Ylä-Karjalan kansallispuisto

Kuulimme äskettäin merkittävän uutisen. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri esittää Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamista. Puiston pinta-ala olisi 4339 hehtaaria. Puisto olisi ennen kaikkea erämaajärvien puisto eli se pitäisi sisällään mm. Mujejärven ja Talasjärven sekä Uuronrotkon. Puistorajauksen sisällä on myös paljon luonnontilaisia soita, joten metsätalouden panostukset Metsähallituksella ja metsäyhtiöillä eivät valuisi tämän takia hukkaan. Pidänkin kansallispuiston perustamista mahdollisena.

Mujejärvellä on ainutlaatuinen historia idän ja lännen välissä. Kylän historiaa on juuri taltioitu ansiokkaasti kyläkirjaan. Uskon, että tästä historiasta voitaisiin ammentaa sisältöä myös kansallispuistoon. Perinnerakentaminen voisi myös olla yksi puiston teemoista.

Pidän kansallispuistoehdotusta mielenkiintoisena ja tutkimisen arvoisena. Kansallispuiston syntymistä edesauttaa alueella jo osin valmiina olevat retkeilyreitit ja palvelurakenteet, joiden kunnossapidon uskon olevan parempaa kansallispuiston statuksen alla. Toteutuessaan kansallispuisto tuo lisäarvoa Ylä-Karjalan matkailulle ja elinkeinoelämälle. Kansallispuiston perustaminen ei kaatuisi ainakaan valtion rahapulaan.

Kansallispuistoilla on merkittäviä positiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi Kolin kansallispuiston tulovaikutus on 5,6 miljoonaa euroa vuodessa ja kokonaistyöllisyysvaikutus on 74 henkilötyövuotta. Negatiivisia talousvaikutuksia tulee metsätalouden tulojen ja metsästystulojen vähenemisestä. Vaikutukset tulee laskea oikein ja tasapuolisesti. Ylä-Karjalan kansallispuisto ei ole uhka nykyisille kansallispuistoille. Puisto toisi Nurmekseen kerrannaisvaikutuksineen 10-15 miljoonan euron sysäyksen, siitä valtion rahaa olisi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Nurmeksen kaupungille asiasta ei vielä ole tehty virallista esitystä, mutta paikalliset toimijat ovat pitäneet allekirjoittanutta ajan tasalla. Minulle asia ei tullut yllätyksenä. Paikallistasolla asiasta pitää nyt käydä osallistavaa ja monipuolista keskustelua. Metsätalouden ja paikallisväestön intressit kuuluu huomioida hyvin laissa, jolla kansallispuisto perustetaan. Nurmeksen kaupungin näkökulmasta tämä asia olisi mitä parhain kohde testata yritysvaikutusten arviointia Nurmeksen kaupungin päätöksenteossa. Siksi monipuolisia kansallispuiston vaikutukset ovat suuntaan jos toiseen.

Keskustelin kansallispuistosta Metsähallituksen johtoryhmän kanssa viime tiistaina. Heidän mukaansa esityksiä uusista puistoista on tullut 16 kpl, ja uusia puistoja voisi tulla Suomeen yhteensä 3-4. Olipa kiva tavata entisiä työkavereita pitkästä aikaa. Minähän tein 14-vuotisen työuran Metsähallituksessa eri tehtävissä mm. suunnittelupäällikkönä ja Itä-Suomen kiinteistöpalvelujen aluejohtajana. Tähän jos mihin sopii loppuun sanonta: ”Ympäri mennään, yhteen tullaan”.