Välituottajan kurja rooli

Kaikissa prosesseissa arvo kasvaa sitä mukaa kun työvaiheita tehdään eteenpäin. Tyypilliset työvaiheet ovat tutkimus ja kehitystoiminta, muotoilu, suunnittelu, osalogistiikka, valmistus, tuotelogistiikka, markkinointi, myynti ja lopuksi huolto- ja neuvontapalvelut. Tämä sama vaihejako sopii myös palvelualoille kuten matkailuun ja kauppaan pienen ajatusharjoittelun kautta.

Nykymaailmassa tuotteen arvonlisäyksestä tapahtuu vain noin 40 % tuotteen valmistuksessa. Ketjun alkupäässä eli tuoteoikeuksissa, tuotekehityksessä, muotoilussa ja suunnittelussa arvonlisäyksestä syntyy noin kolmannes. Samalla tavalla ketjun loppupäässä eli tuotteen logistiikassa, markkinoinnissa ja kuluttajapalveluissa syntyy viimeinen kolmannes arvonlisäyksestä. Esimerkiksi Applen puhelimista jää USA:aan noin 60 % myyntihinnasta, vaikka ne valmistetaan maan ulkopuolella.

Suomen kansantalous on nyt madellut jo 8 vuotta. Suomi putosi dramaattisesti välituottajamaaksi vuosina 2009-2012. Välituottajan roolina on siis saada vain alle puolet tuotteen myyntihinnasta itselleen. Vielä huonompi asema on välituottajan lukuisilla alihankkijoilla. Suomen vahvoja omia tuotteita olivat aiemmin mm. laivat, paperikoneet, hissit ja Nokian puhelimet. Suomen nykyisiä tuotteita ovat mm. mineraalit, kemikaalit, paperi, selluloosa ja sahatavara.

Suomen heikon bkt:n kehityksen syyksi on siis paljastumassa heikko arvoketjun hallinta eli liikaa arvoketjun osia sekä alku- että loppupäästä on valunut muihin maihin. Kuinka tämä on ylipäätään mahdollista korkean koulutustason maassa?

Mikä neuvoksi? Tarkastellaanpa asiaa valtion tasolla, maakuntatasolla tai kuntatasolla, niin tarvitaan omia vahvoja aloja, joilla tehdään myös tuotekehitystä ja tuotetaan asiakkaille myös jälkipalveluja. Nämä vahvat alat tuottavat bkt:n kasvua ja verotuloja parhaiten. Omiin vahvoihin aloihin ja niiden syntymiseen sekä kehittymiseen kannattaa panostaa. Merkkejä tästä on nähtävissä esimerkiksi uusissa rakentamisen tavoissa: asiakkaasta pidetään huolto kaikilla tasoilla.

Toisena keinona on alihankkijoiden roolin vahvistaminen osakokoonpanijoiksi ja myös varaosien toimittajaksi. Alihankkijasta voi kehittyä myös loppuasiakkaan auttaja. Samalla tavalla esimerkiksi mökkiyrittäjä voi tehdä arvonlisäystä panostamalla sisältötuotantoon kuten luontokuvaukseen.