Nurmeksen kaupungin tilinpäätös julkistetaan tänään. Olen
käynyt tasekirjaa tarkasti läpi ja tehnyt samalla mielenkiintoisia havaintoja.
Havainto numero yksi on se, että Nurmeksen
kunnallisveroprosentti (20,5 %) on painunut alle maakunnan keskiarvon (20,74
%). Tämä kertoo kilpailukyvystämme, mutta myös siitä, että aiemmat
veronkorotukset ovat olleet oikein mitoitettuja ja oikein ajoitettuja. Turhalla
veronkeruulla on näet taipumus nostaa hintoja ja julkisten palvelujen kustannuksia.
Toinen havaintoni on se, että Nurmeksen
valtionosuusriippuvuus alenee jo toisena vuotena peräkkäin eli verotulojemme
kasvu on ollut nopeampaa kuin valtionosuuksiemme kasvu. Tämä kertoo kaupunkimme
ja yritystemme elinvoimasta. Elinkeinotyö ei koskaan mene hukkaan.
Kolmas havaintoni on se, että olemme saamassa
korjausvelan hallintaamme, koska vuosikate kattaa poistot, ja koska
poistoaikamme ovat maakunnan lyhyimmät, niin meillä on kova poistorasitus.
Tästä syystä tilinpäätöksemme vertailu muihin kuntiin ei ole aivan
suoraviivaista.
Neljäs havaintoni on se, että olemme saaneet kustannusten
nousun hallintaan ilman tilapäisiä temppuja kuten lomautuksia tai kustannusten muita
lykkäämistä. Nurmeksen toimintakulut kasvoivat viime vuonna vain 0,5 %, ja
toimintakate heikkeni vain 0,3 %.
Samanaikaisesti verotulomme kasvoivat 3,5 % ja valtionosuudet 1,7 %.
Nurmes on nyt kaupunkina sillä tuottavuustason nostotasolla (0,5 %), mikä on
myös valtiontalouden tavoitteena.
Viides havaintoni on se, että viime vuoden tuloksemme on
yli miljoona euroa parempi kuin edellisenä vuonna ja miltei 840 000
tuhatta euroa parempi kuin talousarviomme. Nurmes-konsernin tulos parani
edellisvuodesta jopa 1,8 miljoonaa euroa. Koko ”perhe” on siis hyvässä kunnossa,
ja myös Loma-Nurmes Oy:n osalta loppuvuosi näyttää jo tervehtymisen ensimerkkejä.
Kuudes ja helpottava havaintoni on se, että takavuosien
murheenkryyni eli terveydenhuollon kustannustennousu on taittumassa.
Perusterveydenhuollon kustannukset nousivat meillä vain 0,7 % ja
erikoissairaanhoidon kustannukset 4,4 %. Kun tähän lisätään se, että
taloudellinen huoltosuhteemme on pysynyt ennallaan, niin näyttää siltä, että
pahimmasta demografisen muutoksen kierteestä ollaan pääsemässä irti. Maakunnallisessa sote-työryhmässä olemme asettaneet
kuntien katoksi enintään 1,2 %:n vuotuisen kustannusten nousun sosiaali- ja
terveyspalveluissa. Tämän tavoitetason saavuttaminen on mahdollista.
Seitsemäs havaintoni on se, että työmarkkinatukeen
käytetty rahamäärä (443 500 €) pysyi samana vuosina 2013 ja 2014.
Kaupunkimme pitkäaikaistyöttömyyden hoitopaletti on siis toimiva, ja näyttää
myös siltä, että työttömyytemme rakenne ei pahene. Tässä asiassa riskit
näyttävätkin olevan sitä suuremmat, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.
