Havaintoja Nurmeksen tilinpäätöksestä 2014

Nurmeksen kaupungin tilinpäätös julkistetaan tänään. Olen käynyt tasekirjaa tarkasti läpi ja tehnyt samalla mielenkiintoisia havaintoja.

Havainto numero yksi on se, että Nurmeksen kunnallisveroprosentti (20,5 %) on painunut alle maakunnan keskiarvon (20,74 %). Tämä kertoo kilpailukyvystämme, mutta myös siitä, että aiemmat veronkorotukset ovat olleet oikein mitoitettuja ja oikein ajoitettuja. Turhalla veronkeruulla on näet taipumus nostaa hintoja ja julkisten palvelujen kustannuksia.

Toinen havaintoni on se, että Nurmeksen valtionosuusriippuvuus alenee jo toisena vuotena peräkkäin eli verotulojemme kasvu on ollut nopeampaa kuin valtionosuuksiemme kasvu. Tämä kertoo kaupunkimme ja yritystemme elinvoimasta. Elinkeinotyö ei koskaan mene hukkaan.

Kolmas havaintoni on se, että olemme saamassa korjausvelan hallintaamme, koska vuosikate kattaa poistot, ja koska poistoaikamme ovat maakunnan lyhyimmät, niin meillä on kova poistorasitus. Tästä syystä tilinpäätöksemme vertailu muihin kuntiin ei ole aivan suoraviivaista.

Neljäs havaintoni on se, että olemme saaneet kustannusten nousun hallintaan ilman tilapäisiä temppuja kuten lomautuksia tai kustannusten muita lykkäämistä. Nurmeksen toimintakulut kasvoivat viime vuonna vain 0,5 %, ja toimintakate heikkeni vain 0,3 %.  Samanaikaisesti verotulomme kasvoivat 3,5 % ja valtionosuudet 1,7 %. Nurmes on nyt kaupunkina sillä tuottavuustason nostotasolla (0,5 %), mikä on myös valtiontalouden tavoitteena.

Viides havaintoni on se, että viime vuoden tuloksemme on yli miljoona euroa parempi kuin edellisenä vuonna ja miltei 840 000 tuhatta euroa parempi kuin talousarviomme. Nurmes-konsernin tulos parani edellisvuodesta jopa 1,8 miljoonaa euroa. Koko ”perhe” on siis hyvässä kunnossa, ja myös Loma-Nurmes Oy:n osalta loppuvuosi näyttää jo tervehtymisen ensimerkkejä.

Kuudes ja helpottava havaintoni on se, että takavuosien murheenkryyni eli terveydenhuollon kustannustennousu on taittumassa. Perusterveydenhuollon kustannukset nousivat meillä vain 0,7 % ja erikoissairaanhoidon kustannukset 4,4 %. Kun tähän lisätään se, että taloudellinen huoltosuhteemme on pysynyt ennallaan, niin näyttää siltä, että pahimmasta demografisen muutoksen kierteestä ollaan pääsemässä irti.  Maakunnallisessa sote-työryhmässä olemme asettaneet kuntien katoksi enintään 1,2 %:n vuotuisen kustannusten nousun sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän tavoitetason saavuttaminen on mahdollista.

Seitsemäs havaintoni on se, että työmarkkinatukeen käytetty rahamäärä (443 500 €) pysyi samana vuosina 2013 ja 2014. Kaupunkimme pitkäaikaistyöttömyyden hoitopaletti on siis toimiva, ja näyttää myös siltä, että työttömyytemme rakenne ei pahene. Tässä asiassa riskit näyttävätkin olevan sitä suuremmat, mitä suuremmasta kunnasta on kysymys.

Kahdeksas ja viimeinen havaintoni on se, että sivistyspalvelujen asiakasmäärät ovat vakiintuneet, mikä tarkoittaa sitä, että nyt voimme 4U-Nurmes – strategiamme mukaisesti keskittyä laadulliseen parantamiseen. Rakennemuutoksen pitkä ajanjakso päättyy lopullisesti, kun saamme lähivuosina päiväkotiverkostomme varhaiskasvatusstrategian määrittelemään muotoon