11.1.2019

Maantieteen mahdollisuudet


Paasikiven sanonta ”maantieteelle emme voi mitään” on peräisin Stalinin maksiimista syksyllä 14.10.1939 käydyistä neuvotteluista ”maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään”. Nyt kun Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosneuvottelut ovat hyvässä vauhdissa, niin kaivoin esille Itä-Suomen kartan. Sain näet ajatuksen katsoa, mikä olisi meidän yhteinen maantiede ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi?

Maantieteen mahdollisuudet yllättivät minut positiivisesti: Nurmes ja Valtimo sijaitsevat kolmen suuren matkailukeskuksen kolmion keskellä. Koli, Sotkamo ja Tahko ovat meitä lähellä. Meidän on helppo ja uskottavaa asemoitua tähän matkailukolmioon. Me sijaitsemme myös lähellä tuhatta kaivostyöpaikkaa. Terrafamelle ja Sotkamo Silverille on sopiva työmatka. Ylä-Valtimon tien korjauksen jälkeen esimerkiksi Valtimon taajamasta työmatka jää alle puolen tunnin. Valtatien 6 nosto maantieliikenteen runkoverkkoon on hyvä uutinen tämän kuntakaksikon kannalta.

Sijaintimme on riittävän pohjoinen, jotta heinä ja puu kasvavat täällä vielä hyvin sadankin vuoden päästä. Meidän pitää näet katsoa ilmastonmuutosta ylisukupolvisesti. Tuoreimmat tutkijakommentit kertovat ilmaston siirtyvän 10 kilometriä vuodessa kohti pohjoista. Kahden sukupolven päästä talvemme ovat lumettomat ja käymme hiihtämässä pohjoisessa.
Maatalouden arvonnousua pitää näiden kuntien alueella jatkaa ja edelleen parantaa. Jatkojalostusta tarvitaan kaikkien tuotannonalojen osalta. Näin rahaa jää enemmän paikallistalouteen ja nousemme köyhyydestä.

Biotalous ja siihen liittyvät vastuullisuus ovat keskeinen maantieteen tuoma mahdollisuus tälle kuntaliitosta selvittävälle kaksikolle. Kaikille merkittäville metsätalousalueille Euroopassa johtaa rautatie. Niin meillekin – ja nythän miellä on myös ”satama ilman merta” kun uusi rautatieterminaali valmistui. Kun tulevaisuudessa teemme omat polttoaineemme tai sitä laskennallisesti vastaavan määrän esimerkiksi biodieseliä tai biokaasua, niin nämä kaksi kuntaa pystyvät olemaan myös öljyvapaita ja hiilineutraaleja.

Elävän kuntakeskuksen tunnusmerkit ovat kirkko, koulu, kauppa ja kunnanlääkäri. Harvaan asutuilla alueille nämä minimivaatimukset tulee toteutua, jos kunta haluaa olla veronkantaja ja käyttää itsemääräämisoikeuttaan. Kun katson Itä-Suomen karttaa, niin huomaan, että useissa kunnissa nämä neljä tunnusmerkkiä ovat häviämässä. Eniten pitää puolustaa koulutusta, koska sivistyksen emokuntia on jatkossa entistä vähemmän. Nurmeksella on tässä asiassa pitkä ja kunniakas historia, koska meidän lyseo on Suomen maaseudun toiseksi vanhin.

Mikäli Nurmes ja Valtimo päätyvät kuntaliitokseen, niin meidän maantieteestä voi tulla uuden kunnan eräs keskeinen markkinointitekijä. Tällöin slogan voi olla vaikkapa ”Matkailukolmion vihreä sydän” tai ”Monta leipää – yksi kunta”. Ja sama pätee myös kääntäen, koska maantieteelle emme voi mitään.

26.11.2018

Suuret tulot vai pienet menot?


Kyllä kiitos molemmat! 

On taas se aika vuodesta, kun Nurmeksen kaupungin talousarviosta ensi vuodelle 2019 päätetään. Tämä loppusyksy on poikkeuksellinen kuitenkin sen vuoksi, että kuntaliitosselvitys on käynnissä Valtimon kunnan kanssa.

Pidän tulojen kasvattamista helpoimpana ratkaisuna. Aktiivinen ja ennakkoluuloton elinkeinopolitiikka lisää verotuloja. Valtionosuudet puolestaan kasvavat parhaiten hyvällä väestökehityksellä ja nopealla valtionosuusuudistuksella vaikkapa maakuntauudistuksen muodossa.

Menojen paras mittari on toimintakate ja sen muutos. Se on menojen määrä asiakasomavastuulla vähennettynä. Toimintakate rahoitetaan verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. Lähivuosina Nurmeksen toimintakatteen heikkeneminen saa olla vain yhden prosentin luokkaa.

Kuntaliitosselvitys on hyödyllinen monella tapaa. Se pakottaa Nurmeksen kaupungin läpiluotaamaan toimintansa ja sen tehokkuuden. Samalla joudutaan miettimään tulevaisuutta tavanomaista aikaulottuvuutta (3 vuotta) pidemmälle ajanjaksolle (5-6 vuotta). Kuntaliitosselvitys on myös kuntokoe: tunnuslukuja lasketaan sekä itsenäisille kunnille että yhdistyneelle kunnalle.

Kuntaliitosselvitys on aina myös energian siirtämistä. Osa selvitystä on näet uuden kunnan toiminnan visiointia ja kilpailukeinojen miettimistä. Tilanne on verrattavissa yritysfuusioon: fuusion tavoitteet ja hyödyt pitää kuvata riittävän hyvin, jotta hyötyihin johtavat toimenpiteet voidaan suunnitella ja toimeenpanna päättäväisesti. Toivon, että meiltä löytyy energiaa.

Kuntaliitosselvitys antaa myös vastauksen siihen kysymykseen, onko kuntaliitosvaihtoehdon lopputulos tulojen ja menojen kannalta myönteinen. Sitä ei voi vielä nyt tietää. Julkisissa organisaatioissa sekä tulojen lisääminen että menojen vähentäminen on yhtä työlästä. Tietyllä tavalla tulojen lisääminen on vaikeampaa, koska se vaatii vielä enemmän pitkäjänteisyyttä ja jossain määrin jopa riskinottoa. Siksi moni kunta onkin jo luovuttanut ja viettää viimeiset elinvuotensa säästäen ennen kuolemaansa.

Menojen vähentämisessä valtion rooli kasvaa, koska sosiaali- ja terveyspalvelut halutaan valtion katettaviksi maakuntarahoituksen kautta. Täysimääräisesti tarpeeseen perustuva sote-rahoitus olisi myös Nurmeksen kaupungin etu. Se pienentäisi meidän vuosimenoja nykyisestä noin 1,6 miljoonalla eurolla.

22.8.2018

Kylmiä numeroita


Palattuani kesälomilta olen kerännyt ajankohtaista numerotietoa siitä, miten Pohjois-Karjalalla menee näin loppukesästä. Yksi syy tähän on myös se, että Nurmeksen kaupunginvaltuuston seminaari lähestyy ja vuoden 2019 talousarvion laadinta on jo alkanut.

Mitä pidemmälle numeroita olen kerännyt ja räknäillyt, niin sitä pystympään harveneva tukkani on noussut. Luvut suorastaan järkyttävät minua. Olenkin kuulostellut tässä, miten asiaan muualla maakunnassa reagoidaan. Näen, että nyt maakunnalla olisi peiliin katsomisen paikka.

Heinäkuun lopun tilanteen mukaan Pohjois-Karjalan maakunnan työttömyys 16,0 %, kun koko maan keskiarvo on 10,8 %. Merkille pantavaa on erityisesti se, että maakuntamme toiseksi pahimmaksi työttömyyskunnaksi on valahtanut Joensuu 17,6 prosentilla. Nurmeksessa puolestaan on maakunnan neljänneksi alhaisin työttömyysprosentti eli 14,1 %.

Heinäkuun lopun väestötilasto on myös murskaavaa luettavaa. Maakunnan väestötappio on 811 henkilöä. Maakunnan paras kokonaisnettomuuttokunta on Nurmes 24 henkilöllä. Yhteensä vain neljä kuntaa ylsi plussalle tässä tilastossa. Nurmes kuittaa hyvät luvut myös syntyneiden lasten osalta, jossa olemme maakunnan neljänneksi paras kunta 38 lapsella, vaikka olemme asukasluvultaan vasta maakunnan kuudenneksi suurin. Nurmeksen tavoitteena on tällä valtuustokaudella nousta pysyvästi muuttovoittokunnaksi. Olemme matkalla oikeaan suuntaan.

Kuntien verotulokehityksen yllä on nyt myös synkkiä pilviä. Koko Suomen osalta kuntien verotuloennuste alittaa kuntabudjetit noin 400 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Talouskasvu ei jostain syystä muutu verotuloiksi kuntatasolla. Onkohan yhtenä syynä globalisaatio tuomat yritysrakenteet, jossa voittoja ei näytetä korkean veroasteen maissa? Meillä Pohjois-Karjalassa useampi kunta on jo todennut sen, että tämän vuoden verotuloennuste ei pidäkään. Nurmeksen osalta kerroimme viime viikolla tarkastuslautakunnalle, että sekä valtionosuuksien että verotulojen osalta tulopohjamme näyttää tänä vuonna pitävän ja menotkin ovat pysyneet kurissa.

Isossa kuvassa maakuntamme elinkeinopolitiikka on alisuoriutuja sekä tavoitteiden että toimeenpanon osalta. Emme ole saaneet maakuntaan minnekään uutta merkittävää isoa teollisuutta. Nyt tarvitaankin Pohjois-Karjalan teollistamisohjelma, jonka työpaikkatavoite mitataan tuhansissa. Sopiva vauhti olisi tällä valtuustokaudella 4000 uutta tuotannollista työpaikkaa eli tuhat kutakin vuotta kohti. Mitä pahempi tauti, niin sitä kovemmat ”ropit” tarvitaan. Nurmeksen osalta tämä vauhti tarkoittaa 190 teollista työpaikkaa. Ovatko meidän toimenpiteet synkronissa tämän tavoitetason kanssa?