Itsenäinen kunta vai kuntaliitos?

Kuntaliitosneuvottelujen kääntyessä loppusuoralle on aika tehdä meillä Nurmeksessa yhteenvetoa itsenäisen kunnan ja kuntaliitoksen välillä. Nämä ovat ne kaksi todellista vaihtoehtoa, joista valtuustomme tekee valinnan lokakuussa.

Itsenäistä kuntaa puoltaa Nurmeksen osalta Pielisen Karjalan vahvin kuntatalous, tehokkaimmin tuotetut kuntapalvelut ja työpaikkojen määrän kehitys. Nurmeksen ilmapiiri ja imago ovat hyviä. Itsenäisenä kuntana jatkaminen tarkoittaa lähivuosina sote-integraation päättäväistä läpivientiä, sote-tuotantoalueen perustamista, isoja kiinteistöratkaisuja, tuottavuusohjelman tiukkaa jatkamista ja ajoissa tehtyjä veronkorotuksia. Valtionosuudet pysyvät parhaimmillaankin ennallaan, jos indeksikorotuksia ylipäätään tulee. Realistinen arvio on näet se, että valtionosuudet kääntyvät 1-1½ prosentin laskuun. Itsenäisenä kuntana seuraava kunnallisveron korotus ajoittuu vuoteen 2017, mutta sen jälkeen jo hyvin pian vuosille 2019 ja 2021. Vuonna 2021 Nurmeksen kunnallisveroprosentti on 23,25 %.

Kuntaliitosta puoltavat tulevien vuosien loivemmat ja myöhemmin tehtävät veronkorotukset. Suurempi kuntakoko laajentaa verotulopohjaa ja pienentää sattumasta aiheutuvaa vaihtelua kuntataloudessa. Kuntaliitosvaihtoehdossakin veronkorotus on edessä vuonna 2017, mutta seuraavat veronkotukset tulevat myöhemmin ja loivempina. Vuonna 2021 Pielisjärven kaupungin kunnallisveroprosentti olisi 22 %. Siitä eteenpäin ero itsenäiseen kuntaan näyttää vakiintuvan noin 1,25 veroprosenttiin. Kuntaliitoksen säästöpotentiaalin osuus Nurmekselle on noin 1,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien menetyksestä Nurmeksen osuus olisi vajaat 100 000 euroa. Palkkaharmonisoinnissa menetyksemme olisivat noin 115 000 euroa ja VOS-uudistuksessa saavutetun edun menetys olisi noin 665 000 euroa. Yhteensä siis Nurmes hyötyy kuntaliitoksesta noin 1,2 kunnallisveroprosenttia. Lisäksi hyödymme tilapäisesti vuosina 2017–2019 yhdistymisavustuksen muodossa 0,5 kunnallisveroprosenttia, mikä loiventaa veronkorotuksia lähitulevaisuudessa.

Kuntalaisten palvelujen kannalta nämä vaihtoehdot ovat lähempänä toisiaan, koska Nurmes on jo tehnyt mm. kouluverkkoratkaisut. Molemmissa vaihtoehdoissa on edessämme keskitetyt virastoratkaisut ja asiakaspalvelun keskittäminen ja sähköistäminen. Nämä tuovat vanhassa kiinteistökannassa ja pienessä kuntakoossa tuntuvia säästöjä. Olennaisin asia molemmissa vaihtoehdoissa on Pielisen Karjalan sote-tuotantoalueen aikaansaaminen. Tähän liittyy erittäin merkittävää säästöpotentiaalia Nurmeksen ja Lieksan osalta. Valtakunnallinen sote-uudistus tarkoittaa Nurmeksen osalta sitä, että meillä ”korvamerkitään” soteen vuosittain noin 200 000 euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna olemme soteen varanneet. Valtimon osalta kuntaliitos tarkoittaa tulevina vuosina palvelujen paranemista, koska pieni kunta voisi pärjätä taloudellisesti vain karsimalla palvelujaan ja jättämällä osan tehtävistään jopa tekemättä.

Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen ei ole kuntaliitoksen peruste, koska tämä heikkeneminen on vain tilapäistä ja Pielisen Karjalassa nopeimmin ohimenevää. Heikkeneminen on kuitenkin lähivuosien suuri perustuslaillinen ongelma koko Suomessa ja sitä kautta liikkeelle paneva voima sekä kuntauudistuksessa että sote-uudistuksessa. Julkinen valta ei voi vaipua horrokseen ja nukkua huonojen aikojen yli heräten taas nousukauden huumaan. Kuntalaisista ja heidän palveluistaan pitää huolehtia joka ikinen päivä.

Demokratian näkökulmasta uusi laaja Pielisjärvi on monella tapaa haaste. Uuden kaupungin pitää olla yksituumainen, jotta sen vetovoimaisuus on hyvä. Tämän vuoksi huomiota on pakko kiinnittää uuden kunnan suunnitteluun ja porrastettuun liikkeellelähtöön. Nurmeksen kuntarakenneneuvottelijat ovat korostaneet nykyhallintokunnista liikkeelle lähtevää kehitystyötä. Meidän mielestämme emme voi hypätä suoraan sähköiseen aspa-maailmaan, koska kuntalaistemme valmiudet eivät vielä ole kunnossa. Paikallistasoille, yhdistyksille ja kylille pitää antaa vaikutusmahdollisuuksia.

Tässäpä valintaa kerrakseen. Voiko tämä strategisempaa kysymystä valtuutetuille esittääkään…

Urheiluseurat liikuttavat

Urheiluseurat tekevät arvokasta työtä kasvattamalla nuoria ja liikuttamalla meitä suomalaisia. Monella paikkakunnalla on yleisseura, jonka lajivalikoima on laaja ja se elää eri vuosikymmenten kehityksen mukana. Meillä Nurmeksessa on vireä ja monipuolinen yleisseura Nurmeksen Sepot. Nämä yleisseurat ovatkin urheiluseurojen aatelia monessa merkityksessä.

Minulla oli suuri ilo olla oman kasvattajaseurani Iisalmen Visan 110-vuotisjuhlissa viime lauantaina. Juhla oli arvokas ja paikalla oli väkeä paljon. Sain myös juhlassa Pohjois-Savon Liikunnan myöntämän tunnustuksen ”Kunniakilven” urheilun hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Koin juhlassa monta liikutuksen hetkeä. Olenhan nähnyt urheiluseuran monelta kantilta: kilpaurheilijana, valmentajana, huoltajana, talkoolaisena sekä seuran puheenjohtajana. Ilman urheiluseuraa minä en olisi minä ja olisin paljon itsekkäämpi ihminen.

Urheiluseurat uusiutuvat ajan hengen mukaisesti. Uusia ja viime vuosien lajeja myös yleisseuroissa ovat mm. triathlon ja salibändi. Murrosvaiheissa yleisseurat ottavat siipiensä suojiin jonkun nousevan tai taantuvan lajin. Joskus yleisseurasta erkanee uusi, yhteen lajiin erikoistunut seura. Erityisestä kesällä urheiluseurat tarjoavat nuorille leirejä ja urheilukouluja. Nämä mahdollistavat eri lajien kokeilun.

Urheiluseurojen varainhankinta on myös muuttunut vuosien saatossa. Takavuosina pidettiin tansseja, tehtiin talkoita, myytiin tukkeja ja tehtiin aurausviittoja. Nykyajan varainhankintakeinoja ovat seuralehdet, suora yrityssponsorointi sekä yksityishenkilöinä toimivat ”enkelit”. Minäkin olen ollut tällainen hiljainen tukija. Seuratyön ytimen muodostaa ne muutaman kymmentä aktiivista seuralaista, jotka käyttävät vuosittain oman urheiluseuransa asioihin keskimäärin yli tunnin vuoden jokaisena päivänä. Se on paljon omasta ajasta annettuna.

Urheiluseuran kannalta ehkäpä tärkein yhteistyösuhde on suhde omaan kuntaan. Kunnan kanssa tehtävät liikuntapaikkaratkaisut ovat pitkäkestoisia valintoja, joiden toivoo osuvan oikeaan. Liikunnalla on suuri merkitys yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta myös kansanterveyteen. Tämän vuoksi meidän on syytä arvostaa urheiluseurojen tekemää työtä.