Nurmeksen kaupunki kohta 40 vuotta

Nurmeksen kaupunki täyttää nykymuodossaan 40 vuotta vuodenvaihteessa. Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät kaupungiksi 1.1.1974. Kansa juhli torilla härkää grillaten. Nyt samankaltaista juhlaa suunnitellaan toistamiseen tulevana uudenvuoden yönä torille. Torilla siis tavataan, jos luoja niin suo. Mikäpä olisikaan juhliessa: eräs kuntalainen kertoi näet meille, että hänellä on vielä edellisten juhlien häränluu tallessa!

Nurmes on elänyt läpi vaikeiden vuosikymmenten. Elinkeinoelämän ja väestön rakennemuutos iski ensin pieniin kuntiin ja kaupunkeihin. Vaikeimmat ajat elettiin 1990-luvulla. Tällä hetkellä tämä sama rakennemuutos murjoo suuria kaupunkeja, joiden nuorisoikäluokkien kasvu on kääntynyt laskuksi ja väki vanhenee. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa nopeimmin ikääntyvä kunta on tällä hetkellä Joensuu. Kuopiolla on samanlaisia vaikeuksia. Jyväskylällä. Kaikilla kunnilla. Jokainen kuntaa kohtaa vuorollaan rakenteelliset vaikeudet. Toivon, että myös media ymmärtää tämän ja on viestinnässään tasapuolinen.

Nyt kun eletään 2010-lukua, niin voidaan nähdä selvästi, että Nurmeksen osalta rakennemuutos on ohi. Nurmes ei enää ole vanheneva ja väestöään nopeasti menettävä kaupunki, vaan nyt meidän mahdollisuutemme ovat monipuolistuneet. Nelikymppisellä kunnalla kuten myös ihmisellä on monta mahdollista suuntaa valittavanaan. Nurmeksen vahvuuksia ovat terve yrittäjähenki ja keskeinen sijainti. Henki on hyvä. Nurmekselaiset ovat myös aktiivisia monella rintamalla. Saimme esimerkiksi kuntalaisilta paljon hyviä ideoita kaupungin markkinointiin.

Nurmeksen lähivuosien myrskylyhtynä toimii tuore strategia. Siinä on kuvattu askellusta, joka johtaa parempaan huomiseen ja auttaa ei pelkästään Nurmesta, vaan myös koko Pielisen Karjalaa eteenpäin. Sanotaan, että kenraalit voittavat taisteluita ja kansakunnat sotia. Me kuntajohtajat olemme kenraaleita ja meidän valtuutetut ovat kansa. Kansa päättää. Siinä perspektiivissä kenraalista tuleekin sotamies. Tämä työnjako toimii meillä hyvin.

Palvelujen vai elinkeinojen kehittäminen?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Kuntalaisia mietityttää nyt se, minne kaupungin panoksia tulisi suunnata lähivuosina. Tällä hetkellä meillä on Nurmeksessa se positiivinen ongelma, että yrityskentälle kuuluu hyvää, ja uusia investointeja on tulossa. Nämä investoinnit vaativat myös kaupungilta panostuksia kuten maanhankintaa, asemakaavan laadintaa, kadunrakentamista sekä vesi- ja viemärijohtojen vetämistä. Elinkeinoihin pitää satsata silloin kun aika on otollinen.

Pitkässä juoksussa palvelut ovat se tärkein asia. Elinkeinojen kehittäminen on sitä vastoin kiinni suhdanteista ja myötätuulesta. Myötätuuli puhaltaa nyt Nurmeksessa useastakin syystä, mutta itse pidän keskeisinä tekijöinä meidän uutta strategiaa ja vetovoimaista ilmapiiriä. Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka pelkäävät elinkeinoihin laitetun rahan olevan pois palvelujen tuotannosta. Näin ehkä saattaa ollakin lyhyellä perspektiivillä erityisesti investointiohjelmien sisällä. Pitemmässä juoksussa asetelma kääntyy niin päin, että palvelut rahoitetaan kasvavilla verotuloilla eli palvelut ovat pääasia, mutta ne mahdollistaa menestyvä elinkeinoelämä.

Nurmeksen kaupungin verotuloista kunnallisveron osuus on 86,1 %, yhteisöveron osuus on 7,7 % ja kiinteistöveron 6,2 %. Hyvä ja oikea investointi lisää kaikkia näitä verotuloja. Tehdyn työn kokonaismäärä ratkaisee siis pelkistetysti kaupunkimme verotulot. Erityisesti tuotannolliset työpaikat ovat haluttuja verotulojen kannalta, koska niissä tehdään paljon työtunteja ja keskipalkka on hyvä.

Palvelujen järjestämisessä iso kysymys on sote-palvelujen uudelleen organisointi koko maassa. Muissa palveluissa puolestaan on tärkeää se, että kapasiteetti ja kysyntä kohtaavat. Työn tuottavuutta voidaan vielä parantaa mm. kiinteistöjen käyttöä tehostamalla ja asiakkaita vaihtamalla esimerkiksi naapurikuntien kesken. Kuntapäättäjien vaikein asia tänä syksynä onkin oman kunnan palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen riippumatta siitä, miten valtion esittämät rakenneuudistukset etenevät. Kylmäpäisyyttä ja omaa suunnitelmaa siis tarvitaan.

Mikä on parasta Nurmeksessa?

Nurmeksessa on paljon hyvää. Mutta tietävätkö ihmiset siitä?

Nurmeksen kaupunki on aloittanut ilmeensä uudistamisen. Työstämme mainostoimisto Seven-1:n kanssa kaupungin uutta ilmettä. Ilmassa vilisee useita kysymyksiä: Mitkä ovat Nurmeksen värit? Pitäisikö meillä olla slogan? Mitkä ovat viestimme? Mitkä ovat Nurmeksen vahvuudet? Mikä on meidän tyylimme? Miten ja missä näymme? Mitä välineitä käytämme?

Tarvitsemme Sinua. Nyt voit auttaa meitä ja kertoa ideoitasi siitä, miten Nurmesta pitäisi markkinoida. Voit kertoa mielipiteesi meille nettisivujen kautta tai puhelimella johdon sihteeri Paula Karjalaiselle. Kysymme myös Nurmeksen Potakkajuhlilla 6.9.2013 kuntalaisten mielipiteitä ja ideoita.

Meillä on valmis suunnitelma: Syyskuun lopulla kokoamme ehdotukset yhteen. Lokakuun alkupuolella kaupunginhallitus valitsee sitten jatkotyöstöön parhaat ideat ja asettaa mainostoimiston kolme eri ehdotusta paremmuusjärjestykseen. Marraskuun lopussa olemme sitten saaneet uuden tyylin valmiiksi.

Olemme edenneet systemaattisesti: Nurmeksen kaupungin uusi strategia korostaa kaupunkimme markkinointia ja reipasta otetta. Palvelulupauksemme on vetovoimainen Nurmes. Nurmeksen kaupungin tavoitemielikuva on nuorekkaampi, nykyaikaisempi ja joustavampi kaupunki. Olemme vastuullinen tulevaisuuden tekijä.

Kuntamarkkinoinnin suunta Suomessa näyttää korostavan kunnan dynaamista ilmapiiriä ja paikan markkinointia sekä brändäystä. Tämä onkin tärkeää, koska tulevaisuudessa Suomen kuntakartta on erilainen. Uudessa kartassa nykyisistä kunnista tulee paikkoja, joiden nimet ja identiteetti säilyvät. Uusista kunnista tulee palvelujen järjestäjiä. Uskon kehityksen Pielisen Karjalassa myös menevän näin.

Vihreän energian teollisuusalue etenee

Nurmeksessa ollaan suunnittelemassa vihreän energian teollisuusaluetta Känkkäälään. Asemakaavoitus on lähtenyt liikkeelle hyvin ja GROW GREEN NURMES – hanke on jo lyhyessä ajassa saavuttanut hyviä tuloksia. Alueen suunnittelussa käytetäänkin paljon uusia työtapoja ja yrityksiä sekä sidosryhmiä kuullaan mm. ideariihien kautta. Kokemuksia kerätään myös muualta Suomesta.

Nurmeksen kaupungin uusi strategia onkin asettanut meille yhteiseksi tavoitteeksi uuden houkuttelevan teollisuusalueen suunnittelun. Pidän tällaista strategista piiskaa hyvänä asiana. Kehitys ei näet tapahdu itsestään. Sen tekevät ihmiset, jotka tahtovat. Ilman tahtoa ei ole tekoja. Ilman tekoja tuloksia.

Useat yritykset ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa aluetta kohtaan. Biohiiltämön tontin (6 ha) vuokrasopimus on jo allekirjoitettu, ja laitoksen prosessisuunnittelu on jo pitkällä. Bioterminaalin rakennuslupahakemus on valmis ja suunnittelutarveratkaisu on saatu. Tontin vuokrasopimus allekirjoitetaan tänään. Liikennebiokaasulaitoksen paras paikka olisi myös alustavien tietojen mukaan Känkkäälässä. Myös muutamalle muulle yritykselle on jo esitelty aluetta. Tonttien rakentaminen on jo lähtöruudussa. Puuston poisto ja liittymien tekeminen ovat aivan lähiviikkojen työlistalla.

Personoidut teollisuusalueet ovat haluttuja. Monia asioita on niissä paremmin kuin ns. tavallisella teollisuusalueella. Yritysten tarpeita on kysytty jo ennakolta ennen tonttijaon ja liittymien suunnittelua. Myös toimintojen yhteensovittaminen naapuruston kanssa ja liikennejärjestelyt on mietitty ja tehty huolellisemmin. Yrityksiltä kysyttäessä teollisuuspuistojen suurin etu on tiedonvaihdon lisääntyminen käytännössä. Minulle tällainen suunnitteluprosessi on tuttu: olen tekemässä sitä työurallani nyt toista kertaa.

Tänään sitten aloittaa kaupungin johdon sihteerinä Paula Karjalainen. Hän on minulle entuudestaan tuttu ammattilainen PIKES:in vuosilta. Paulan mukaan tulo tiimiimme on osa johtamisen järjestelyjä, joilla olen hiomassa kaupunkimme johtoryhmästä entistä kilpailukykyisempää. Siksi kovia ovat näet tulevien vuosien haasteet kuntakentässä.

Elävä kala ui veden alla

Terveisiä helteisestä Euroopasta. Olimme 12 päivän kesälomareissulla vaimon kanssa Keski-Euroopassa. Kiersimme vuokra-autolla Unkaria, Sloveniaa, Itävaltaa ja Slovakiaa. Jos kehut jättää yhteen asiaan, niin Itävallan Alpit ja kauniit järvet jäivät mieleen Salzkammergutin alueella. Siellä kannattaa käydä toistekin.

Unkarin, Suomen ja Viron kielen samankaltaisuudesta on paljon puhetta. Esimerkkinä olkoon seuraava lause: ”Eleven hal uszik a viz alatt”. Sama viroksi: ”Elav kala ujub vee all” ja suomeksi: ”Elävä kala ui veden alla”. Tästä voi kukin itse päätellä samankaltaisuudesta. Unkarissa minä havahduin monta kertaa, kun olin kuulevinaan Budapestin puheensorinassa suomenkielisiä sanoja. Niin samoilta äänteet kuulostivat. Unkarilaiset pitävät meitä suomalaisia sukulaisinaan ja ovat aina ystävällisiä.

Blogini otsikkoon on kätevää liittää myös Itävallassa näkemämme kaunis alppijärvi Toplitzsee. Sen pohjaan Hitler kätki väärennettyjä osakekirjoja ja rahaa romahduttaakseen sitten myöhemmin Lontoon pörssin. Pisteenä iin päälle kuvankauniiseen järveen kylvettiin vielä suuria merimiinoja! Ihmisen hulluudella ei ole mitään rajoja. Viisaudella sentään on jonkinlaiset.

Onko Euroopassa ylipäätään eläviä kaloja? Mitä pinnan alla oikeasti tapahtuu? Kun juttelin eurooppalaisten kanssa, niin huoli taloudesta tuntui yhdistävän kaikkia. Pankkeihin ei luoteta, ei edes enää Saksassa. Saksalaiset siirtävät varojaan asuntoihin ja tuottaviin yrityssijoituksiin. Asuntoja on paljon myynnissä esimerkiksi Unkarissa. Slovenia on vaikeuksissa ja yritykset rahoittavat toinen toisiaan. Osa ihmisistä ja yrityksistä on siirtynyt vaihdantatalouteen välttääkseen arvonlisäveron. Majapaikoissa oli hyvin tilaa, mikä lienee myös omalta osaltaan merkki talouden heikosta tilasta.

Euroopan moottoritieverkko on sitä vastoin kunnossa. Liikkuminen maasta toiseen on nopeaa ja rajanylitykset tapahtuvat miltei huomaamatta. Ajoimme 1600 kilometriä hyväkuntoisia teitä. Monessa maassa EU-rahoja onkin laitettu viisaasti liikenne-infraan.

Mies vailla menneisyyttä

Aki Kaurismäen elokuvassa ”Mies vailla menneisyyttä” mies on menettänyt muistinsa, mutta yhden asian hän kuitenkin tiedostaa: hän on lähtöisin Nurmeksesta. Mies muistaa näin kaupunginjohtajan näkökulmasta katsottuna siis olennaisimman asian. Onko Nurmes hyvän elämän saareke, joka jättää pysyvän muistijäljen?

Nurmeksessa eletään tällä viikolla (nro 27) suuria tunteita ja kulttuurin superviikkoa. Nurmeksen Nuoren Musiikin leiri on käynnissä, ”Sukset ristiin susirajalla” – tanssileiri on käynnissä ja Tulilassa avattiin Alma Pääkkösen neljäs kesänäyttely. Taiteilijat eivät koskaan ole aikaansa jäljessä. He ovat aika. Me muut olemme sitten niitä, jotka ovat aikaansa jäljessä.

Ihmisen tunteilla ja muistilla on vahvoja yhteyksiä toisiinsa. Sama pätee piilevien luontaisten kykyjen käyttämiseen. Ammattilaiset saavat itsestään irti huippusuorituksia säätelemällä omaa tunnetilaansa.

Nykypäivän työelämän potentiaalit voidaan jakaa neljään pääryhmään: suoritusdynamiikka, suhteet ja kanssakäyminen, menestyshalu ja kuormituskestävyys. Suoritusdynamiikan ydin piilee omavastuullisuudessa. Suhteissa ja kanssakäymisessä avainasioita ovat empatia, esiintymistapa ja kontaktiensolmimiskyky. Menestyshalun osatekijät ovat panostushalu, systematiikka ja statusmotivaatio. Kuormituskestävyys puolestaan tarkoittaa paineen ja arvostelunsietokykyä.

Olen aina ihaillut taiteilijoiden panostushalua omaan asiaansa. Siinä meillä muilla on paljon oppimista. Kestävän luovuuden ytimessä on näet kyky yhdistää työnteon mielekkyys ja tehokkuus. Menestykseen sanotaan tarvittavan tekemistä, tahtoa, tarinoita ja tuskaa. Tekeminen edellyttää suoritusta ja suorituskykyä, tahto pyrkimystä ja menestyshalua, tarinat keskustelua ja kanssakäymistä sekä tuska haasteita ja paineensietokykyä.

Näissä henkevissä tunnelmissa olen nyt laskeutumassa kolmen viikon ansaitulle kesälomalle. On aika pestä talven pölyt ja kuonat pois. Syntyä uudelleen.

Rakentamisen ääniä

Rakentaminen on elinvoimaisen kunnan ja kaupungin tunnusmerkki. Nurmeksen kesästä kuuluu rakentamisen ääniä. Se on hyvä asia.

Raskaskonehallin ja Porokylän Leipomon rakennustyöt ovat käynnissä ja näkyvät katukuvassa. Myös suunnittelijoiden kynät suhisevat: Porokylän ryhmäperhepäiväkodin suunnittelu on saatu valmiiksi ja kohde lähtee seuraavaksi urakkalaskentaan. Seuraava suunnittelutyö on kaupungintalon remontin suunnittelu.

Känkkäälän uuden teollisuusalueen suunnittelu ja luvitus etenevät aikataulussaan. KME Oy on ensimmäisenä yrityksenä saanut suunnittelutarveratkaisunsa. Biohiiltämön ja KME:n tontin vuokrauksista on päätetty yksimielisesti. Alueen liikenneselvitystä tehdään.

Nurmeksen kaupungin talotekniikka ahkeroi erityisesti kesällä, kun käyttäjät ovat kesälaitumilla. Työn alla on Hannikaisen päiväkodin korjaukset ja pihatyöt sekä Kirkkokadun koulun sisäilmakorjaukset. Talotekniikka tekee paljon myös hyvää näkymätöntä työtä meidän kaikkien muiden työolojen hyväksi.

Asfaltointitöitä tehdään puolestaan Hyvärilän suunnalla. Kevyen liikenteen väylä ja liikuntahallin piha sekä Hyvärilän nuorisokeskuksen sisääntulotie saavat asfaltin. Meijerin pihalta on rakennettu uusi katu Kynsiniemenkadulle. Myös Välitie kunnostetaan syksyllä.

Mikonniemen suunnalla ja Pielisen rannalla jätevesiputki siirrettiin kuivalle maalle. Työmaa sujui nopeasti ja vaivattomasti. Nurmeksen rautatieaseman liepeillä usea rakennus on jo vaihtanut omistajaa tai kauppoja tehdään lähiaikoina lisää. Uudet omistajat kunnostavat rakennuksiaan, kuten Klippelin suku.

Rakentaminen kuuluu kesään. Kun kirjoitan tätä blogia aamutuimaan, niin avoimesta kaupungintalon työhuoneeni ikkunasta kuuluu vasaran pauketta puu-Nurmeksesta. Naapurissa sijaitsevaa puutaloa kunnostetaan ja toisella puolella kaupungintaloa rakennetaan uutta puutaloa.