Valtakunnallisten talousennusteiden merkitys on kasvanut
viime vuosina sitä mukaa, kun käyttöön on tullut kehysbudjetointi, julkisen
talouden suunnitelma ja laki talous- ja rahaliiton vakaudesta,
yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta. Kaikki nämä ovat kasvattaneet
virkamiesvaltaa ja erityisesti valtionvarainministeriön valtaa.
Suomen merkittävimmät ennustelaitokset ovat
valtionvarainministeriön kansantalousosasto, Suomen Pankki, Pellervon
taloustutkimus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Erityisesti valtionvarainministeriön (VM) painoarvo on kasvanut viime vuosina.
Ennusteiden paikkansapitävyys kiinnostaa erityisesti nyt, kun uutta
hallitusohjelmaa ollaan kirjoittamassa. Samalla kansan tietoisuuteen on noussut
”uusvanhana” sanana tilannekuva.
Kuinka hyvin nämä tutkimuslaitokset ovat onnistuneet
ennusteissaan, kun ennustetta katsotaan yksi vuosi eteenpäin? Tätä samaa kysyi
eduskunnan tarkastusvaliokunta PTT:ltä julkisen tarjouskilpailun jälkeen.
Kaikki viisi edellä mainittua tutkimuslaitosta
aliarvioivat vuosina 1998–2007 bkt:n ja yksityisen kulutuksen kehityksen, mutta
yliarvioivat työttömyyden vähenemisen ja inflaation. Pessimistisimmät
ennustajat olivat valtiovarainministeriö ja PTT. Tutkimustulosten mukaan VM näyttää
”hidasliikkeiseltä” arviolaitokselta, joka ei pysy mukana suhdanteen vauhdin
muutoksissa: todelliset laskut ja nousut ovat nopeampia kuin VM ennustaa.
Rohkeimmaksi ennustajaksi osoittautui PTT. Sen ennusteet heittivät eniten molempiin
suuntiin. ETLA oli puolestaan varovaisin ennustaja. Sen ennusteet poikkesivat
todellisesta kehityksestä enintään 0,3 % vuositasolla.
Tutkimus antaa myös kehittämissuosituksia. Eräs niistä on
se, että systemaattinen aliarviointi legitimisoitaisiin, koska
varovaisuusperiaatteesta puhuminen aiheuttaisi oikeudellista sekaannusta.
Toinen johtopäätös on se, että verotulot kasvavat samaa tahtia nimellisen BKT:n
kanssa. BKT:n ennusteen osuvuudella on siten tärkeä merkitys myös kuntien
kannalta. Kuten myös sillä, että verolajikohtaisia verotuloennusteita pitäisi
olla aikaisempaa paremmin saatavilla. Kolmas suositus on se, että suhdanteiden
käännepisteiden ennustamista tulee kehittää. Esimerkiksi VM teki historiallisen
virheen vuonna 2012, kun se ennusti bkt:n kääntyvän kasvuun vuoden 2011-2012
”minitaantuman” jälkeen.
