Nurmeksen hyvinvointisuunnitelma 2022-2025 on valmistumassa

Nurmeksen kaupungin hyvinvointisuunnitelman 2022-2025 laadinta on jo loppusuoralla. Suunnitelma valmistunee tammikuussa 2022 samoihin aikoihin Nurmeksen kaupungin uuden strategian kanssa. Hyvinvointijohtajan vetämä hyte-työryhmä on tehnyt hyvää työtä alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Hyvinvointisuunnitelmaluonnos ”PAREMMIN VOIVA NURMES” sisältää tätä kirjoitettaessa 4 teemaa, 8 pääpainopistettä ja 24 toimenpidettä. Teemat ovat: 1) Hyvinvoivat, terveet ja osalliset asukkaat 2) Korkeatasoinen osaaminen ja hyvät työllistymisen edellytykset 3) Asukaskeskeiset palvelut ja niitä tukeva hyvinvointiyrittäjyys sekä 4) Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä ympäristö.

Kullakin teemalla on muutama pääpainopiste (1-3 kpl) ja kullakin pääpainopisteellä on 2-5 toimenpidettä. Suunnitelma sisältää myös esityksen prosessi- ja tulosindikaattoreista, Hyte-rakenteen arviointimenettelyn kuvauksen, toimenpiteiden seurantataulukon, hyte-kertoimen, tea-viisarin sekä swot-analyysin Nurmeksen hyvinvointirakenteesta. SWOT kertoo monista vahvuuksistamme ja toimintaympäristön mahdollisuuksista, joiden avulla voimme yhdessä onnistua.

Hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä muutamat tulevat nousemaan vuosittain Nurmeksen kaupunkikonsernin toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuoden 2022 osalta tämä tapahtuu poikkeuksellisesti vasta vuoden 2022 puolella, koska kuntavaalien siirto teki syksyn aikataulusta mahdottoman kokonaisuuden synkronoimiseksi vanhan kalenterivuoden puolella. Sama pätee myös uuteen Nurmeksen strategiaan. Sitten syksyllä 2022 päästään takaisin normaaliin rytmiin, kun laaditaan vuoden 2023 talousarviota.

Pidän hyvinvointisuunnitelman luonnosta onnistuneena. Sitä laadittaessa on jouduttu tekemään kompromisseja useiden eri asioiden suhteen. Työtä on vaikeuttanut ns. rajapinnassa tapahtuvat valtakunnalliset organisaatiouudistukset kuten hyvinvointialueiden valmistelu ja TE-palvelujen uudistus.

Hyvinvointisuunnitelmaa on onnistuttu laatimaan rinnakkain kaupungin uuden strategian kanssa ilman, että olisi ajauduttu turhaan keskusteluun siitä, kumpi ohjaa kumpaa. Hyvää pohjatyötä asiaan tehtiin jo aiempina vuosina Nurmeksen talousjohtajan toimesta, jolloin hyvinvointisuunnitelma oli osa taloussuunnittelua. Hyvinvointisuunnitelman sisältöön vaikuttaa myös valtakunnallinen tietotuotanto ja kunnan oma tiedonkeruu: ei ole näet mielekästä mitata sellaista, jolle ei ole olemassa mittaria tai arvosteluasteikkoa.

Valtion kannustin HYTE-työhön on rahallisesti melkoisen pieni vuodesta 2023 lähtien. Nurmeksen kaupungin tapauksessa (9 500 asukasta) huonon ja hyvän HYTE-työn rahallinen ero on noin 65 000 euroa vuodessa. Onkin perusteltua kysyä, onko tuo ero liian vähän?

Nurmeksen kaupungin kannalta pidän hyvinvointisuunnitelman suurimpana etuna meidän palvelujärjestelmän kehittämistä ja kokonaisvaltaista laatuajattelua. Meidän tulee taistella yhdessä heikon osallisuuden kokemusta vastaan. Innovatiivinen ja innostunut toimijakenttä on tässä meidän paras keinomme.

 

 

Nurmes voi saavuttaa hiilineutraalisuuden ja öljyvapauden jo tällä vuosikymmenellä

 

Nurmes kuuluu HINKU-kuntien eli hiilineutraalisuutta tavoittelevien kuntien verkostoon. Nurmes on onnistunut vähentämään kokonaispäästöjään 22 prosenttia vuosien 2005-2019 välillä. Tällä hetkellä meidän vuosipäästömme ovat 94,1 tuhatta hiilidioksiditonnia vuodessa, mikä 9,9 tCO2 asukasta kohden eli 9,9 tonnia.

Meidän haasteina matkalla kohti hiilineutraalisuutta ja öljyvapautta ovat maatalouden, tieliikenteen ja työkoneiden päästöt. Nämä kolme päästölähdettä vastaavat 74 prosenttia meidän kaikista CO2-päästöistämme, koska olemme aktiivinen maa- ja metsätalouskunta.  Lämmitysjärjestelmien ja sähköntuotannon muutoksilla emme enää juurikaan pysty vähentämään päästöjämme.

HINKU-kuntien tilastoinnista paljastuu myös karmaiseva tosiasia: kulutussähkön osuus kuntien päästöissä on alkanut kasvaa mm. sähkö- ja hybridiautojen määrän kasvaessa. Liikenne on myös tästä syystä kuntien pahin ongelma tiellä kohti hiilineutraalisuutta.

Hiilineutraalisuuden ja öljyvapauden laskennassa kunnalla on kolme kompensointitapaa: päästöhyvitykset, kaksoislaskettavuus ja oman kunnan alueella tapahtuva korvaava tuotanto. Kuntien päästöhyvityksiin voidaan laskea mukaan kunnan alueella oleva tuulivoima, aurinkopaneelit, biokaasusähkö, biokaasun tuotanto sekä LULUCF:n tuoma hiilen sidonnan lisäys maankäyttöä muuttamalla. Kaksoislaskettavuus liittyy liikennepolttoaineisiin eli liikennebiokaasuun ja biodieseliin. Näiden kelpoisuus todistetaan Energiaviraston kestävyysjärjestelmä-laskelmalla. Oman kunnan alueella tapahtuva korvaava tuotanto puolestaan tarkoittaa sitä, että kunnasta ulosvietävä määrä esimerkiksi puuhiiltä tai biokaasua voi korvata vastaavan määrän ”likaista” kivihiiltä tai maakaasua.

Teoriassa Nurmes voi saavuttaa hiilineutraalisuuden kahdella tavalla: joko lisäämällä metsien määrää 10 hehtaarilla asukasta kohden (verrattuna tilanteeseen 1.1.2008) tai tekemällä aktiivista elinkeinopolitiikkaa niin, että kuntamme alueella valmistetaan korvaavia tuotteita fossiilisille tuotteille. Ensimmäinen vaihtoehto on meille mahdoton, koska olemme Pohjois-Karjalan merkittävin maatalouskunta ja aiomme myös pysyä sellaisena. Sitä vastoin jälkimmäinen vaihtoehto on meille täysin mahdollinen ja omissa käsissämme.

Tuossa vaihtoehdossa tulevaisuutemme kulkisi niin, että tällä vuosikymmenellä Nurmekseen rakennettaisiin biokaasulaitos, puuhiilitehdas ja biodieseltehdas. Kuulutuksessa olevan biokaasulaitoksen ympäristölupahakemuksen mukaan sen päästöjä kompensoiva vaikutus on 5 600 CO2-tonnia vuodessa. Puuhiilitehtaan laskelmien mukaan sen päästöjä kompensoiva vaikutus olisi 22 000 CO2-tonnia vuodessa. Biodieseltehtaan tämänhetkisten laskelmien mukaan kompensoiva vaikutus olisi 42 000 CO2-tonnia vuodessa. Yhteensä nämä kolme hanketta olisivat siis 69 600 CO2-tonnia vuodessa. Nämä kolme hanketta kompensoisivat siis täysin Nurmeksen kaikki maatalouden, tieliikenteen ja työkoneiden päästöt (vuonna 2019 yhteensä 69 800 CO2-tonnia) eli kolme neljäsosaa meidän kaikista päästöistä.

Viimeinen puuttuva neljännes saavutettaisiin nykylinjalla jatkamalla aurinkoenergian, tuulivoiman ja geotermisen lämmön lisäämistä sekä parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Toisena vaihtoehtona olisi tämän viimeisen vartin saavuttamiseksi jonkin kolmen edellä mainitun laitoksen kapasiteetin kasvattaminen.

Öljyvapauden Nurmes saavuttaisi siinä samalla, koska meidän alueella tuotetut liikennepolttoaineet (biokaasu ja biodiesel) korvaisivat täysin kaiken tieliikenteen ja maatalouden fossiilisten polttoaineiden käytön. Öljyvapaushan on myös koko Pohjois-Karjalan maakunnan tavoite.

Tällä hetkellä olemme Suomen kuntakentässä edelläkävijä, koska me teemme jo näitä laskelmia käytännössä Energiaviraston ohjeiden mukaan yhdessä yritysten kanssa. Kunnan näkökulmasta nämä laskelmat ovat aivan yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi yritysinvestointien työllisyysvaikutukset. Maailma onkin muuttunut paljon viimeisen kahden vuoden aikana. Esittelin Nurmeksen kaupungin näkökulmaa näihin asioihin kolme viikkoa sitten Maaseutuparlamentin kansainvälisessä Sherpa-työpajassa.