Nyt päättyvän valtuustokauden kaksi vahvinta globaalia tuulenpuhuria ovat olleet pakolaisaalto ja korona-pandemia. Nämä puhurit vaikuttivat myös meillä Nurmeksessa. Valtuustokauden alussa ja jo ennen sitä jouduimme lyhyessä aikaikkunassa ottamaan kantaa vastaanottokeskusten tulemiseen Nurmekseen sekä Hyvärilään että Bomballe. Valtuustokauden loppupuolella on vaikuttanut korona, jolla on ollut laajoja taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kaikissa maissa.
Uudella valtuustokaudella puhurit saattavat liittyä globaaliin talouteen tavalla tai toisella. Itse ennakoin, että valtuustokauden alku on Nurmeksessa taloudellisesti hyvä, mutta uuden valtuustokauden loppupuolisko on sitten haasteellinen. Valtion rahoitus kunnille tulee laskemaan reaalisesti vuodesta 2022 alkaen. Vuosista 2023 ja 2024 tulee sitten vaikeita.
Elämme juuri nyt talouden ”syklikellossa” aikaa kaksi minuuttia yli kahdentoista. Olemme nyt raaka-ainesyklissä, joka suosii taloudellisesti maaseutua ja myös Nurmesta. Mineraalien ja puun hinta ovat vahvassa nousussa. Tätä sykliä seuraa kulutustavaroiden ja palvelujen sykli, jolloin suuremmat kaupungit hyötyvät suhdanteesta. Palataan takaisin kaupungistumisen valtavirtaan. Samalla alkaa korona- ja elvytysvelkojen takaisinmaksu. Rahat velkojen maksuun kerätään verotuksen laajentamisella: verotustasoja lisätään, veropohjaa laajennetaan ja progressiota jyrkennetään. Jo nyt esimerkiksi kunnallisvero on erittäin progressiivinen ja joka viides tulonsaaja ei maksa siitä laisinkaan kunnallisveroa.
Taloudessa on riskinä myös kuplien puhkeaminen. Nyt nämä kuplat voivat liittyä kryptovaluuttoihin ja keskuspankkien elvytyksen vaihtumiseen jarruttamiseksi esimerkiksi korkoja nostamalla. Maailmalla on juuri nyt päättymässä erittäin pitkään jatkunut ja voimakas setelirahoitus, jonka seurauksena löysä raha on löytänyt tiensä riskialttiisiin ja kalliisiin sijoituskohteisiin kuten asuntoihin ja kryptovaluuttaan. Pörsseissä on näkynyt myös epäterveitä listautumisia.
Usealla kunnalla korkojen nousu on merkittävä riski ellei korkosuojauksia ole tehty. Nyt niiden tekemiselle on jo viimeinen hetki. Korot ovat jo nousseet voimakkaasti kolme kuukautta. Usealla kunnalla seuraavan valtuustokauden suurin ongelma tulee olemaan luottokelpoisuuden katoaminen: kunta ei saakaan enää lainarahaa investointeihin. Tästä seuraa investointilama, jolla on haitallisia vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen.
Globaaleihin riskeihin pitänee uudella valtuustokaudella lisätä myös exitit eli erilaisten liittovaltioiden hajoamisen riskit sekä vallanvaihdoksen valmistelu Venäjällä. Joskus nämä riskit ovat myös mahdollisuuksia. Tästä on jo ensimerkkejä Iso-Britannian brexitin osata. Suomeen on suuntautumassa lähivuosina entistä enemmän brittirahaa teollisiin investointeihin.
Kunnat joutuvat uusissa strategioissaan huomioimaan nämä globaalit puhurit entistä tarkemmin, koska nämä ovat myös entistä todennäköisempiä. Globaalien puhureiden vaikutus on myös monivuotinen. Tästä puolestaan seuraa se, että yksi valtuustokausi on hieman liian lyhyt aika kunnan tulevaisuustyölle. Olisiko nyt oikea aika miettiä tulevaisuustyötä uudella tavalla kunnissa? Se voisi tapahtua vaikka niin, että skenaarioiden aikajänne olisi kaksi valtuustokautta, mutta strategia tehtäisiin vain yhdeksi valtuustokaudeksi. Tätä ehdotti minulle tänään eräs meidän kokenut kaupunginvaltuutettu. Kannattaa harkita.
Globaaleilta tuulilta emme pääse pakoon. Siksi niihin pitää ottautua jo ennakolta.
