16.5.2014

Hiljaiset menestyjät



Saksalainen Hermann Simon on tällä hetkellä Euroopan ehkäpä arvostetuin yrittäjyyden tutkija. Hänen lanseeraama termi ”Hidden Champion” on nyt monien huulilla. Tällä termillä hän tarkoittaa yrityksiä, jotka eivät pidä itsestään ääntä, mutta ovat menestyneet globaalissa murroksessa hyvin.  Esimerkiksi Saksassa on 1307 tällaista perheyritystä, jotka ovat kyenneet luomaan viimeisen kymmenen vuoden aikana 765 työpaikkaa lisää yritystä kohden. Tämä tarkoittaa siis 76 työpaikkaa vuodessa.

Simonin kriteerit hiljaisille menestyjille ovat ainutlaatuiset: yrityksen pitää kuulua alallaan maailman kolmen parhaan joukkoon ja olla omalla mantereellaan mieluusti ykkönen. Yrityksen liikevaihto on alle 5 miljardia dollaria. Yrityksen pitää myös olla julkisuudessa huonosti tunnettu.

Viime aikoina monet meistä ovatkin ihmetelleet Saksan talouden nousua ja vetoa. Jos uskoo Simonin ajatuksiin niin ymmärtää, että ilmiön taustalla ovat saksalaiset teolliset perheyritykset. Mitä nämä yritykset ovat tehneet toisin kuin me muut täällä Euroopassa?

Hiljaiset menestyjät ovat äärimmäisen kunnianhimoisia niin, että ne kasvattavat omaa markkinaosuuttaan tasaisesti vuosi vuodelta prosentti kerrallaan. Näin ne saavuttavat lopulta markkinajohtajuuden. Hiljaiset menestyjät ovat fokusoineet toimintansa kapeasti, mutta ovat valitsemallaan alalla syvässä asiakassuhteessa asiakkaidensa kanssa. Yritysten fokus tekee markkinasta kapean, mutta globaali toiminta tekee siitä kooltaan suuren. Yritykset eivät kopioi, vaan ne luovat uutta innovaatioiden kautta. Yritysten läheisyys asiakkaidensa kanssa on aivan omaa luokkaansa, ja siten ne kykenevät pitämään hintansa jopa 15 % korkeampana kuin kilpailijat. Yritysten työntekijät ovat lojaaleja ja ammattitaitoisia.

Koko Suomen kehityksen kannalta pidän Simonin ajattelutapaa hyödyllisenä. Näin voisimme suunnata yrityskehityspanokset oikeisiin kohteisiin Suomessa. Tällä hetkellä meidän ongelmana Suomessa on edelleen se, että keskustelu pyörii suuryritysten ympärillä. Nämähän ovat tosiasiassa niitä, jotka menettävät koko ajan asemiaan juuri näille hiljaisille menestyjille. Ajankohtainen esimerkki on saksalainen perheyritys, joka harkitsee STX:n telakan ostoa käyttämällä Suomen valtiota velkarahan kaltaisena vipuna.

Kykenemmekö me Nurmeksessa tunnistamaan oman kaupunkimme hiljaiset menestyjät meidän 550 yrityksen joukosta? Kun itse tarkastelen näitä kriteerejä, niin pystyn tunnistamaan meiltä 2-3 yritystä, jotka voisivat aikaa myöten kasvaa tähän sarjaan. Entäpä jos meillä Pielisen Karjalassa olisi vaikkapa viisi hiljaista menestyjää, jotka kukin palkkaisivat 75 työntekijää vuodessa lisää? Ei kuulostaisi ollenkaan huonolta…

8.5.2014

Metsä puhuttaa



Sähköisen teknologian ja viestinnän kehittymisen piti olla metsäteollisuuden surma. Paperin kulutuksen laskun uskottiin vain muutama vuosi sitten johtavan yhden teollisuusalan ahdinkoon Suomessa. Toisin kävi. Nettikaupan kasvun myötä kestävän pitkäkuituisen pakkauskartongin kulutus räjähti kasvuun. Metsäteollisuuden korkeasuhdanne onkin jatkunut jo yli vuoden. Pielisen Karjala on ollut tässä selvä hyötyjä kirjaten komeat kasvuluvut viime vuoden jälkipuoliskolta. Esimerkiksi puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä kasvua oli peräti 41 %.

Metsät puhuttavat myös Pielisen Karjalan kuntaliitosselvityksessä. Neljällä kunnalla on yhteensä metsiä 11 936 hehtaaria, ja niiden arvo on 31 miljoonaa euroa. Vuosittain saatavat hakkuutulot ovat 1,6 miljoonaa euroa. Myös maakuntajohtaja on nyt iskemässä kyntensä Pohjois-Karjalan kuntien metsiin ja niiden käyttöön. Soppa on sakenemassa kokkien määrän lisääntyessä. 

Biojalostamot ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuus. Tuotekirjo kasvaa useisiin kymmeniin mukaan lukien kemianteollisuuden raaka-aineet kuten etikkahappo. Hajautetut biojalostamot ovat puolestaan pienempien seutukuntien ja kaupunkien pelastus. Niiden aluetaloudelliset vaikutukset ovat mittavat. Esimerkiksi Nurmeksen biohiiltämön rakentamisvaihe työllistää yli 160 henkilötyövuotta ja toimiva tuotanto kaikkine välillisine vaikutuksineen 270 henkilötyövuotta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomeen nousee puolen tusinaa pienempiä biojalostamoja, joiden kunkin kustannusarvio on maksimissaan 50 miljoonaa euroa. Näistä jalostamoista kaksi sopii Itä-Suomeen.

Uudistunut metsälainsäädäntö lisää puolestaan metsän käytön mahdollisuuksia ja tätä kautta myös metsän nettotuottoa. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia myös maaseutuyrittäjyyteen. Perinteisestihän Nurmeksen korkeudella metsien nettotuotto on ollut 3,5 % vuodessa. Nyt näkymä on jo 4 %:n pintaan sitä mukaa kun energiapuun ja pienpuun kysyntä kasvavat. Nämä antavat hakkuutuloja ja parantavat metsien kasvukuntoa. Samalla kohenee myös metsänomistajan oma kunto: Olen näet itse risusavotoinut kuluvan talven aikana miltei joka viikonloppu. Vaimonikin erehtyi jo kehumaan olemattomia muskeleitani.

Metsä on aina puhuttanut meitä suomalaisia. Ja puhuttaa jatkossakin. Se on ollut suoja, ruoka-aitta, taloudellinen turva ja inspiraation lähde. Onneksi tässä suhteessa mikään ei ole muuttunut. On sentään jotain pysyvää tässä muuttuvassa maailmassa.