuosi vuodelta prosentti kerrallaan. Näin ne saavuttavat lopulta markkinajohtajuuden. Hiljaiset menestyjät ovat fokusoineet toimintansa kapeasti, mutta ovat valitsemallaan alalla syvässä asiakassuhteessa asiakkaidensa kanssa. Yritysten fokus tekee markkinasta kapean, mutta globaali toiminta tekee siitä kooltaan suuren. Yritykset eivät kopioi, vaan ne luovat uutta innovaatioiden kautta. Yritysten läheisyys asiakkaidensa kanssa on aivan omaa luokkaansa, ja siten ne kykenevät pitämään hintansa jopa 15 % korkeampana kuin kilpailijat. Yritysten työntekijät ovat lojaaleja ja ammattitaitoisia.

Koko Suomen kehityksen kannalta pidän Simonin ajattelutapaa hyödyllisenä. Näin voisimme suunnata yrityskehityspanokset oikeisiin kohteisiin Suomessa. Tällä hetkellä meidän ongelmana Suomessa on edelleen se, että keskustelu pyörii suuryritysten ympärillä. Nämähän ovat tosiasiassa niitä, jotka menettävät koko ajan asemiaan juuri näille hiljaisille menestyjille. Ajankohtainen esimerkki on saksalainen perheyritys, joka harkitsee STX:n telakan ostoa käyttämällä Suomen valtiota velkarahan kaltaisena vipuna.

Kykenemmekö me Nurmeksessa tunnistamaan oman kaupunkimme hiljaiset menestyjät meidän 550 yrityksen joukosta? Kun itse tarkastelen näitä kriteerejä, niin pystyn tunnistamaan meiltä 2-3 yritystä, jotka voisivat aikaa myöten kasvaa tähän sarjaan. Entäpä jos meillä Pielisen Karjalassa olisi vaikkapa viisi hiljaista menestyjää, jotka kukin palkkaisivat 75 työntekijää vuodessa lisää? Ei kuulostaisi ollenkaan huonolta…

Metsä puhuttaa

Sähköisen teknologian ja viestinnän kehittymisen piti olla metsäteollisuuden surma. Paperin kulutuksen laskun uskottiin vain muutama vuosi sitten johtavan yhden teollisuusalan ahdinkoon Suomessa. Toisin kävi. Nettikaupan kasvun myötä kestävän pitkäkuituisen pakkauskartongin kulutus räjähti kasvuun. Metsäteollisuuden korkeasuhdanne onkin jatkunut jo yli vuoden. Pielisen Karjala on ollut tässä selvä hyötyjä kirjaten komeat kasvuluvut viime vuoden jälkipuoliskolta. Esimerkiksi puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä kasvua oli peräti 41 %.

Metsät puhuttavat myös Pielisen Karjalan kuntaliitosselvityksessä. Neljällä kunnalla on yhteensä metsiä 11 936 hehtaaria, ja niiden arvo on 31 miljoonaa euroa. Vuosittain saatavat hakkuutulot ovat 1,6 miljoonaa euroa. Myös maakuntajohtaja on nyt iskemässä kyntensä Pohjois-Karjalan kuntien metsiin ja niiden käyttöön. Soppa on sakenemassa kokkien määrän lisääntyessä. 

Biojalostamot ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus. Tuotekirjo kasvaa useisiin kymmeniin mukaan lukien kemianteollisuuden raaka-aineet kuten etikkahappo. Hajautetut biojalostamot ovat puolestaan pienempien seutukuntien ja kaupunkien pelastus. Niiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Esimerkiksi Nurmeksen biohiiltämön rakentamisvaihe työllistää yli 160 henkilötyövuotta ja toimiva tuotanto kaikkine välillisine vaikutuksineen 270 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen nousee puolen tusinaa pienempiä biojalostamoja, joiden kunkin kustannusarvio on maksimissaan 50 miljoonaa euroa. Näistä jalostamoista kaksi sopii Itä-Suomeen.

Uudistunut metsälainsäädäntö lisää puolestaan metsän käytön mahdollisuuksia ja tätä kautta myös metsän nettotuottoa. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia myös maaseutuyrittäjyyteen. Perinteisestihän Nurmeksen korkeudella metsien nettotuotto on ollut 3,5 % vuodessa. Nyt näkymä on jo 4 %:n pintaan sitä mukaa kun energiapuun ja pienpuun kysyntä kasvavat. Nämä antavat hakkuutuloja ja parantavat metsien kasvukuntoa. Samalla kohenee myös metsänomistajan oma kunto: Olen näet itse risusavotoinut kuluvan talven aikana miltei joka viikonloppu. Vaimonikin erehtyi jo kehumaan olemattomia muskeleitani.

Metsä on aina puhuttanut meitä suomalaisia. Ja puhuttaa jatkossakin. Se on ollut suoja, ruoka-aitta, taloudellinen turva ja inspiraation lähde. Onneksi tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. On sentään jotain pysyvää tässä muuttuvassa maailmassa.