21.3.2016

Siun soten olisi hyvä löytää lääke näihin kolmeen tautiin



Mitkä ovat pahimmat taudit kehitettäessä julkisia palveluja kuten sosiaali- ja terveyspalveluja? Yllättäen vastaus tähän ei löydykään lääketieteestä, vaan taloustieteestä. Kun erilaisia kuntia kootaan samaan sote-alueeseen, niin kuvioon astuu mukaan myös psykologisia tekijöitä jopa niin, että kunnan vauraudesta tuleekin haittatekijä.

Baumolin tauti: Taudin löysi yhdysvaltalainen kansantaloustieteilijä William J. Baumol. Taudin kuvaan kuuluu se, että julkisen sektorin kustannukset nousevat nopeasti. Taudin syynä on se, että julkisen sektorin hyvinvointipalvelut ovat työvoimavaltaisia ja lakisääteisiä. Tästä puolestaan seuraa se, että työn tuottavuutta on vaikea kasvattaa.  Osmo Soininvaaran mukaan taudin seuraus on veroasteen nousu. 

Lääkkeenä tautiin on julkisen sektorin työn tuottavuuden lisääminen niin, että tuottavuuden nousu vastaa ns. avoimen sektorin työ tuottavuuden nousua. Tällöin vasta on mahdollista nostaa myös palkkoja.

Kahnemanin prospektiteoria: Vaivan löysi taloustieteen Nobelin vuonna 2002 saanut Daniel Kahneman. Taudin kuvaan kuuluu se, että voitot jaetaan heti, mutta tappion realisoimista siirretään tulevaisuuteen esimerkiksi korottamalla veroja tai ottamalla lainaa lisää. Inhimillinen päätöksenteko tapahtuu epävarmuuden vallitessa näin, koska meidän rationalisuutemme on rajoitettu. Tästä syystä julkinen talous (kunta, kuntayhtymä, valtio) velkaantuu aina vain nopeasti lisää. 

Lääkkeenä tautiin ei ole veroasteen tai laina nosto, vaan työhön osallistumisen eli veropohjan parantaminen ja laajentaminen. Toinen lääke tautiin on se, että tappioita ei lykätä, vaan korjaavat toimenpiteet tehdään ajoissa.

Wagnerin laki: Tämän taudin löysi saksalainen ekonomisti Adolph Wagner Saksassa jo 1900-luvun taitteessa. Taudin kuvaan kuuluu se, että julkisen sektorin kustannuspaine kasvaa, koska yksilöillä on taipumus vaatia aina enemmän ja parempaa julkista palvelua. Sitä mukaa, kun elintaso nousee, niin hyvinvointipalvelujen kysyntä myös kasvaa. Esimerkiksi sote-palvelujen kysyntä kasvaa eniten siellä, missä on eniten vaurautta ja vähiten taas siellä, missä on eniten köyhyyttä ja tarvetta, kuten meillä Pielisen Karjalassa. Sixten Korkman sanoo kirjassaan ”Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?” samaa: julkisten palvelujen kysyntä ja laatuvaatimukset kasvavat tulotason kohotessa. 

Lääkkeenä tautiin on mittaaminen eli sote-palveluja pitäisi saada vain todellisen tarpeen ja sairastavuuden mukaan.

Yhteenveto: Verojen nosto ja talouden kasvu eivät siis ratkaise julkisen talouden tai Siun Soten taloushaasteita. Tulonsiirrot eivät myöskään ole ratkaisu, koska niiden ongelmana on puolestaan moraalikadon vaara. Toimivia keinoja sitä vastoin ovat tuottavuuden nosto, työhön osallistumisasteen nosto ja palvelujen saatavuuden rajoittaminen vaurailla alueilla.

15.3.2016

Yleiskaava suuntaa Nurmeksen kasvua



Nurmeksessa on alkamassa uuden osayleiskaavan teko taajaman ympäristöön. Kaavat ovat kasvun välineitä. Uuden yleiskaavan tekeminen on kolmivuotinen rutistus, jonka merkitystä ei voi mitenkään väheksyä. Yleiskaava näyttää Nurmeksen kehityksen suunnan ja siihen liittyvät arvovalintamme.

Yleiskaavassa katsotaan jopa kolme vuosikymmentä eteenpäin: missä nurmeslaiset asuvat, missä käyvät töissä, missä vapaa-aikaa vietetään, miten liikkuminen tapahtuu, mitkä rakennukset ovat suojelun arvoisia tai purkukelpoisia … Yleiskaavan pitää mahdollistaa kasvu. Kaupungin elinvoima perustuu näet kasvuun ja maankäytön joustavuuteen. Yleensä kunnan virkamies ja luottamushenkilö pääsee kerran uransa aikana tekemään yleiskaavaa. Sen aika on nyt Nurmeksessa. Pelkästään jo energia- ja liikkumisteknologian muuttuva tulevaisuus kolmessa vuosikymmenessä tekee tästä työstä erittäin mielenkiintoisen.

Uuden yleiskaavan laatiminen on monella tapaa jopa tärkeämpää kuin uuden strategian laatiminen. Yleiskaavan valmistelu edellyttää sosiaalisten ilmiöiden ymmärtämistä, joten kaavatyössä tarvitaan eri alojen monipuolista näkemystä. Tarvitaan hyvää ja laajaa vuoropuhelua. Tarkoitushan on päästä mahdollisimman hyvään lopputulokseen.

Nurmeksen kaupungilla on tähän asti ollut määrälliset suuret maareservit, mutta niiden käyttö on ollut tehotonta ja sattumanvaraista. Asumista ja teollisuutta ei ole suunniteltu kokonaisvaltaisesti. Liikenneratkaisut ovat jääneet puolitiehen. Rannat ovat vajaakäytössä. Kaunista maisemaa ei näet ole, jos sitä ei voi nähdä. Maanhankintaa on tehty, mutta maankäyttöä ei. Olemme eläneet umpiossa.

Yleiskaavatyössä ratkotaan myös merkittäviä yksittäisiä kysymyksiä. Nurmeksen osalta tällaisia ovat mm. ohiajotien linjaukset, Keskustan koulun suojelu, bioteollisuuden kasvumahdollisuudet, siltojen sekä ali- ja ylikulkujen kunto, tulevaisuuden asumisalueet sekä taajamarakenteen eheys nauhamaisuudesta huolimatta.

Uskon, että olemme nyt hyvin motivoituneita yleiskaavatyöhön. Nyt ei ole varaa kangistua kaavoihin, vaan tulevaisuuteen pitää katsoa rohkeasti ja päättäväisesti. Se on meidän kaikkien nurmeslaisten etu.