Onnistuin
pitämään virkistävän ja palauttavan peräti neljän viikon kesäloman. Kun palasin
töihini, niin lomavelttous katosi kuitenkin hetkessä, kun sain käsiini valtion
lähettämän kevyen kesälukemisen. Valtio näet laittoi juhannuksen jälkeen
kunnille kommentoivaksi sote- ja maakuntahallinnon uudistusesityksen. Aineisto
koostuu 21 asiakirjasta ja sivumäärä nousee yli 800:n. Tuhti kesälukupaketti
kerrassaan! Eräskin dokumentti on pelkästään ruotsinkielellä. Valmistelussa
näyttää olleen kiirettä.
Ensilukemalla
esityskokonaisuus ei vaikuta maakunnalliselta itsehallinnolta. Syynä tähän on
valtion kannalta kustannusneutraalisuuteen pyrkiminen. Rahoitus tulee miltei
kokonaisuudessaan valtiolta ja kuntien verotusoikeutta leikataan kaksi kolmasosaa
nykyisestä. Esimerkiksi Nurmeksen tuleva kunnallisveroprosentti olisi 8,2 %.
Kuntien valtionosuuksista leikataan myös puolet. Koko Suomen tasolla touhu
rahoitetaan niin, että 1/3 tulee valtionosuusleikkauksista ja 2/3 tulee
verotulojen siirrosta valtiolle. Muutos tuottaisi nykytilanteeseen verrattuna
Nurmeksen kaupungille vuositasolla tappiota n. 800 000 euroa, mikä vastaa
0,75 – veroprosenttiyksikön tuottoa. Lisäksi peräti 39,5 % meidän saamasta
valtionosuudesta olisi ns. selittämätöntä valtionosuutta. Näenkin niin, että myös
valtionosuusuudistuksella olisi kiire, jotta tämä ”musta laatikko” saadaan
avattua.
Toinen
piirre, joka nakertaa maakuntaitsehallintoa, näyttää olevan se, että valtio
sääntelisi tiukasti aluehallintoa ja käyttäisi näin omaa toimivaltaansa ohi
vaaleilla valittujen maakuntavaltuutettujen. Tällaista sääntelyä olisi
esimerkiksi valtioneuvoston antamat sitovat hallintopäätökset
tietojärjestelmistä, hankinnoista, investoinneista ja palvelurakenteen
kehittämisestä. Soten osalta valtio voisi myös säädellä toimipisteiden
sijaintia ja hoidon porrastusta muuttamalla esimerkiksi laitoksia avohoidon
yksiköiksi. Valtio voisi esityksen mukaan myös rajoittaa maakuntien oikeutta
tehdä sitoumuksia kuten ottaa lainaa.
Kolmas
maakunnan itsehallintoa rajoittava tekijä on valtion kolmen miljardin
toiminnallinen säästötavoite, joka käytännössä toteutetaan maakuntahallinnon resursointia
vähentämällä vuosina 2019–2021. Tämä tarkoittaa 17 %:n säästöjä 17,7 miljardin
euron lähtötilanteen kokonaispotista. Kova luku jaettuna vain kolmelle
vuodelle!
Esityksen
sivuvaikutuksiin kannattaa myös perehtyä. Näyttää näet siltä, että uudistuksen
myötä kunnallinen itsehallinto ohenee, koska verotusoikeutta rajataan. Kunnallisveron
korotuksille asetetaan katto. Verotusjärjestelmän muutos korostaa myös kiinteistöveron
merkitystä. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa kiinteistöveron painoarvo
verotuloissa kaksinkertaistuisi ja kiinteistöveron tuotto olisikin jo miltei 15
% kaikista verotuloista.
Toinen
tärkeä sivuvaikutus kunnille näyttää olevan se, että nykyisistä
sote-kiinteistöistä saadaan vuokratuloja varmuudella vain vuoden 2021 loppuun
saakka. Sen jälkeen valtion tekemä toimipistesääntely ja maakunnan
sote-palveluiden tarve muodostavat suuren taloudellisen riskin kaikille kunnille.
Kolmas
sivuvaikutus kunnille syntyy omaisuusjärjestelyistä, jota heikentävät kunnan
omavaraisuutta. Kuntien omistamat kuntayhtymien osuudet kirjataan näet
muutoksessa kuntien kuluiksi. Lisäksi maakuntahallinnolle luovutettaneen
koneita ja kalustoa korvauksetta. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa kaupungin
omavaraisuus heikkenisi muutoksen myötä noin 4,2 prosenttiyksikköä.
Viimeisenä
isona asiana otan esille asiakkaan valinnanvapauden. Valinnanvapauden piirissä
olevien palvelujen yhtiöittäminen on todella suuren luokan asia. Sen
vaikutuksia on vaikea vielä hahmottaa. Etenemisteinä näen joko
palvelusetelijärjestelmän tai valinnanvapauden kasvattamisen porrastettuna.
Joko tapauksessa tarvitaan siirtymäaikaa. Valinnanvapaus tuo myös riskejä
sote-integraation toteutumiselle. Vapaan valinnan tilanteessa näet hoitoketjut voivat
katketa esimerkiksi siksi, että tietojärjestelmät eivät toimikaan yhteen.
