Rakentamisen ääniä

Rakentaminen on elinvoimaisen kunnan ja kaupungin tunnusmerkki. Nurmeksen kesästä kuuluu rakentamisen ääniä. Se on hyvä asia.

Raskaskonehallin ja Porokylän Leipomon rakennustyöt ovat käynnissä ja näkyvät katukuvassa. Myös suunnittelijoiden kynät suhisevat: Porokylän ryhmäperhepäiväkodin suunnittelu on saatu valmiiksi ja kohde lähtee seuraavaksi urakkalaskentaan. Seuraava suunnittelutyö on kaupungintalon remontin suunnittelu.

Känkkäälän uuden teollisuusalueen suunnittelu ja luvitus etenevät aikataulussaan. KME Oy on ensimmäisenä yrityksenä saanut suunnittelutarveratkaisunsa. Biohiiltämön ja KME:n tontin vuokrauksista on päätetty yksimielisesti. Alueen liikenneselvitystä tehdään.

Nurmeksen kaupungin talotekniikka ahkeroi erityisesti kesällä, kun käyttäjät ovat kesälaitumilla. Työn alla on Hannikaisen päiväkodin korjaukset ja pihatyöt sekä Kirkkokadun koulun sisäilmakorjaukset. Talotekniikka tekee paljon myös hyvää näkymätöntä työtä meidän kaikkien muiden työolojen hyväksi.

Asfaltointitöitä tehdään puolestaan Hyvärilän suunnalla. Kevyen liikenteen väylä ja liikuntahallin piha sekä Hyvärilän nuorisokeskuksen sisääntulotie saavat asfaltin. Meijerin pihalta on rakennettu uusi katu Kynsiniemenkadulle. Myös Välitie kunnostetaan syksyllä.

Mikonniemen suunnalla ja Pielisen rannalla jätevesiputki siirrettiin kuivalle maalle. Työmaa sujui nopeasti ja vaivattomasti. Nurmeksen rautatieaseman liepeillä usea rakennus on jo vaihtanut omistajaa tai kauppoja tehdään lähiaikoina lisää. Uudet omistajat kunnostavat rakennuksiaan, kuten Klippelin suku.

Rakentaminen kuuluu kesään. Kun kirjoitan tätä blogia aamutuimaan, niin avoimesta kaupungintalon työhuoneeni ikkunasta kuuluu vasaran pauketta puu-Nurmeksesta. Naapurissa sijaitsevaa puutaloa kunnostetaan ja toisella puolella kaupungintaloa rakennetaan uutta puutaloa.

Katselin, katselin Pielisen pintaa....

Pielisen pinnan mataluus on puhuttanut paljon Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa. Syksyvesi on liian matalalla. Viidenkymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna ollaan 30 senttiä alempana. Matala syksyvesi aiheuttaa haittaa rantojen käyttäjille ja elinkeinonharjoittajille. Myös aineellisia vahinkoja on jo tullut liikaa: laitureiden särkymisiä, rantojen liikkumista, veteen upotettujen putkitusten liikkumista ja särkymistä, ylimääräistä työtä, hajuhaittoja, maisemahaittoja…

Aivan viime aikoina on puhetta ollut myös kevätveden mataluuden haitoista: kevätkutuiset kalat, kuten harjus, ovat kärsijöitä. Harjus on herkkä vedenpinnan korkeusvaihteluille, ja sen lisääntymisalueet olivat kuivilla viime talvena. Nojaan tässä asiassa Turusen Jukkaan Lieksasta, jota pidän eräänä Pielisen kalastusasioiden parhaista tuntijoista.

Viimeinen pisara Pielisessä oli viimetalvinen norppajuoksutus, joka pudotti veden pintaa ennätykselliset 120 senttiä. Voidaanko Saimaan norppaa todellakin pitää uhanalaisempana kuin Pielisen harjusta? Enpä usko. Norppajuoksutukset olivat haitallista ns. lyhytaikaissäätöä, jolla oli useita vahingollisia vaikutuksia eri eliö- ja kalalajeille.

Pielisen Karjalan kunnat ovat lausuneet jo vuosia sitten, että syysveden pitää olla korkeammalla ja tämä lausunto olikin yksi syy, miksi Pielisen juoksutusten kehittämisryhmä asetettiin. Myös Pohjois-Karjalan maakuntahallitus edellyttää ratkaisun löytymistä niin, että vedenpinta ei mene syksyllä liian matalalle.

Pielinen ei ole kuin luonnonjärvi, vaan sen veden korkeuden vaihtelu vastaa säännösteltyä järveä. Tällä perusteella kannatan Pielisen ottamista säännöstelyn piiriin laillisesti. Lievä säännöstely poistaisi matalan veden haitan.

Säännöstely voisi alkaa vuoden 2017 alusta, koska suuren järven säännöstelysäännön valmistelu kestää kauan nyt uuden vesilain mukaan. Säännöstelyähän hakee hyödyn saaja. Uskon, että voimayhtiöt, Pohjois-Karjalan ELY ja kunnat löytävät asiassa toisensa. Tarvitaan siis säännöstelyä valmisteleva hanke työryhmineen. Itse olen valmis esittelemään asiaa myönteisessä valossa myös Nurmeksen kaupunginhallitukselle. Nythän ei puhuta lainkaan vähäpätöisestä asiasta.

Positiivista virtaa Nurmeksen yrittäjissä

Nurmeksen kaupungin ja Nurmeksen yrittäjien välinen yhteistyö on syventynyt ja monipuolistunut kevään aikana. Yhteistyötä on tehty mm. tapahtumakalenterin ja messujen osalta. Tiedon kulku on tiivistä ja tiheää. Miltei viikoittain kaupunki ja yrittäjäyhdistys ovat puheissa keskenään. Puhe on suoraa ja toista osapuolta arvostavaa. Asenne on kohdallaan.

Asenne ratkaisee näet aina: Nurmeksen yrittäjissä on juuri nyt kosolti positiivista virtaa. Ella on puheenjohtajana pannut tuulemaan ja esimerkiksi uudet nettisivut blogeineen on avattu. Olen aidosti ylpeä siitä, että kaupungissamme on aktiivinen yrittäjäyhdistys. Yrittäjät ovat mm. luoneet positiivista painetta kaupungin toimintatapojen uudistamiseen esimerkiksi päätösten vaikutuksia arvioitaessa.

Nurmeksen kaupunki tarvitsee yrittäjiä kumppanina monella tapaa. Yrittäjät ovat osa kaupungin palvelutuotantoa. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja. Itse asiassa Nurmeksen vahvuus on positiivinen yritysilmapiiri, joka kumpuaa sivistyksestä ja kauppalan kauppiashengestä. Suomen eri paikkakunnilla on suuriakin eroja tämän hengen osalta. Viime vuosikymmenten menestyjiä ovat olleet juuri ne paikkakunnat, joiden elinkeinoelämä on kyennyt uusiutumaan ja moni-alaistumaan teollisuuden rakennemuutoksessa. Hyvä lisätiedon lähde tässä asiassa on esimerkiksi Raimo Havuselan väitöskirja: ”Kulttuuri – yrittäjyyden kehto”. Kaksi päällisin puolin samannäköistä naapurikuntaa voivat olla pinnan alle katsomisen jälkeen hyvin erilaisilla kehitysurilla.

Nurmeksen suunta on kääntynyt viimeisten vuosien aikana monilta osin kohti parempaa. Ilmapiirimme on reipastunut. Yritysten suunnalta kuuluu hyvää. Syntyvyys on kasvussa J. Saan omassa työssäni seurata aitiopaikalta kaupunkimme menestystarinoita. Välittäminen, kuuntelu ja toiminta ovat työtapojani. Tällä hetkellä meidän kaikkien energia suuntautuu oikein. Emme tuhlaa sitä keskinäisiin kahnauksiin, vaan yhteisen potin kasvattamiseen. Ensinhän kakku on leivottava, vasta sen jälkeen sitä voi jakaa.

Puhe Kaatuneitten muistopäivänä 19.5.2013 Nurmeksessa

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, puolisot, kaatuneiden omaiset, hyvät naiset ja miehet!

Tänään toukokuun kolmantena sunnuntaina kokoonnumme Suomessa 622 sankarihaudalle muistamaan sankarivainajiemme elämää ja tekoja. Heidän verensä virtaa myös meidän suonissamme.

Meillä Suomessa tehtiin kansainvälisesti ajatellen poikkeuksellinen päätös, kun taistelukentälle kaatuneet sankarivainajat päätettiin tuoda haudattavaksi kotiin, omaan kirkkomaahan. Kaveria ei todellakaan jätetty.  Edes oman hengen uhalla, monet sankarivainajat kaatuivat näet hakiessaan kaveria kotiin. Kaikesta tästä osoituksena ovat sankariristeissä olevat 93 000 nimeä. Yksikään nimi niistä ei ole turha.

Suurella sydämellä hoidetut sankarihautausmaat ovat näkyvä osa veteraanien perintöä. Ne ovat historiankirjoja, joita me heidän jälkeensä tulevat sukupolvet voimme lukea. Kevään uudet ylioppilaat käyvät lakkiaispäivänä sankarihaudoilla monilla paikkakunnilla. Toivon tämän hienon tavan jatkuvan tulevaisuudessakin.

Ajatuksissamme ovat myös ne maamme puolustajat, jotka jäivät Karjalan korpiin ja vainioille, monia heistä on myöhemmin tuotu sieltä kotimaan multiin siunattavaksi.

Pidän merkittävän asiana myös vuoden 1992 valtiosopimusta Venäjän kanssa, jonka nojalla sotavainajien muiston vaalimisyhdistys huoltaa myös luovutetuille alueille jääneitä sankarihautausmaita, kenttähautausmaita ja yksittäisiä kenttähautoja.

Hyvät kuulijat. Nurmes on aina sijainnut idän ja lännen risteyskohdassa. Meillä, jos kenelle, kaatuneitten muistopäivä on aina ollut merkittävä asia. Vainajien muiston kunnioittamisen ohella kaatuneitten muistopäivän alkuperäisenä tarkoituksena oli edistää kansallista sopua ja yksimielisyyttä. Kansallinen yksimielisyys – olipa sitten kysymys Suomen tai Nurmeksen mittakaavasta – on ainoa menestyksen tae. Nurmeksen päättäjillä onkin lähivuosina edessään kunnallishistorian isoja päätöksiä. Ehkäpä vielä isompia kuin 40 vuotta sitten tehty maalaiskunnan ja kauppalan yhdistyminen. Nyt on kysymys Pielisen Karjalan elinvoimasta ja palveluista. Nurmeksen yksimielisyys voi tuottaa hyvää koko seudulle.

Haluan päättää puheeni kuuluisaan talonpoika Kyösti Kallion 5. toukokuuta 1918 Nivalan kirkossa pitämään ns. sovintopuheen sanoihin: ”Meidän tulee rakentaa sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia, vaan isänmaataan rakastavia suomalaisia. Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat kaikki olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”

Uusi strategia loppusuoralla

Nurmeksen kaupungille laaditaan uusi strategia vuosille 2013–2016. Strategian nimi on ”4U-Nurmes”. Nurmes tavoittelee vetovoimaisuutta, mikä on myös palvelulupauksemme. Uuden strategian laadinta on nyt jo loppusuoralla. Kaupunginhallitus ottaa kantaa asiaan 20.5. ja kaupunginvaltuusto sitten seminaarissaan ja kokouksessaan 23.5. Olemme myös aloittaneet naapurikuntien informoimisen etukäteen.

Ne kunnat, joilla ei ole ajantasaista strategiaa, ajelehtivat ajopuina. Asioita vain tapahtuu eikä asioita panna tapahtumaan. Ulkomaailmalta tulee enimmäkseen uhkia. Työajasta valtaosa menee ongelmien ratkaisussa. Tämän ohella tulevat sote- ja kuntarakenneratkaisut vaativat myös huolellista pohjatyötä.

Nurmeksen kaupungin tavoitteena on tarttua positiivisesti Pielisen Karjalan johtajuuteen kaikilla tasoilla. Olemme myös aktiivinen neuvottelija kunta- ja sote-rakenteen uudistamisessa. Lähitulevaisuudessa näemme Nurmeksen osana uusimuotoista Pielisen Karjalan kuntaa. Tärkein lähivuosien asia on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Nurmesta suuremmassa kokonaisuudessa.

Nurmeksen tavoitemielikuva on nuorekkaampi, nykyaikaisempi ja joustavampi kaupunki. Houkuttelemme kaupunkiimme uusia asukkaita ja uusia yrityksiä. Nurmeksen kaupunki haluaa vauhdittaa kehitystään sekä sisäisen kasvun että kuntaliitosten kautta. Emme enää jatkossa hyväksy väkiluvun vähenemistä.

Elinkeinoasioissa Nurmes kaavoittaa uusia teollisuusalueita ja suuntaa kehittämisen voimavaroja profiilialoille. Uusien asukkaiden saamisessa uudentyyppisten asuntoalueiden kaavoitus ja ylipäätään riittävä asuntotuotanto ovat avainasemassa. Nurmes haluaa hyödyntää täysimääräisesti positiivisen yrityskulttuurin ja hyvän vireen.

Uusi toimintatapamme näkyy myös parempana viestintänä ja markkinointina. Nurmeksen graafinen ilme uudistetaan. Lähestymme kesämökkiläisiä ja tulomuuttajia systemaattisemmin. Tuomme paremmin esille Nurmeksen tarjontaa niin työn kuin vapaa-ajan osalta.

Panemme suurta huomiota strategian rivakkaan toimeenpanoon, jotta asetetut tavoitteet täyttyvät. Tärkein aika tehdä päätöksiä on juuri nykyhetki. Liian aikaisin tai liian myöhään tehdyt päätökset ovat näet tehottamia tai jopa vahingollisia.

Kanarialle vai Nurmekseen?

Nurmeksen kaupunki oli kuuden nurmeslaisen muun toimijan kanssa ERÄTAIKA-messuilla Kuopiossa. Esittelimme siellä kaupunkiamme, meidän palveluja ja nurmeslaista osaamista. Messuilla kävi 36 000 innokasta vierasta. Me saimme 850 kontaktia yhteistietoineen ja eriteltyine kiinnostuksen kohteineen. Myös pääministeri Jyrki Katainen viihtyi osastollamme 15 minuuttia.

Nurmes kiinnosti messukävijöitä. Kaupunkimme tunnettuus ”Savon maalla” tuntuu olevan jo entuudestaan varsin hyvä. Nurmeksen monet hyvät yritykset ja niiden tuotteet olivat tuttuja messuvieraillemme. Minulle oli suuri ilo olla itse esittelemässä kolme päivää vieraille Sastan, Teseman, Pielispakarin, PK-Levyn (Porin Matti -kaminat), Hyvärilän nuorisokeskuksen ja PIKES:in toimintaa.

Itse yllätyin siitä, miten moni tunsi Nurmeksen nimenomaan elinvoimaisena yrityskaupunkina. Kukaan ei myöskään ehdotellut valojen sammuttamista viimeisenä. Monet vieraat saivat energiaa ja hyvää tuulta meidän osastoltamme. Yksi osastomme vetonauloista oli Nurmes-onnenpyörä, joka pyöri vinhasti tasatunnein.

Monet messuvieraat Pielisen Karjalasta olivat kotikunnasta riippumatta ylpeitä siitä, että Nurmes oli esillä messuilla. Saimme myös kiitosta osastomme ilmeestä ja laadukkaasta toteutuksesta. Messupäällikkö Erkki Kainulaisen mukaan osastomme oli messujen tyylikkäin. Messuporukkamme henki oli myös hyvä eikä vähiten meidän virkeiden Annen ja Tanjan ansiosta. Kaikkea muuta pystyimme kävijöille lupaamaan Nurmeksesta, mutta emme ”varmoja kaatoja”. Joskushan erämiehen kohtalona on myös pitkä päivä saalihiton, kuten Kalevalassa sanotaan.

Messujen potin räjäytti kuitenkin eräs nuori lapsiperhe, jolta sainkin luvan kertoa seuraavan tarinan: Perhejuhlilla mummo oli kysynyt 16-päiseltä suvun vierasjoukolta sitä, minne kukin haluaisi matkustaa, jos mummo maksaa kaikki viulut. Oli tullut vastauksia Kanariasta Thaimaahan. Mutta perheen pieni tyttö oli vastannut mummolle: ”Minä halua Nurmekseen!” Lopputulos oli se, että 15 suvun jäsentä matkusti Kanarialle, mutta tämä pieni onnellinen tyttö mummonsa kanssa Nurmekseen!

Tarina liikutti minua. Siksi halusin kertoa sen myös teille.

Uskoako kuntayhtymään vai vastuukuntaan?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen (SOTE) uudistaminen puhuttaa tällä hetkellä paljon. Kaikkein olennaisimman, mutta myös suurimmat ristiriidat, voidaan mielestäni tiivistää seuraavaan kysymykseen: Olemmeko kuntayhtymä-uskovaisia vai vastuukunta-uskovaisia?

Kuntayhtymän puolesta puhuvat jo käytännössä saadut näytöt laajan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Etelä-Karjala ja Kainuu ovat esimerkkejä tästä. Valtakunnan politiikassa kuntayhtymillä on vahva kannatus erityisesti Keskustan riveissä. Vastuukuntamallista näyttöjä ei ole SOTE-sektorilla, mutta Suomen hallitus ja erityisesti Kokoomus uskovat vahvasti siihen. Vastuukuntamallista on jo kuitenkin positiivista näyttöä esimerkiksi aluepelastuslaitoksissa.

Kun itse ynnään kaiken tämän hetkisen tiedon yhteen, niin päädyn vastuukuntamallin kannattajaksi. Yksi asia joka vie ajatustani tähän suuntaan, on se, että erityisvastuualueille (ERVA) on kaavailtu juridisen oikeushenkilön asemaa ja käytännössä kuntayhtymän olomuotoa. Tästä puolestaan seuraa se, että kuntayhtymän jäseniä olisivat vastuukunnat, jotka järjestävät sote-palvelut.

SOTE-uudistuksen keskeisin peruste hallituksella tuntuu olevan kustannusten hillintä. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, että kenen kustannusten hillintä? Valtion vai kunnan? Kunnan vai kuntayhtymän? Maakunnan keskuskaupungin vai pienen reunakunnan?

Meillä Pohjois-Karjalassa olemme itse ryhtyneet tuumasta toimeen ja päättäneet käynnistää koko maakunnan kattavan kuntarajariippumattoman sote-palvelutarveselvityksen. Tähän liittyy olennaisena lähtöolettamana ns. Turusen tikkataulu-mallin käyttäminen palvelurakenteen kuvaamisessa. Me Nurmeksessa olemme kaivaneet tämän mallin ”naftaliinista” jo viime kesän valtuustoseminaarissa ja olemme tämän mallin pohjalta käyneet vuoropuhelua valtion ja naapureiden kanssa.

Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kuntarakenneuudistus on muuttumassa sote-vetoiseksi. Hyvää tässä on se, että sotesta ei tule pakopaikkaa kuntarakennemuutoksille eli sutta pakoon juostessa karhua ei tulekaan vastaan.

Ja lopuksi vielä se tärkein asia: Pielisen Karjalan kannattaa edelleen yrittää 20 000 asukkaan järjestämisväestöpohjaa. Tämä mahdollistaisi sosiaalipalvelujen järjestämisessä suuremman sanavallan. Tällöin meillä olisi Joensuun johtokoiran valjakossa myös Pielisen Karjalan veturi.