19.3.2019

Terveisiä makkaratehtaalta

Omistan tämän blogin näin vaalien alla erityisesti eduskuntavaalien Savo Karjalan vaalipiirin kaikille 165 ehdokkaalle. Kun katselin televisiosta ensimmäistä puoluejohtajien vaalitenttiä, niin hämmästelin osanottajien vaatimatonta tietämystä meille kaikille tärkeistä asioista. Tulevissa vaaleissa näyttävät kiinnostavan ainakin ilmastoasiat ja sote.

Ensimmäinen väite: Metsänhakkuu vähentää metsän kykyä sitoa hiiltä. Väärin. Suomalainen metsähehtaari sitoo hiiltä keskimäärin 36 000 kiloa, josta puustoon sitoutuu noin 4 000 kiloa ja maahan 32 000 kiloa hiiltä. Suomalaisessa metsässä on siis yhdessä puukuutiometrissä 4,8 painoprosenttia hiiltä eli n. 40 kiloa hiiltä ja yhdellä neliömetrillä metsämaata n. 3,2 kiloa hiiltä. Poistettaessa puusto maaperän haihdunta vähenee ja kosteus lisääntyy, mikä lisää maaperän hiilensitomista. Lisäksi, jos poistetusta puusta tehdään esimerkiksi sahatavaraa, niin hiili varastoidaan pitkäksi aikaa ”kiinni” esimerkiksi rakennuksiin tai huonekaluihin. Suomen turvepitoinen hapan maaperä, mistä nimi Suomi eli suomaa, on hyvä hiilensitoja, jos ei pääse kuivumaan liikaa esimerkiksi puuston haihduttavan vaikutuksen takia.

Toinen väite: lihansyönti on haitallista ilmaston kannalta. Väärin. Pääosa syötävästä lihasta on peräisin märehtijöistä, jotka syövät ruohokasveja. Kun ruohoa poistetaan maan pinnasta, niin maan hiilensidontakyky lisääntyy koska haihdunta vähenee. Lähilihan jalostusprosessin ilmastohaitat ovat tuontilihaa vähäisemmät, koska logistiikka on suuri päästöjen aiheuttaja.

Kolmas väite: palveluseteli takaa tasavertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille. Väärin. Mitä parempituloinen ihminen saa palvelusetelin, sitä enemmän hänellä on omaa rahaa, jonka voi maksaa palvelusetelin päälle ja sitä parempaa palvelua myös saa tai saa ylipäätään palvelun. Palveluseteli on osarahoitustapa, mutta se ei takaa palvelun saamista, jos se on mitoitettu väärin. Oikea ratkaisu tässä on asiakasseteli, joka aina riittää kohdistetun palvelun saamiseen ja on siten tasapuolinen kaikkien kannalta.

Neljä väite: vapaaehtoinen kuntayhtymä voi kantaa veroja ja sillä voi olla vaaleilla valitut päättäjät. Väite on väärä. Hallinnossa ei voi olla kahta eri tasoa, joiden nimi on sama eli kunta ja sote-kunta tai maakunta ja sote-maakunta. Nämäkin asiat ovat jo koeteltuja edellisessä hallintouudistuksessa ja eivät saaneet puhtaita papereita perustuslaillisessa tarkastelussa. Jokaisella eri hallintotasolla on oma nimensä. Veronkanto-oikeus on perustuslaillinen oikeus eikä sitä voi saada sopimalla muiden kuntien kanssa.

Viides väite: kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan tuottaa kuntien toimesta. Väite on väärä, koska kuntien voimavarat ovat erilaiset ja tämäkin on jo koeponnistettu edellisissä hallintouudistuksissa eikä se läpäissyt perustuslaillista tarkastelua, koska osalla kunnista kantokyky on liian heikko. Kunta ei myöskään voi kantaa veroja toisen kunnan puolesta.

27.2.2019

Mainettaan parempi Siun sote



Siun Soten kuntayhtymällä on nyt takanaan kaksi täyttä toimintavuotta ja kolmas vuosi on alkanut työn täyteisenä. Nyt voidaan jo ensimmäisen kerran arvioida jäsenkunnan näkökulmasta sitä, miten liikkeellelähtö on onnistunut.

Taloudellisesti liikkeellelähtö on ollut hyvä. Vuonna 2017 Siun Sote oli Suomen tehokkain terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottaja suhteessa tarpeeseen. Tämä käy ilmi Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) tuoreista luvuista. Verrattuna Suomen keskiarvoon (tarve ja keskikustannus) Siun Soten tehokkuusetu oli miltei 50 miljoonaa euroa. Nurmeksen ja Valtimon kannalta tämä tarkoittaa noin 3,6 miljoonan euron tehokkuushyötyä, joka vastaa näiden kuntien kolmen veroprosentin tuottoa. Talouden tehokkuutta voi mitata myös NuVa-kuntayhtymän varjobudjetin kautta: laadimme näet syksyllä 2016 realistisen varjobudjetin siitä, miten NuVa:n talousarvio kehittyisi, jos sillä jatkettaisiin myös vuonna 2017. Varjobudjetilla oli tarkoitus vertailla Siun Soten antamia ensimmäisiä lukuja. Vertailu on hämmentävä: Siun Sote on vuositasolla Nurmeksessa ja Valtimolla yhteensä 4 miljoonaa euroa edullisempi järjestämis- ja tuottamisratkaisu kuin NuVa-kuntayhtymällä jatkaminen.

Edellä kuvatut talousluvut osoittavat, että Siun Sote on jo kyennyt realisoimaan suuruuden ekonomiaa. Tärkeimpänä tässä pidän kapasiteetin tasausta eri toimipisteiden kesken. Seuraava kehitysvaihe Siun Sotella on toimintokohtainen tehokkuus ja erilaistuminen. Esimerkkinä tästä on viime vuoden lopulla aloittaneen Siun Työterveys Oy:n toiminnan käynnistäminen, joka on myös samalla kuntien in-house –yhtiö. Työterveyshuollon tilanne on esimerkiksi Nurmeksessa kohentunut viime kuukausina tuntuvasti ja henkilöstön saatavuus on parantunut. Sama ilmiö näkyy myös esimerkiksi psykologisissa palveluissa.

Siun Soten perussopimus ja rahoitusmalli ovat myös onnistuneita. Kaikki jäsenkunnat ovat pysyneet mukana. Se, mikä on tosin yllättänyt meidät kaikki, on nopea demografinen muutos, joka Itä-Suomen kunnissa juuri nyt on menossa. Kapitaation poistaminen rahoitusmallista vuoden 2019 alusta on haitallinen nopeiten ikääntyville kunnille kuten Kontiolahdelle. Perussopimuksen yhteydenpitoelementit jäsenkuntiin: neuvottelukunnat, raamikokoukset ja kuntafoorumit ovat mielestäni toimineet niille tarkoitetulla tavalla. Tämä on parantanut tiedonkulkua ja vähentänyt painetta esimerkiksi tarkastuslautakunnissa.

Siun Sote on valtakunnallinen positiivinen esimerkki laajasta kuntayhtymästä (14 kuntaa), joka kattaa myös koko sote-sektorin. Tällainen toimija on samalla myös vahva ja vetovoimainen työnantaja. Vähäväkisessä maakunnassa tämä on tärkeä kilpailuetu. Siun Sote on parantanut työn tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä onkin välttämätöntä siirryttäessä kohti maakuntamallia, koska valtiolla on kaikissa tilanteissa vähemmän rahaa soteen kuin kunnilla on. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kuntapäättäjät ovat lähempänä ihmisten arkea kuin valtio on.

11.1.2019

Maantieteen mahdollisuudet


Paasikiven sanonta ”maantieteelle emme voi mitään” on peräisin Stalinin maksiimista syksyllä 14.10.1939 käydyistä neuvotteluista ”maantieteelle me emme voi mitään, ettekä te voi sille mitään”. Nyt kun Nurmeksen ja Valtimon kuntaliitosneuvottelut ovat hyvässä vauhdissa, niin kaivoin esille Itä-Suomen kartan. Sain näet ajatuksen katsoa, mikä olisi meidän yhteinen maantiede ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaisi?

Maantieteen mahdollisuudet yllättivät minut positiivisesti: Nurmes ja Valtimo sijaitsevat kolmen suuren matkailukeskuksen kolmion keskellä. Koli, Sotkamo ja Tahko ovat meitä lähellä. Meidän on helppo ja uskottavaa asemoitua tähän matkailukolmioon. Me sijaitsemme myös lähellä tuhatta kaivostyöpaikkaa. Terrafamelle ja Sotkamo Silverille on sopiva työmatka. Ylä-Valtimon tien korjauksen jälkeen esimerkiksi Valtimon taajamasta työmatka jää alle puolen tunnin. Valtatien 6 nosto maantieliikenteen runkoverkkoon on hyvä uutinen tämän kuntakaksikon kannalta.

Sijaintimme on riittävän pohjoinen, jotta heinä ja puu kasvavat täällä vielä hyvin sadankin vuoden päästä. Meidän pitää näet katsoa ilmastonmuutosta ylisukupolvisesti. Tuoreimmat tutkijakommentit kertovat ilmaston siirtyvän 10 kilometriä vuodessa kohti pohjoista. Kahden sukupolven päästä talvemme ovat lumettomat ja käymme hiihtämässä pohjoisessa.
Maatalouden arvonnousua pitää näiden kuntien alueella jatkaa ja edelleen parantaa. Jatkojalostusta tarvitaan kaikkien tuotannonalojen osalta. Näin rahaa jää enemmän paikallistalouteen ja nousemme köyhyydestä.

Biotalous ja siihen liittyvät vastuullisuus ovat keskeinen maantieteen tuoma mahdollisuus tälle kuntaliitosta selvittävälle kaksikolle. Kaikille merkittäville metsätalousalueille Euroopassa johtaa rautatie. Niin meillekin – ja nythän miellä on myös ”satama ilman merta” kun uusi rautatieterminaali valmistui. Kun tulevaisuudessa teemme omat polttoaineemme tai sitä laskennallisesti vastaavan määrän esimerkiksi biodieseliä tai biokaasua, niin nämä kaksi kuntaa pystyvät olemaan myös öljyvapaita ja hiilineutraaleja.

Elävän kuntakeskuksen tunnusmerkit ovat kirkko, koulu, kauppa ja kunnanlääkäri. Harvaan asutuilla alueille nämä minimivaatimukset tulee toteutua, jos kunta haluaa olla veronkantaja ja käyttää itsemääräämisoikeuttaan. Kun katson Itä-Suomen karttaa, niin huomaan, että useissa kunnissa nämä neljä tunnusmerkkiä ovat häviämässä. Eniten pitää puolustaa koulutusta, koska sivistyksen emokuntia on jatkossa entistä vähemmän. Nurmeksella on tässä asiassa pitkä ja kunniakas historia, koska meidän lyseo on Suomen maaseudun toiseksi vanhin.

Mikäli Nurmes ja Valtimo päätyvät kuntaliitokseen, niin meidän maantieteestä voi tulla uuden kunnan eräs keskeinen markkinointitekijä. Tällöin slogan voi olla vaikkapa ”Matkailukolmion vihreä sydän” tai ”Monta leipää – yksi kunta”. Ja sama pätee myös kääntäen, koska maantieteelle emme voi mitään.