Itä-Suomen Teknologiasäätiö

Hyvä lisääntyy jakamalla. Itä-Suomen Teknologiasäätiö (ISTS) on toiminut 39 vuotta. Minulla on ollut kunnia olla säätiön hallinnossa jo 11 vuotta, josta 5 viimeistä vuotta hallituksen puheenjohtajana. Säätiön toimialue kattaa neljä maakuntaa eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun.

Säätiön toiminnan tarkoituksena on apurahojen jakaminen teknistieteelliseen työhön ja kehittämistoimintaan sekä itäsuomalaisen innovaatio- ja teknologiaympäristön edistäminen ja tukeminen menestystuotteiden aikaansaamiseksi. Säätiömme taseen loppusumma on yli 680 000 euroa. Säätiö jakaa vuosittain apurahoina 70 000 – 90 000 euroa, ja säätiö on jakanut koko toimintahistoriansa aikana apurahoja miltei 3 miljoonan euron arvosta. ISTS:lle tehdyt lahjoitukset ovat muille yhteisöille tuloverotuksessa vähennyskelpoisia vähintään 850 euron ja enintään 50 000 euron suuruisena.

Nyt kun Savon ja Karjalan rajat ovat sulamassa, niin säätiömme on niin sanotusti ”potilaan ranteella”. Seuraamme aitiopaikalta Itä-Suomen teknis-taloudellista kehitystä ja oppilaitos- sekä korkeakoulumaailman muutosten tuulia. Hajanainen ja riitaisa Itä-Suomi tarvitsee nyt myönteisiä esimerkkejä ja yli maakuntarajojen ulottuvia rakenteita, jotka lisäävät keskinäistä luottamustamme. En näet ole täysin tyytyväinen omankaan maakuntaliiton toimintaan. Kun talo palaa, niin ei ole oikea aika sammuttaa maitolaituria.

Itä-Suomi tarvitsee teknisiä innovaatioita ja etenkin menestystuotteita. Siksi teknologiaympäristömme pitää olla kunnossa. Itä-Suomessa eräs pullonkaulatekijä on teknis-taloudellisen opetuksen vähyys. Yritystoimintahan on tuotannontekijöiden yhdistämistä. Onneksi itäisessä Suomessa on Lappeenranta, jossa on tämän alan hyvätasoista koulutusta. Yrityksen liikkeellelähtö kestää 2-4 vuotta. Tunkeutuminen uusille markkinoille kestää 4-6 vuotta ja uuden sertifioidun tuotteen kehittäminen kestää 6-8 vuotta.

ISTS on löytänyt paikkansa itäsuomalaisessa kentässä. Uskon ja toivon, että Itä-Suomen teknis-taloudellinen kehitys kiihtyy suurten kaupunkien löytäessä toisensa paremmin.

Tekemisen meininkiä

Tämä kesä on ollut Nurmeksessa maanrakennustöiden osalta vilkkain sitten 1970-luvun rakentamisen kulta-aikojen.

Olen saanut autoilijoilta, konemiehiltä ja maanrakennusyrityksiltä paljon kiitosta tästä kaupungille.  Syynä tähän hyvään tilanteeseen ovat kaupungin mittavat infrahankkeet (Jaakkolantie, Voimatie, Kirkkokatu ja KME:n bioenergiakentän rakentaminen, sähköjohtojen siirtotyöt maan alle (PKS) ja laajakaistan rakentaminen (Pielisen verkko-osuuskunta). Myös vesihuollon uusimistöitä tehdään normaalikesää enemmän.

Vilkas kesä näkyy myös työttömyysprosentissa. Nurmeksen työttömyys (12,5 %) on maakunnan alhaisimpia. Ensi viikolla alkaa myös Porokylän päiväkodin rakentaminen, joka on kahden miljoonan euron työmaa. Nyt onkin hyvä aika toteuttaa julkisia rakennushankkeita. Myös metsäalan korkeasuhdanne jatkuu edelleen ja pyörät pyörivät ennätystahtia.

Ensi viikon työkalenterissani on minun ilokseni myös kutsu 40-vuotisjuhliin. Koneurakointi S. Kuittinen Oy täyttää 40 vuotta. Yritys on Nurmeksen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja työllistäen yli 80 henkilöä. Meillä on kaupungissa paljon hyviä yrittäjiä, ja Kuittisen Simo on yksi parhaista ”Primus inter pares”. Ajatellessani yritystemme tärkeyttä kaupungillemme olen liikutuksen rajamailla.

Nurmeksen satama-alueen kohentamisesta olemme saaneet myös paljon kiitosta. Väki on viihtynyt helteillä veden ääressä. Ovathan Nurmeksen pintavedet olleet tänä kesänä Suomen lämpimimpiä. Kolttosiakin on tehty, mutta rikoksen ja rangaistuksen tasapaino on säilynyt.

Meillä Nurmeksessa on tekemisen meininki. Olen ylpeä saadessani johtaa tällaista toimeliaiden ihmisten kaupunkia.