Yhdestoista hetki sopia rahoitusehdoista

Suomen kunnat ja kaupungit ovat olleet tähän asti hyvässä maineessa rahoittajien silmissä. Rahoittajat ovat nähneet kuntien verotusoikeuden merkittävänä luottokelpoisuuden parantajana. Tämä on puolestaan luonut illuusion, että kunnilla on omaisuudensuoja suhteessa valtioon. Asia ei kuitenkaan ole enää näin yksinkertainen.

Nyt on yhdestoista hetki miettiä asioita uudestaan. Maakunnallisten sote- ja itsehallintoalueiden valmistelu on muuttamassa kuntien luottokelpoisuutta. Mikäli valtio rajoittaa tai ottaa pois kuntien verotusoikeutta vaikkapa sote-kulujen verran, niin kuntien omaisuudensuoja suhteessa valtioon sulaa pois. Samalla sulaa lainojen hoitokyky ja vakuudet. Kukaan ei myöskään tiedä vielä tässä vaiheessa puolittuuko kuntien vuosikate verorahoituksen puolittuessa.

Toinen iso kysymys on kuntien kyky tehdä alaskirjauksia irtaimistojen tai kiinteistöjen siirroissa tai kun sote-alueet tarjoavat poistoajan mukaan käänteisesti laskettuja tasearvoja vuokrasopimusten pohjaksi. Erityisesti tämä iskee niihin kuntiin, joilla on taseessaan höttöä ja poistoajat ovat pidempiä kuin 20 vuotta. Valtakunnallisen sote-uudistuksen eräs sudenkuoppa onkin taseansa, johon kunnat ovat joutumassa vuokrasopimusten kautta.

Yhtälöä vaikeuttaa vielä uusien organisaatioiden rahoitustarpeet kuten käynnistyskulut ja peruspääomat. Maakunnallinen sote ja maakunnallinen itsehallintoalue tarvitsevat erään arvion mukaan alkupanoksina yhteensä noin 140 euroa per. asukas. Nurmeksen kaupungin osalta tämä tarkoittaa yli miljoonan euron investointia. Muutostilanteessa kunnat rahoittavat sekä vanhoja että uusia organisaatioita päällekkäin. Isot organisaatiomuutokset eivät koskaan tapahdu optimaalisesti.

Edelleen kuluja tuovat olemassa olevien kuntayhtymien purkaminen. Esimerkiksi Tuustaipaleen kuntayhtymän jäsenkokouksessa muutama viikko sitten esitettiin arvio, että noin puolet peruspääomasta sulaa purkukustannuksiin, koska purkamista ei voida tehdä optimaalisesti. Lähivuosina siis myös purkuosaaminen ja sen optimointi nousee arvoonsa.

Lain mukaan Suomen valtio jakaantuu kuntiin. Entäpä tilanne muutaman vuoden päästä? Jakaantuuko Suomen valtio silloin sekä kuntiin että itsehallintoalueisiin? Mikä on näiden keskinäinen omaisuudensuoja, jos kummallakaan ei ole omaisuudensuojaa suhteessa valtioon? 

Toivottavasti nämä uhkakuvat eivät toteudu huonoimman skenaarion mukaan. Silloinhan kuntien luottokelpoisuus olisi yhtä huono kuin meidän tavallisten ihmisten tai yritysten. Yritys tai kansalainen ei nykyisin saa pankista lainaa pelkästään tulovirtaennustetta vastaan. Yhden lain muuttaminen (esim. kuntalaki) voi kuitenkin pahimmillaan romahduttaa kuntien nykyisen luottokelpoisuuden.

Tulevaisuuden uskoa Nurmeksen kaupungin budjetissa 2016

Nyt olen tehnyt johtavana viranhaltijana oman työni Nurmeksen kaupungin vuoden 2016 talousarvion osalta. Edessä on vielä kaupunginhallituksen viimeinen käsittely ja sen jälkeen kaupunginvaltuusto.

Uskomme tulevaisuuteen. Kaupungin budjetista löytyy paljon hyviä pilkahduksia. Aloitan siitä, että vuonna 2016 ns. Sairaalan tontti otetaan käyttöön ja yhteensä 6-8 miljoonan euron investoinnit käynnistyvät tontilla. Yhtäaikaisella rakentamisella on siten merkittävä elvyttävä vaikutus koko yhteisömme talouteen. Kaupunki aloittaa itse yhden näistä hankkeista eli uuden ison päiväkodin rakentamisen. Uskon sen olevan hirsirakenteisen.

Teollisuusyritysten investoinnit uudelle teollisuusalueellemme jatkuvat myös vilkkaana. Olemme budjetoineet kasvavia rakennuslupatuloja ensi vuodelle. Vuonna 2016 Känkkäälässä tapahtuu investointeja 2-3 yrityksen toimesta. Riippuen yritysten omasta vauhdista, investointien yhteisarvo on haarukassa 8-20 miljoonaa euroa. Suurin investointi on biohiiltämön ensimmäisen osan toteutus. Bioenergia-alalla on myös muita investointeja valmisteluputkessa.

Luovan alan yrittäjiä rohkaisemme uudella siemenrahastolla, joka on tarkoitettu luovan alan yrittäjille ja vapaan ammatin harjoittajille luovalla alalla. Uskon, että saamme ensi vuonna paljon hakemuksia.

Kannustamme nuoria yrittäjyyteen uuden kesäyrityssetelin avulla yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa. Tämä on uusi merkittävä avaus, joka opettaa nuoria vastuunottoon. Lisäämme myös resursseja työllisyyden hoitoon niin, että ihmiset työllistyvät oikeisiin töihin. Vältämme tempputyöllistämisen karikoita.

Tuemme kulttuuritapahtumia entiseen tapaan. Tuemme ensi vuonna myös suuria karjalaisia laulujuhlia, jotka järjestetään kesäkuun puolivälissä. Silloin kaupunkimme täyttyy 2 000 kulttuurivieraasta pitkän viikonlopun ajaksi. Pelkästään tämä tapahtuma tuo matkailutuloja kaupunkiimme n. 450 000 euroa.

Panostamme liikuntaan lisää: Ensi vuoden budjetti sisältää ensilumen ladun avaamisen Hyvärilään. Tämä parantaa kansanterveyttä ja lisää liikuntamatkailun virtoja Nurmekseen. 

Budjettimme on kaikilta keskeisiltä osiltaan tasapainossa: tulomme kasvavat samaa vauhtia kuin menot. Toimintakate vahvistuu. Vuosikate kattaa poistot. Emme velkaannu liikaa eli investoinnit rahoitetaan pääosin tulorahoituksella. Veroprosenttimme on ensi vuonna maakunnan alhaisimpien joukossa ja näillä näkymin vuonna 2017 se on koko maakunnan alhaisin.

Osaammeko me enää elää täällä ihmisiksi?

Volkswagenin päästöhuijaus, pakolaiskeskustelut, sodat, talousahdingot, voimannäytöt … Onko maailma muuttumassa jo niin vaikeaksi ja monimutkaiseksi, että emme enää osaa elää täällä kunnolla? Monimutkaisuuden kuvaa ylläpitää ennen kaikkea 24h-tiedonvälitys, joka ehtii kertoa saman vuorokauden useita huonoja uutisia.

Päättäjiä läpi Euroopan vaivaa nyt voimattomuuden tunne. Tähän asti kautta maailman historian ”aivastus Amerikassa” on tuonut flunssan Eurooppaan. Nyt tilanne on muuttunut niin, että idässä aivastetaan: Kiinassa, Irakissa, Syyriassa ja Venäjällä. Eurooppa ja sen mukana Suomi on aivan uuden haasteen edessä. Sama koskee kaikkia suomalaisia päättäjiä.

Meillä täällä Pohjois-Karjalassa on vielä sen verran jäljellä maalaisjärkeä, että yritämme elää ihmisiksi. Tehdä työtä, kasvattaa lapsia ja uskoa parempaan huomiseen. Samalla pitää myös olla rehellinen ja oikeudenmukainen. Ihmisiksi pitää osata olla.

Meiltä päättäjiltä tämä aikaa vaatii keskittymiskykyä. Pitää olla oma suunnitelma, muuten olemme osa jonkun muun suunnitelmaa. Huonojen uutisten vastapainoksi tarvitaan hyviä uutisia, jotta yleinen ilmapiiri ei muutu liian kielteiseksi. 

Meidän aivot ovat nykyisin kovalla rasituksella. Haluaisin nähdä sen ihmisen nykyaikana, joka väittää että käytämme töissä päivittäin vain 5 % aivokapasiteetistamme. Esitän vastaväitteen: näkeminen on aivotoiminto ja pelkästään ihmisen silmien läpi tulee informaatiota 10.2 gigatavua sekunnissa, jonka aivomme käsittelevät joka ikinen sekunti. Tätä informaatiotulvaa lisäävät nyt mukana kannettavat älylaitteet. Näin vastaavasti muiden aistien kautta tulevan informaation määrä on kääntynyt laskuun.

Nykypäivä ja tulevaisuus asettavat kovia haasteita lasten ja nuorten oppimiselle ja terveelle kehittymiselle. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa myös lihas nimeltä aivot, voi väsyä liikaa jo nuorella iällä. Voisimmeko me suomalaiset olla edelläkävijöitä ja ensimmäisinä maailmassa ottaa digiaskeleen taaksepäin lapsien kohdalla? Jääköön digiloikka sitten meidän aikuisten murheeksi…

Talouden tykytyksiä

Kuntien tulot ovat ehtymässä monestakin syystä. Verotulojen kasvu hidastuu huonon taloussuhdanteen takia. Nurmeksen kaupungin verotulopohjan kasvuvauhti on lähivuosina vain 0,7 % vuodessa. Nurmeksen valtionosuuksien kasvuvauhti on puolestaan keskimäärin 1,6 % vuosina 2014–2019.  Valtionosuuksien kasvua hillitsee tehokkaasti indeksikorotusten puolitus. Yhteensä tulomme kasvavat lähivuosina vain 1,1 % vuodessa.

Lisää tykytyksiä kuntien talouden hallintaan tuo kunnallisverotuksen positiivinen rytmihäiriö tänä vuonna ja siitä aiheutuva rekyyli vuosina 2016 ja 2017.  Nurmeksen verotulot kasvavat tänä vuonna 5 prosenttia, mutta ne laskevat ensi vuonna samat 5 prosenttia. Seuraava muistettava asia on yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen tänä vuonna eli ensi vuonna yhteisöverotulot pienenevät tämän takia 15 % kun palataan normaalille tasolle. Kuntien vertailua haittaa myös valtionosuusuudistus, joka muuttaa merkittävästi kuntien valtionosuuksia vuosina 2015–2018. Nurmeshan oli tässä asiassa voittajakunta, ja meidän valtionosuudet nousevat.

Menopuolella suunnittelua vaikeuttaa Siun Soten syntyminen. Valtion useat laskelmat ja meidän maakunnan omat laskelmat poikkeavat toisistaan paljon siinä suhteessa, kuinka paljon esimerkiksi Nurmeksen pitäisi käyttää soteen rahaa lähivuosina. Oman arviomme mukaan käytämme rahaa vuonna 2016 soteen 28 725 000 euroa. Valtion mukaan vastaava summa on 30 667 000 euroa.  Valtio on esittänyt kaksi muutakin arviota meidän soten hintalapusta. Tämä on erikoista.

Me pidämme päämme nyt kylmänä ja luotamme omiin laskelmiin.  Meillä on oma tuottavuusohjelma, jonka mitoitus on 733 000 euroa eli 1,2 % vuodessa. Meidän tuottavuuden parantamisohjelman vauhtimme on tällä hetkellä tupla verrattuna valtion 0,5 %:n tuottavuusohjelman vauhtiin. Olemme pystyneet viime vuonna ja tänä vuonna tehostamaan toimintaamme merkittävästi. Hallintokuntamme ovat tehneet hyvää työtä.

Kokonaisuutena tilanteemme on kuitenkin hallinnassa. Mikäli pystymme pysymään omassa tuottavuusohjelmassa, niin voimme jatkaa nykyisellä veroprosentilla vielä vähintään 3 vuotta. Tämän jälkeen tarvitsemme vetoapua piristyvästä taloudesta.