11.6.2020

Sote-maakuntien päälinjat ja rahoitusesitys on julkaistu

Valtionvarainministeriö (VM) julkaisi eilen (10.6.2020) sote-maakuntien päälinjat ja rahoitusesityksen kahden tunnin suorassa webcast-lähetyksessä. Uutiset olivat hyvää kuultavaa meille pohjoiskarjalaisille sekä linjausten että rahoituksen osalta. Ensi viikolla eli 15.6. Suomen kuntiin tulee lausunnoille tuhti 1200 sivun lukupaketti. Valtuustojen lausunnot tulee jättää valtiolle 25.9.2020 mennessä. Käytän aikaa paketin lukemiseen kaksi viikkoa heinäkuussa.

Kyseessä on iso uudistus: Liikkeenluovutuksella siirtyy 210 200 henkilöä uuden työnantajan palvelukseen. Kuntien saamasta verorahoituksesta (verotulot + valtionosuudet) siirtyy sote-maakunnille 19,1 miljardia euroa eli 57 prosenttia kuntien verorahoituksesta (vuoden 2020 tasossa laskettuna). Tämä on muuten täsmälleen sama prosenttiosuus, minkä Nurmeksen kaupunki käyttää tänä vuonna tuloistaan soteen. Kaikkien Suomen kuntien kunnallisveroprosenttia laskettaisiin 12,63 prosenttiyksikköä. Siten esimerkiksi Nurmeksen uusi veroprosentti olisi vuonna 2023 VM:n mukaan 7.87 %.

Toiminnallisesti sote-maakunnat ovat erittäin lähellä meidän Siun Sotea, mikä on meille hyvä ja helppo asia liikkeelle lähdössä. Olemme siis Pohjois-Karjalassa jo tehneet valtaosan uudistuksesta. Uudet maakunnat aloittavat sote- ja pelastustehtävillä kuten meillä on jo nyt. Muiden tehtävien osalta parlamentaarinen työryhmä jatkaa asian työstämistä.

Sote-maakuntien rahoitus valtiolta on yleiskatteellista ja ainakin aluksi sote-maakunnilla ei olisi verotusoikeutta. Sote-maakuntien pitää kuitenkin kattaa vuosittain toimintaa tehostamalla 20 % kustannusten noususta ja valtion on sitoutumassa 80 %:n kattamiseen. Valtio ennakoi kulujen nousuvauhdiksi 4 prosenttia vuodessa eli valtion osuus siitä olisi 3,2 %-yksikköä ja kunkin maakunnan 0,8 %-yksikköä. Pohjois-Karjalan osalta tämä tarkoittaa noin 5,3 miljoonan euron vuotuista toiminnan tehostamista, mikä on juuri sama taso, jolla Siun Sote on nyt elänyt kolme vuotta.

Sote-maakuntien rahoituksesta on myös esitetty laskelmat. Pohjois-Karjala saisi rahaa 397 euroa per asukas lisää vuodessa, mistä pelastuslaitoksen lisärahoituksen osuus olisi 7 €/as. Näin Pohjois-Karjalan vuosirahoitus kohenisi 65,1 miljoonaa euroa vuodessa. Pohjois-Karjalan laskennallinen rahoitus olisi vuonna 2023 yhteensä 4085 €/as, kun se nykyjärjestelmän mukaan olisi 3688 €/as. Pääsyy meidän rahoituksen kasvuun on se, että rahoituksen kriteereistä suurin on tarveperustaisuus, jonka osuus on 81,6 %, kun kapitaation osuus 13,4 % ja muiden tekijöiden yhteensä 5 % (mm. hyte, vieraskielisyys ym.).
Pelastuslaitoksen lisärahoitus 7 €/as. tulisi tarpeeseen, koska se kattaisi uuden palvelutasopäätösluonnoksen kustannusnousuvaikutuksen miltei kokonaan. Kustannusnousun taustalla olisi varallaolon vähentäminen ja vakinaisten palomiesten lisääminen painopistepaloasemilla.

Pohjois-Karjalan osalta tärkein edunvalvonta-asia tässä uudistuksessa on nyt maakuntien uuden rahoituksen tasausrajan (150 €/as. ja 7 vuotta) käytön periaatteet. Käytetäänkö tätä rajaa molempiin suuntiin? Jos käytetään, niin Pohjois-Karjalan saama lisärahoitus onkin yhteensä vain 41,9 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntien verorahoituksen väheneminen 19,1 miljardilla eurolla kohtelee kuntia hieman eri tavalla. VM julkaisi myös kuntakohtaiset painetaulukot tältä osin. Nurmeksen paine kunnallisveroprosentissa olisi +0,73 prosenttiyksikköä ja siten Nurmeksen veroprosentti vuonna 2027 olisikin 8,6 %. Tämä korotuspaine vastaa erittäin hyvin sitä, minkä itse laskimme Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosneuvotteluiden talousskenaarioissa. Mehän olimme varautuneet laskelmissa nostamaan kunnallisveroa 0,5 %-yksikköä vuoden 2022 alusta, joten tämä on meidän ”paineenhallintasuunnitelma” tällä hetkellä ja sen mitoitus näyttää siis olevan oikea.

Pidän sote-maakuntasuunnitelmia ja laskelmia realistisina ja toteuttamiskelpoisina. Tämänhetkisen tiedon valossa olisi hyvä, jos tämä suuri uudistus vihdoin toteutuisi. Tämä siksi, koska hallinnon vakaus ja uskottavuus ovat demokratiamme hyveitä. 
Luottamushenkilöiden kannalta tämä olisi myös tärkeää, koska ehdokasasettelu kevään 2021 kuntavaaleihin on jo alkanut. Pitää näet muistaa, että maakuntavaalit olisivat tulossa hyvin pian eli runsaan puolen päästä sitten tammikuussa 2022. On Nurmeksen etu, näihin molempiin vaaleihin saadaan osaavia ja hyviä ehdokkaita.

28.4.2020

Uuden Nurmeksen syntymätodistus


Kirjoitan tätä blogia hetkellä, jolloin olen saanut kalvoni valmiiksi tarkastuslautakunnan huomista kokousta varten aiheena Nurmeksen ja Valtimon tilinpäätökset 2019. Pari kalvoani käsittelee uuden Nurmeksen lähtökohtia – tämä on ikään kuin uuden Nurmeksen syntymän jälkeinen punnitustilaisuus ja syntymätodistuksen kirjoittaminen.

Uudella Nurmeksella on kolme kiistatonta vahvuutta lähtötilanteessa. Kumulatiivinen ylijäämä on vuoden 2020 alussa 23,4 miljoonaa euroa kun se lasketaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoksen suosituksen mukaan. Tällöin lasketaan yhteen Nurmeksen kaupungin, Valtimon kunnan ja NuVa-kuntayhtymän ylijäämät, investointivaraukset, poistoerot ja rahastot. Uuden Nurmeksen vuosikate on 441 euroa per. asukas, mikä on Suomen kuntakentän keskiarvoa parempi luku. Uudella kunnalla on lainaa 1 834 euroa per. asukas, mikä sekin on valtakunnan keskiarvoa parempi tilanne.

Uuden Nurmeksen syntymämerkiksi voidaan laskea investointiohjelmien raskaus tuloskykyyn verrattuna. Emojen vuosikate kattaa poistot vain 74,3-prosenttisesti, mutta koko konsernissa vuosikate kattaa poistot 90-prosenttisesti. Kriisikuntarajana pidetään konsernitasolla 80 prosenttia. Tässä valossa investointitaakan jakaminen koko konsernille tasaisemmin vaikuttaa perustellulta. Lähivuosina siis Nurmeksen Yrityspalvelu Oy, Nurmeksen Vesi Oy ja Nurmeksen Lämpö Oy investoivat nykyhetkeä enemmän.

Vuonna 2019 kaikki Nurmeksen viisi konserniyhtiötä olivat tulokseltaan voitollisia. Yhteenlaskettu voitto oli 296 044 euroa. Voitolliset tulokset kertovat selkeistä omista toiminta-alueista ja pitkäjänteisestä työstä. Konserniyhtiöiden lainamäärä on myös kohtuullinen. Tässäkin mielessä Nurmeksen kaupunki poikkeaa muista kunnista edukseen. Meillä ei ole merkittäviä konserniriskejä kantokykyymme verrattuna.

Uusi Nurmes korostaa talousarvioissaan ja tilinpäätöksissään toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Nämä kuvataan targetor-ohjelmalla. Vuonna 2019 meidän tavoitteistamme toteutui kokonaan tai osittain peräti 95 prosenttia. Vuosittaisia toiminnallisia tavoitteita johdetaan kaupungin strategiasta, mutta toiminnallisilla tavoitteilla voidaan myös vastata nopeisiin haasteisiin.

Uudessa kunnassa on kuntaliitoksen jälkeen tärkeää noudattaa kuntaliitosneuvotteluissa sovittuja asioita. Kehittämisen pitää kattaa koko uusi kunta sekä toiminnallisesti että alueellisesti. Meitä tässä tehtävässä helpottaa se, että valtatie 6, rautatie ja yhteiset vesiverkostot sitovat taajamiamme yhteen. Meillä on maantieteellinen kohtalonyhteys.

Näen uudella Nurmeksella edessään kaksi isoa haastetta: väestöhaaste ja isojen investointien haaste. Molempiin pitää pystyä vastaamaan. Väestöhaasteen ratkaiseminen pitää palvelukysynnän ja valtionosuudet tasaisina vuodesta toiseen. Investointihaasteen ratkaiseminen pitää puolestaan verotulot kasvu-uralla. Molempi parempi.

Uusi Nurmes oli syntyessään vuoden ainoa lapsi. Tänä vuonna on Suomessa odotettavissa 2-3 uutta lasta. Uusi syntymä on aina uusi mahdollisuus.