Ennustamisen vaikeudesta

Valtakunnallisten talousennusteiden merkitys on kasvanut viime vuosina sitä mukaa, kun käyttöön on tullut kehysbudjetointi, julkisen talouden suunnitelma ja laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta. Kaikki nämä ovat kasvattaneet virkamiesvaltaa ja erityisesti valtionvarainministeriön valtaa.

Suomen merkittävimmät ennustelaitokset ovat valtionvarainministeriön kansantalousosasto, Suomen Pankki, Pellervon taloustutkimus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos. Erityisesti valtionvarainministeriön (VM) painoarvo on kasvanut viime vuosina. Ennusteiden paikkansapitävyys kiinnostaa erityisesti nyt, kun uutta hallitusohjelmaa ollaan kirjoittamassa. Samalla kansan tietoisuuteen on noussut ”uusvanhana” sanana tilannekuva.

Kuinka hyvin nämä tutkimuslaitokset ovat onnistuneet ennusteissaan, kun ennustetta katsotaan yksi vuosi eteenpäin? Tätä samaa kysyi eduskunnan tarkastusvaliokunta PTT:ltä julkisen tarjouskilpailun jälkeen. 

Kaikki viisi edellä mainittua tutkimuslaitosta aliarvioivat vuosina 1998–2007 bkt:n ja yksityisen kulutuksen kehityksen, mutta yliarvioivat työttömyyden vähenemisen ja inflaation. Pessimistisimmät ennustajat olivat valtiovarainministeriö ja PTT.  Tutkimustulosten mukaan VM näyttää ”hidasliikkeiseltä” arviolaitokselta, joka ei pysy mukana suhdanteen vauhdin muutoksissa: todelliset laskut ja nousut ovat nopeampia kuin VM ennustaa. Rohkeimmaksi ennustajaksi osoittautui PTT. Sen ennusteet heittivät eniten molempiin suuntiin. ETLA oli puolestaan varovaisin ennustaja. Sen ennusteet poikkesivat todellisesta kehityksestä enintään 0,3 % vuositasolla.

Tutkimus antaa myös kehittämissuosituksia. Eräs niistä on se, että systemaattinen aliarviointi legitimisoitaisiin, koska varovaisuusperiaatteesta puhuminen aiheuttaisi oikeudellista sekaannusta. Toinen johtopäätös on se, että verotulot kasvavat samaa tahtia nimellisen BKT:n kanssa. BKT:n ennusteen osuvuudella on siten tärkeä merkitys myös kuntien kannalta. Kuten myös sillä, että verolajikohtaisia verotuloennusteita pitäisi olla aikaisempaa paremmin saatavilla. Kolmas suositus on se, että suhdanteiden käännepisteiden ennustamista tulee kehittää. Esimerkiksi VM teki historiallisen virheen vuonna 2012, kun se ennusti bkt:n kääntyvän kasvuun vuoden 2011-2012 ”minitaantuman” jälkeen.