27.7.2016

Kevyttä kesälukemista!


Onnistuin pitämään virkistävän ja palauttavan peräti neljän viikon kesäloman. Kun palasin töihini, niin lomavelttous katosi kuitenkin hetkessä, kun sain käsiini valtion lähettämän kevyen kesälukemisen. Valtio näet laittoi juhannuksen jälkeen kunnille kommentoivaksi sote- ja maakuntahallinnon uudistusesityksen. Aineisto koostuu 21 asiakirjasta ja sivumäärä nousee yli 800:n. Tuhti kesälukupaketti kerrassaan! Eräskin dokumentti on pelkästään ruotsinkielellä. Valmistelussa näyttää olleen kiirettä.

Ensilukemalla esityskokonaisuus ei vaikuta maakunnalliselta itsehallinnolta. Syynä tähän on valtion kannalta kustannusneutraalisuuteen pyrkiminen. Rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtiolta ja kuntien verotusoikeutta leikataan kaksi kolmasosaa nykyisestä. Esimerkiksi Nurmeksen tuleva kunnallisveroprosentti olisi 8,2 %. Kuntien valtionosuuksista leikataan myös puolet. Koko Suomen tasolla touhu rahoitetaan niin, että 1/3 tulee valtionosuusleikkauksista ja 2/3 tulee verotulojen siirrosta valtiolle. Muutos tuottaisi nykytilanteeseen verrattuna Nurmeksen kaupungille vuositasolla tappiota n. 800 000 euroa, mikä vastaa 0,75 – veroprosenttiyksikön tuottoa. Lisäksi peräti 39,5 % meidän saamasta valtionosuudesta olisi ns. selittämätöntä valtionosuutta. Näenkin niin, että myös valtionosuusuudistuksella olisi kiire, jotta tämä ”musta laatikko” saadaan avattua.

Toinen piirre, joka nakertaa maakuntaitsehallintoa, näyttää olevan se, että valtio sääntelisi tiukasti aluehallintoa ja käyttäisi näin omaa toimivaltaansa ohi vaaleilla valittujen maakuntavaltuutettujen. Tällaista sääntelyä olisi esimerkiksi valtioneuvoston antamat sitovat hallintopäätökset tietojärjestelmistä, hankinnoista, investoinneista ja palvelurakenteen kehittämisestä. Soten osalta valtio voisi myös säädellä toimipisteiden sijaintia ja hoidon porrastusta muuttamalla esimerkiksi laitoksia avohoidon yksiköiksi. Valtio voisi esityksen mukaan myös rajoittaa maakuntien oikeutta tehdä sitoumuksia kuten ottaa lainaa.

Kolmas maakunnan itsehallintoa rajoittava tekijä on valtion kolmen miljardin toiminnallinen säästötavoite, joka käytännössä toteutetaan maakuntahallinnon resursointia vähentämällä vuosina 2019–2021. Tämä tarkoittaa 17 %:n säästöjä 17,7 miljardin euron lähtötilanteen kokonaispotista. Kova luku jaettuna vain kolmelle vuodelle!

Esityksen sivuvaikutuksiin kannattaa myös perehtyä. Näyttää näet siltä, että uudistuksen myötä kunnallinen itsehallinto ohenee, koska verotusoikeutta rajataan. Kunnallisveron korotuksille asetetaan katto. Verotusjärjestelmän muutos korostaa myös kiinteistöveron merkitystä. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa kiinteistöveron painoarvo verotuloissa kaksinkertaistuisi ja kiinteistöveron tuotto olisikin jo miltei 15 % kaikista verotuloista.

Toinen tärkeä sivuvaikutus kunnille näyttää olevan se, että nykyisistä sote-kiinteistöistä saadaan vuokratuloja varmuudella vain vuoden 2021 loppuun saakka. Sen jälkeen valtion tekemä toimipistesääntely ja maakunnan sote-palveluiden tarve muodostavat suuren taloudellisen riskin kaikille kunnille.

Kolmas sivuvaikutus kunnille syntyy omaisuusjärjestelyistä, jota heikentävät kunnan omavaraisuutta. Kuntien omistamat kuntayhtymien osuudet kirjataan näet muutoksessa kuntien kuluiksi. Lisäksi maakuntahallinnolle luovutettaneen koneita ja kalustoa korvauksetta. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa kaupungin omavaraisuus heikkenisi muutoksen myötä noin 4,2 prosenttiyksikköä.

Viimeisenä isona asiana otan esille asiakkaan valinnanvapauden. Valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen yhtiöittäminen on todella suuren luokan asia. Sen vaikutuksia on vaikea vielä hahmottaa. Etenemisteinä näen joko palvelusetelijärjestelmän tai valinnanvapauden kasvattamisen porrastettuna. Joko tapauksessa tarvitaan siirtymäaikaa. Valinnanvapaus tuo myös riskejä sote-integraation toteutumiselle. Vapaan valinnan tilanteessa näet hoitoketjut voivat katketa esimerkiksi siksi, että tietojärjestelmät eivät toimikaan yhteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.