Osaammeko me enää elää täällä ihmisiksi?

Volkswagenin päästöhuijaus, pakolaiskeskustelut, sodat, talousahdingot, voimannäytöt … Onko maailma muuttumassa jo niin vaikeaksi ja monimutkaiseksi, että emme enää osaa elää täällä kunnolla? Monimutkaisuuden kuvaa ylläpitää ennen kaikkea 24h-tiedonvälitys, joka ehtii kertoa saman vuorokauden useita huonoja uutisia.

Päättäjiä läpi Euroopan vaivaa nyt voimattomuuden tunne. Tähän asti kautta maailman historian ”aivastus Amerikassa” on tuonut flunssan Eurooppaan. Nyt tilanne on muuttunut niin, että idässä aivastetaan: Kiinassa, Irakissa, Syyriassa ja Venäjällä. Eurooppa ja sen mukana Suomi on aivan uuden haasteen edessä. Sama koskee kaikkia suomalaisia päättäjiä.

Meillä täällä Pohjois-Karjalassa on vielä sen verran jäljellä maalaisjärkeä, että yritämme elää ihmisiksi. Tehdä työtä, kasvattaa lapsia ja uskoa parempaan huomiseen. Samalla pitää myös olla rehellinen ja oikeudenmukainen. Ihmisiksi pitää osata olla.

Meiltä päättäjiltä tämä aikaa vaatii keskittymiskykyä. Pitää olla oma suunnitelma, muuten olemme osa jonkun muun suunnitelmaa. Huonojen uutisten vastapainoksi tarvitaan hyviä uutisia, jotta yleinen ilmapiiri ei muutu liian kielteiseksi. 

Meidän aivot ovat nykyisin kovalla rasituksella. Haluaisin nähdä sen ihmisen nykyaikana, joka väittää että käytämme töissä päivittäin vain 5 % aivokapasiteetistamme. Esitän vastaväitteen: näkeminen on aivotoiminto ja pelkästään ihmisen silmien läpi tulee informaatiota 10.2 gigatavua sekunnissa, jonka aivomme käsittelevät joka ikinen sekunti. Tätä informaatiotulvaa lisäävät nyt mukana kannettavat älylaitteet. Näin vastaavasti muiden aistien kautta tulevan informaation määrä on kääntynyt laskuun.

Nykypäivä ja tulevaisuus asettavat kovia haasteita lasten ja nuorten oppimiselle ja terveelle kehittymiselle. Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa myös lihas nimeltä aivot, voi väsyä liikaa jo nuorella iällä. Voisimmeko me suomalaiset olla edelläkävijöitä ja ensimmäisinä maailmassa ottaa digiaskeleen taaksepäin lapsien kohdalla? Jääköön digiloikka sitten meidän aikuisten murheeksi…

Talouden tykytyksiä

Kuntien tulot ovat ehtymässä monestakin syystä. Verotulojen kasvu hidastuu huonon taloussuhdanteen takia. Nurmeksen kaupungin verotulopohjan kasvuvauhti on lähivuosina vain 0,7 % vuodessa. Nurmeksen valtionosuuksien kasvuvauhti on puolestaan keskimäärin 1,6 % vuosina 2014–2019.  Valtionosuuksien kasvua hillitsee tehokkaasti indeksikorotusten puolitus. Yhteensä tulomme kasvavat lähivuosina vain 1,1 % vuodessa.

Lisää tykytyksiä kuntien talouden hallintaan tuo kunnallisverotuksen positiivinen rytmihäiriö tänä vuonna ja siitä aiheutuva rekyyli vuosina 2016 ja 2017.  Nurmeksen verotulot kasvavat tänä vuonna 5 prosenttia, mutta ne laskevat ensi vuonna samat 5 prosenttia. Seuraava muistettava asia on yhteisöveron jako-osuuden tilapäisen jako-osuuden korotuksen päättyminen tänä vuonna eli ensi vuonna yhteisöverotulot pienenevät tämän takia 15 % kun palataan normaalille tasolle. Kuntien vertailua haittaa myös valtionosuusuudistus, joka muuttaa merkittävästi kuntien valtionosuuksia vuosina 2015–2018. Nurmeshan oli tässä asiassa voittajakunta, ja meidän valtionosuudet nousevat.

Menopuolella suunnittelua vaikeuttaa Siun Soten syntyminen. Valtion useat laskelmat ja meidän maakunnan omat laskelmat poikkeavat toisistaan paljon siinä suhteessa, kuinka paljon esimerkiksi Nurmeksen pitäisi käyttää soteen rahaa lähivuosina. Oman arviomme mukaan käytämme rahaa vuonna 2016 soteen 28 725 000 euroa. Valtion mukaan vastaava summa on 30 667 000 euroa.  Valtio on esittänyt kaksi muutakin arviota meidän soten hintalapusta. Tämä on erikoista.

Me pidämme päämme nyt kylmänä ja luotamme omiin laskelmiin.  Meillä on oma tuottavuusohjelma, jonka mitoitus on 733 000 euroa eli 1,2 % vuodessa. Meidän tuottavuuden parantamisohjelman vauhtimme on tällä hetkellä tupla verrattuna valtion 0,5 %:n tuottavuusohjelman vauhtiin. Olemme pystyneet viime vuonna ja tänä vuonna tehostamaan toimintaamme merkittävästi. Hallintokuntamme ovat tehneet hyvää työtä.

Kokonaisuutena tilanteemme on kuitenkin hallinnassa. Mikäli pystymme pysymään omassa tuottavuusohjelmassa, niin voimme jatkaa nykyisellä veroprosentilla vielä vähintään 3 vuotta. Tämän jälkeen tarvitsemme vetoapua piristyvästä taloudesta.

Siun Sote on terveyttä tuottava vakuutusjärjestelmä

Puhelimeni on soinut viime päivinä tiuhaan. Kuntapäättäjät läpi Pohjois-Karjalan ovat kyselleet näkemyksiäni Siun Soten asioista. Tärkein kysymys päättäjillä tuntuu olevan se, miksi Siun Soteen kannattaa lähteä mukaan jo nyt.

Olen vastannut kysyjille niin, että Siun Sote on terveyttä ja pärjäämistä tuottava yhteinen vakuutusjärjestelmämme. Tällä hetkellä kaikista kuntien sote-palveluista vain noin 85 % voidaan mitata ja laskuttaa puhtaasti käytön mukaan. Lopun hallintaan tarvitaan leveämmät hartiat. Isoista hartioista on toinenkin konkreettinen hyöty: ne pienentävät satunnaisvaihtelua pienten kuntien sote-menoissa ja parantaa monia sosiaalipalvelujen saatavuutta.

Soteen sisältyy paljon myös lakisääteistä valmiutta, jota ei voida hinnoitella palvelujen hintaan. Tällainen asia on esimerkiksi potilasvakuutusmaksut. Muutoinkin, etenkin kun on kysymys ihmisten hengestä, tiettyä valmiutta pitää ylläpitää jatkuvasti.

Siun Soten rahoitusmallin laadinnassa tämä on otettu huomioon. Olemme päätyneet malliin, jossa yhteistä vakuutuselementtiä on 5 % ja käytön mukaista 3 vuoden painotettua maksuosuutta 95 %. Näin rahoitusmallista on saatu kannustava sekä kuntien että Siun Soten osalta. Olemme arvioineet niin, että rahoitusmallia voidaan kehittää lähivuosina niin, että palvelupaketit kattavat kaikista sote-kuluista 95–96 %.

Olen seurannut hämmästyneenä valtion asettamien eri sote-työryhmien laskelmia ja rahoitusmalliehdotuksia. Erikoista on ollut se, että nämä mallit ovat sisältäneet monia virheitä lähtien perustiedoista, kuten vaikkapa kuntien todellisista sote-menoista. Toinen kummajainen on ollut se, että rahoitusmallin sisällä kuntakohtaiset maksuosuudet ovat vaihdelleet liikaa.

Talousraamin pitävyys on lähivuosien suurin sote-haaste. Löytyykö voima kuntien vai valtion suunnasta siihen, että ”kustannuspiikki” ei olekaan auki.  Uskon sen löytyvän nimenomaan kunnista, koska meillä on konkreettinen tuntuma tuloihin, jolla kaikki palvelut lopulta rahoitetaan. Suu on pantava säkkiä myöten.

Hyvä vakuutusjärjestelmä kestää myös aikaa. Tämä on tärkeää, koska kunnat ovat erilaisessa demografisessa muutoksessa. Tämä heiluttelee kuntien välisiä sote-kustannusten muutosten suuntaan ja vauhtia paljon. Uskon, että Siun Soten vakuutusluonne on nyt ymmärretty, ja että yksimielinen rahoitusmalli on oikeudenmukainen kaikille kunnille.

Lapsiperheet ovat vastanneet Nurmeksen kutsuun

Nurmeksen kaupunki on onnistunut säilyttämään väkimääränsä 8050:ssa nyt jo kolmen ja puolen kuukauden ajan. Tämä on hyvä uutinen.  Asialla on toinenkin positiivinen puoli: kaupunkiimme on muuttanut kesän aikana monia lapsiperheitä. Meillä on tällä hetkellä päivähoitojonossa miltei 20 lasta, mikä on historiallista. Olemme panostaneet kouluihin ja päiväkoteihin. Nyt näyttää siltä, että lapsiperheet ovat vastaamassa kutsuumme.

Saan omassa työssäni kaupunginjohtajana paljon palautetta lapsiperheiltä. He arvostavat työpaikkojen syntymistä kaupunkiimme. Nurmekseen onkin syntymässä uusia työpaikkoja tasaisesti eri toimialoille. Yrityksillä on käynnissä, luvitettuna ja suunniteltuna rakennushankkeita yhteensä 10 010 neliömetrin edestä eli yhteensä yli hehtaari uutta yritystilaa. Ihmisen elämässä on näet kaksi haavetta ylitse muiden: hankkia toimeentulo ja kasvattaa lapset.

Kansainvälistymistä voi tehdä myös kotioloissa: Nurmeksen Hyvärilässä on nyt käynnissä 4H-leiri, jolla on osanottajia 1040 yli 20 eri maasta. Heti tämä leirin jälkeen alkaa kansainvälinen Lions-nuorisoleiri, jolle saapuu osanottajia 17 eri maasta. Leiriläiset ovat 2-3 viikkoa ennen leiriä isäntäperheissä. Meilläkin on ollut kotona kaksi mukavaa 18-vuotiasta nuorta - Ryan Alaskasta ja Michela Italiasta. Kielitaito on kohentunut paljon ja oma arvostus näitä seutuja kohtaan on kohonnut entisestään. Nuorisovaihdokkiemme mukaan elämme paratiisissa: viileässä ilmastossa, pienessä kaupungissa ja puhtaiden vesien ääressä. Meillä on paljon kiinnostavia ilmiöitä kuten kesämökkeily, marjastus, pyöräily, lavatanssit ja kalaruokien laitto.

Iloitsen myös siitä, että Nurmeksen kaupungin työnantajamaine on vahva. Tällä hetkelläkin avoimiin oleviin virkoihin tulee tulvimalla hakemuksia. Nurmes tunnetaan kaupunkina, joka hoitaa taloutensa hyvin ja jossa on hyvä eteenpäin katsova henki.

Kesän parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Sääennusteet lupaavat kaunista elokuuta. Näissä oloissa on mukava rakentaa Nurmesta entistä vetovoimaisemmaksi.

Uusi kuntalaki kannustaa kuntia parempaan vuorovaikutukseen

Toukokuussa voimaan tullut uusi kuntalaki ottaa kantaa myös kunnan tiedottamiseen ja viestintään. Uudessa kuntalaissa korostuu kuntalaisten osallisuuden näkökulma, mikä kuntien tulee ottaa huomioon viestinnässään.

Kuntalaki sanoo, että viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja eri asukasryhmien tarpeet on otettava huomioon. Tiedottaminen nähdään myös laajana vuorovaikutuksena kuntalaisten kanssa. Vapaaehtoinen kuuleminen helpottaa myös tiedottamista. Kunta voi esimerkiksi järjestää vapaaehtoisia kuulemistilaisuuksia tai tutustumiskävelyjä jonkin ajankohtaisen asian tiimoilta. Erityisesti maankäytön suunnittelussa osallistava vapaaehtoinen kuuleminen on lisääntynyt paljon kunnissa tyyppiesimerkkinä vaikkapa keskustaajamien kehittäminen.

Kuntien tiedottamisvelvollisuus perustuu kuntalakiin ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Monissa eri laeissa korostetaan tiedonantovelvollisuutta silloin, kun julkista valtaa käytetään. Kunnan on tiedotettava, millä tavalla päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan tulee muistaa tiedotuksessaan asukkaat, palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt.

Nyt lakiin on kirjoitettu tiedottamisen määritelmä. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niistä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista.

Myös psykologisesti tarkasteltuna vaatimukset ovat kasvaneet. Nyt ei enää riitä tiedotus, vaan lain henki on se, että pitää myös kuunnella ja keskustella. Tämä on mielestäni aivan oikein. Me virkamiehet olemme kuntalaisia varten. Tietotekniikka auttaa omalta osaltaan palautteen keruuta ja tiedon jakamista.