Valtio jakaa rahaa vastuuttomasti

 

Suomen kunnat ovat joutuneet tänä vuonna erikoiseen tilanteeseen, kun valtio jakaa niille rahaa pyytämättä ja arvaamatta. Toiminta on vastuutonta monestakin näkökulmasta katsottuna.

Valtion tänä vuonna kunnille jakama ylimääräinen raha vastaa yksittäisen kunnan kannalta 4-6 prosentin korotusta kunnan valtionosuuksiin ja toisaalta se vastaa kunnan kannalta 2-2,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. Jaettu ylimääräinen raha tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen ottaa lainaa lisää 300 euroa tänä vuonna pelkästään tämän asian rahoittamiseen.

Miksi valtio jakaa rahaa, vaikka kunnat eivät sitä nyt tarvitse? Syyksi epäillään suurten kaupunkien ja Suomen Kuntaliiton viestintää. Viestinnässä on korostunut covid19-viruksen vaikutus kuntiin. Todellisuudessa harvan kunnan talous on tänä vuonna heikentynyt koronan takia. Korona on monelta osin jopa vähentänyt kunnan menoja: säästöjä on syntynyt sijaiskuluissa, matkustamisessa, kouluruokailuissa, koulukyydeissä sekä säästyneinä suunnittelukuluina investointihankkeiden aikataulun muuttuessa. Toki myös kuntien tulot ovat hieman notkahtaneet.

Tällainen rahan jakaminen on jo aiheuttanut kolme ongelmaa: suunnitteluongelman, hintojen nousun ongelman ja laajenevan ongelman.

Suunnitteluongelma tarkoittaa sitä, että tällainen toiminta sotkee sekä valtion että kuntien pitkäjänteisen rahoitussuunnittelun, koska tehdään vuosikohtaisia poikkeuksia ja jopa näille poikkeuksia. Ensin tehtiin näin kunnallisveron tuloutuksessa ja nyt tämä levisi myös valtionosuuksiin ja eilen edelleen kiinteistöverotulojen tuloutuksiin kunnille. Nyt ollaan tilanteessa, että vuosien 2021 ja 2022 välillä kunnan valtionosuudet voivat laskea jopa 6 prosenttia. Nurmeksessa tämä tarkoittaa 2,4 miljoonaa euroa. Kuinkahan moni meistä muistaa tämän vuoden kuluttua?

Hintojen nousun ilmiö on sama kuin veroprosentin korottamisessa eli että kasvaneet tulot menevät ostopalvelujen hintoihin kuin häkä. Näin tulojen kasvun hyvä tarkoitus tuhotaan nopeasti. Erityisen vaarallista tämä on sosiaali- ja terveyspalveluissa niissä kunnissa, joissa on korkea elintaso. Vaikka Pohjois-Karjala on köyhä maakunta, niin esimerkiksi Siun Soten omistajakunnat halusivat vastuullisesti ottaa omistajaohjauskokouksessaan eilen kantaa myös jo vuoden 2022 raamiin ja hillitä näin kasvua.

Laajeneva ongelma tarkoittaa valtion fokuksen heikkenemistä kuntatalouden ohjauksessa, kun yritetään liikaa liian lyhyessä ajassa. Fokusta laajentaa nyt liikaa koronan ja maakunnallisten hyvinvointialueiden muodostamisen päällekkäisyys. Kuntien ja maakuntien välillä ollaan tekemässä suurta yli 19 miljardin euron rahoitussiirtoa. Kokonaisuutta ei pysty enää hallitsemaan kukaan. Takavuosina hyvä talousjohtaja pystyi ennustamaan kunnan seuraavan vuoden verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) jopa tuhannen euron tarkkuudella. Lähivuosina huippuhyväkään talousjohtaja ei pysty tekemään tätä miljoonan euron tarkkuudella Nurmeksen kokoisessa kaupungissa, jossa verorahoituksen loppusumma on ensi vuonna 73 miljoonaa euroa.

Paras lääke näihin ongelmiin on tasainen kasvu, joka lyö inflaation enintään 1,5-prosenttiyksiköllä. Silloin asiat pysyvät järkevissä mittasuhteissa ja rahaa ei vuoda turhaan. Tämä hillitsee myös velanottoa.

Sote-maakuntien päälinjat ja rahoitusesitys on julkaistu

Valtionvarainministeriö (VM) julkaisi eilen (10.6.2020) sote-maakuntien päälinjat ja rahoitusesityksen kahden tunnin suorassa webcast-lähetyksessä. Uutiset olivat hyvää kuultavaa meille pohjoiskarjalaisille sekä linjausten että rahoituksen osalta. Ensi viikolla eli 15.6. Suomen kuntiin tulee lausunnoille tuhti 1200 sivun lukupaketti. Valtuustojen lausunnot tulee jättää valtiolle 25.9.2020 mennessä. Käytän aikaa paketin lukemiseen kaksi viikkoa heinäkuussa.

Kyseessä on iso uudistus: Liikkeenluovutuksella siirtyy 210 200 henkilöä uuden työnantajan palvelukseen. Kuntien saamasta verorahoituksesta (verotulot + valtionosuudet) siirtyy sote-maakunnille 19,1 miljardia euroa eli 57 prosenttia kuntien verorahoituksesta (vuoden 2020 tasossa laskettuna). Tämä on muuten täsmälleen sama prosenttiosuus, minkä Nurmeksen kaupunki käyttää tänä vuonna tuloistaan soteen. Kaikkien Suomen kuntien kunnallisveroprosenttia laskettaisiin 12,63 prosenttiyksikköä. Siten esimerkiksi Nurmeksen uusi veroprosentti olisi vuonna 2023 VM:n mukaan 7.87 %.

Toiminnallisesti sote-maakunnat ovat erittäin lähellä meidän Siun Sotea, mikä on meille hyvä ja helppo asia liikkeelle lähdössä. Olemme siis Pohjois-Karjalassa jo tehneet valtaosan uudistuksesta. Uudet maakunnat aloittavat sote- ja pelastustehtävillä kuten meillä on jo nyt. Muiden tehtävien osalta parlamentaarinen työryhmä jatkaa asian työstämistä.

Sote-maakuntien rahoitus valtiolta on yleiskatteellista ja ainakin aluksi sote-maakunnilla ei olisi verotusoikeutta. Sote-maakuntien pitää kuitenkin kattaa vuosittain toimintaa tehostamalla 20 % kustannusten noususta ja valtion on sitoutumassa 80 %:n kattamiseen. Valtio ennakoi kulujen nousuvauhdiksi 4 prosenttia vuodessa eli valtion osuus siitä olisi 3,2 %-yksikköä ja kunkin maakunnan 0,8 %-yksikköä. Pohjois-Karjalan osalta tämä tarkoittaa noin 5,3 miljoonan euron vuotuista toiminnan tehostamista, mikä on juuri sama taso, jolla Siun Sote on nyt elänyt kolme vuotta.

Sote-maakuntien rahoituksesta on myös esitetty laskelmat. Pohjois-Karjala saisi rahaa 397 euroa per asukas lisää vuodessa, mistä pelastuslaitoksen lisärahoituksen osuus olisi 7 €/as. Näin Pohjois-Karjalan vuosirahoitus kohenisi 65,1 miljoonaa euroa vuodessa. Pohjois-Karjalan laskennallinen rahoitus olisi vuonna 2023 yhteensä 4085 €/as, kun se nykyjärjestelmän mukaan olisi 3688 €/as. Pääsyy meidän rahoituksen kasvuun on se, että rahoituksen kriteereistä suurin on tarveperustaisuus, jonka osuus on 81,6 %, kun kapitaation osuus 13,4 % ja muiden tekijöiden yhteensä 5 % (mm. hyte, vieraskielisyys ym.).

Pelastuslaitoksen lisärahoitus 7 €/as. tulisi tarpeeseen, koska se kattaisi uuden palvelutasopäätösluonnoksen kustannusnousuvaikutuksen miltei kokonaan. Kustannusnousun taustalla olisi varallaolon vähentäminen ja vakinaisten palomiesten lisääminen painopistepaloasemilla.

Pohjois-Karjalan osalta tärkein edunvalvonta-asia tässä uudistuksessa on nyt maakuntien uuden rahoituksen tasausrajan (150 €/as. ja 7 vuotta) käytön periaatteet. Käytetäänkö tätä rajaa molempiin suuntiin? Jos käytetään, niin Pohjois-Karjalan saama lisärahoitus onkin yhteensä vain 41,9 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntien verorahoituksen väheneminen 19,1 miljardilla eurolla kohtelee kuntia hieman eri tavalla. VM julkaisi myös kuntakohtaiset painetaulukot tältä osin. Nurmeksen paine kunnallisveroprosentissa olisi +0,73 prosenttiyksikköä ja siten Nurmeksen veroprosentti vuonna 2027 olisikin 8,6 %. Tämä korotuspaine vastaa erittäin hyvin sitä, minkä itse laskimme Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosneuvotteluiden talousskenaarioissa. Mehän olimme varautuneet laskelmissa nostamaan kunnallisveroa 0,5 %-yksikköä vuoden 2022 alusta, joten tämä on meidän ”paineenhallintasuunnitelma” tällä hetkellä ja sen mitoitus näyttää siis olevan oikea.

Pidän sote-maakuntasuunnitelmia ja laskelmia realistisina ja toteuttamiskelpoisina. Tämänhetkisen tiedon valossa olisi hyvä, jos tämä suuri uudistus vihdoin toteutuisi. Tämä siksi, koska hallinnon vakaus ja uskottavuus ovat demokratiamme hyveitä. 

Luottamushenkilöiden kannalta tämä olisi myös tärkeää, koska ehdokasasettelu kevään 2021 kuntavaaleihin on jo alkanut. Pitää näet muistaa, että maakuntavaalit olisivat tulossa hyvin pian eli runsaan puolen päästä sitten tammikuussa 2022. On Nurmeksen etu, näihin molempiin vaaleihin saadaan osaavia ja hyviä ehdokkaita.