Tein viikonlopun kahta puolta virkamatkan Kiinaan. Lensin
Hong Kongin kautta ja vierailin kahdessa kaupungissa Shenzhenissä ja
Nanchangissa. Olin tullut kuin uuteen maailmaan. Kiinassa eletään näet tällä
hetkellä aikakautta, jonka nimi on ”uusi normaali”. Mitä tämä oikein
tarkoittaa?
Uusi normaali tarkoittaa aikakautta vuosien 2007-2008
finanssikriisin ja vuosien 2008-2012 globaalin taantuman jälkeen. Uudelle
normaalille on tyypillistä se, että vuotuiset talouskasvuluvut ovat enää yksinumeroisia,
kun ne 2000-luvun alussa olivat vielä kaksinumeroisia. Termi ”uusi normaali” on
Kiinan presidentti Xi Jinpingin luoma käsite vuonna 2014. Pohjimmiltaan se
tarkoittaa sitä, että Kiinan valtio tyytyy keskipitkällä aikavälillä jatkossa
noin 7 prosentin vuosittaiseen kasvuvauhtiin.
Uuden normaalin aikakaudella Kiina panostaa
kansainvälistymiseen ja yritysten sekä innovaatioiden hankkimiseen. Tähän asti
kasvu on perustunut valtavaan siirtotyöläisyyteen ja rakentamiseen: kaupunkeja,
teitä, siltoja, taloja yms. Esimerkiksi Shenzhen, Kiinan 4. suurin kaupunki ja
maailman 5. tiheimmin asuttu kaupunki, on rakennettu Helmi-joen suistoon
käytännössä 35 vuodessa. Alussa oli vain pieni kalastajakylä. Nyt kaupungissa
on 10,5 miljoonaa rekisteröityä asukasta ja yli 10 miljoonaa siirtotyöläistä.
Kaupunkiin on rakenteilla mm. maailman 3. korkein talo, yli 600 metriä korkea
pilvenpiirtäjä, jonka juurella kävin ihmettelemässä menoa. Nimi Shenzhen
tarkoittaa kiinan kielellä kotkaa.
Kiina on luonut yritystoimintaa varten valtavan infran,
joka nyt siis on pääosin valmis. Nyt puuttuu enää vain innovaatioita ja
yrityksiä. Niitä houkuttelee Kiinaan yli 20 000 sijoitusrahastoa, joita
maahan on luotu myös kaupunkilaisilta kerätyllä verorahalla. Panostukset
teknologiakeskuksiin ja yrityskyliin ovat giganttisia. Minä esittelin
kiinalaisille Nurmeksen 28 hehtaarin bioteollisuusaluetta. Vastavuoroisesti he
esittelivät minulle Nanchangin kaupungissa 2800 neliökilometrin kokoista uutta
teollisuuskylää, joka rakennetaan kahdessa vuodessa!
Kiinalaiset korostavat hyviä yrityksiä ja sijoituskohteita
etsiessään ”talent poolia”, joka koostuu hyvistä pääomista, hyvistä
kyvykkyyksistä ja hyvistä teknologioista. Kiinassa on tapana käyttää
lobbareita, jotka avaavat ovia kommunistiseen puolueeseen ja valtion, maakunnan
ja kaupungin hallintoon. Minulla oli ilo ja kunnia tavata eräs Kiinan
tunnetuimmista lobbareista, Herra Li, joka esitteli esimerkiksi suomalaisen Nokian
Kiinan valtiojohdolle vuonna 1992. Yksikään iso hanke ei etene, jos sitä ei ole
esitelty ensin oikeille tahoille. Pieni Nurmes on nyt jo tunnettu kaikilla
edellä mainituilla tahoilla ja ovet ovatkin nyt auki yritysten yhteistoimintaan
ja pääomittamiseen.
Suomen ja Kiinan yhteistyötä vauhdittamaan on tänä syksynä
perustettu myös Suomi-Kiina Talousseura. Vierailin seuran toimistossa
Shenzhenissä. Seura auttaa yrityksiä puolin ja toisin löytämään
bisneskumppanuuksia ja avaamaan ovia hallinnon eri tasoilla. Seuran
puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja vierailivat puolestaan Nurmeksessa viime
kesänä kahteen eri otteeseen.
