Kiinan "uusi normaali"

Tein viikonlopun kahta puolta virkamatkan Kiinaan. Lensin Hong Kongin kautta ja vierailin kahdessa kaupungissa Shenzhenissä ja Nanchangissa. Olin tullut kuin uuteen maailmaan. Kiinassa eletään näet tällä hetkellä aikakautta, jonka nimi on ”uusi normaali”. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

Uusi normaali tarkoittaa aikakautta vuosien 2007-2008 finanssikriisin ja vuosien 2008-2012 globaalin taantuman jälkeen. Uudelle normaalille on tyypillistä se, että vuotuiset talouskasvuluvut ovat enää yksinumeroisia, kun ne 2000-luvun alussa olivat vielä kaksinumeroisia. Termi ”uusi normaali” on Kiinan presidentti Xi Jinpingin luoma käsite vuonna 2014. Pohjimmiltaan se tarkoittaa sitä, että Kiinan valtio tyytyy keskipitkällä aikavälillä jatkossa noin 7 prosentin vuosittaiseen kasvuvauhtiin.

Uuden normaalin aikakaudella Kiina panostaa kansainvälistymiseen ja yritysten sekä innovaatioiden hankkimiseen. Tähän asti kasvu on perustunut valtavaan siirtotyöläisyyteen ja rakentamiseen: kaupunkeja, teitä, siltoja, taloja yms. Esimerkiksi Shenzhen, Kiinan 4. suurin kaupunki ja maailman 5. tiheimmin asuttu kaupunki, on rakennettu Helmi-joen suistoon käytännössä 35 vuodessa. Alussa oli vain pieni kalastajakylä. Nyt kaupungissa on 10,5 miljoonaa rekisteröityä asukasta ja yli 10 miljoonaa siirtotyöläistä. Kaupunkiin on rakenteilla mm. maailman 3. korkein talo, yli 600 metriä korkea pilvenpiirtäjä, jonka juurella kävin ihmettelemässä menoa. Nimi Shenzhen tarkoittaa kiinan kielellä kotkaa.

Kiina on luonut yritystoimintaa varten valtavan infran, joka nyt siis on pääosin valmis. Nyt puuttuu enää vain innovaatioita ja yrityksiä. Niitä houkuttelee Kiinaan yli 20 000 sijoitusrahastoa, joita maahan on luotu myös kaupunkilaisilta kerätyllä verorahalla. Panostukset teknologiakeskuksiin ja yrityskyliin ovat giganttisia. Minä esittelin kiinalaisille Nurmeksen 28 hehtaarin bioteollisuusaluetta. Vastavuoroisesti he esittelivät minulle Nanchangin kaupungissa 2800 neliökilometrin kokoista uutta teollisuuskylää, joka rakennetaan kahdessa vuodessa!

Kiinalaiset korostavat hyviä yrityksiä ja sijoituskohteita etsiessään ”talent poolia”, joka koostuu hyvistä pääomista, hyvistä kyvykkyyksistä ja hyvistä teknologioista. Kiinassa on tapana käyttää lobbareita, jotka avaavat ovia kommunistiseen puolueeseen ja valtion, maakunnan ja kaupungin hallintoon. Minulla oli ilo ja kunnia tavata eräs Kiinan tunnetuimmista lobbareista, Herra Li, joka esitteli esimerkiksi suomalaisen Nokian Kiinan valtiojohdolle vuonna 1992. Yksikään iso hanke ei etene, jos sitä ei ole esitelty ensin oikeille tahoille. Pieni Nurmes on nyt jo tunnettu kaikilla edellä mainituilla tahoilla ja ovet ovatkin nyt auki yritysten yhteistoimintaan ja pääomittamiseen.

Suomen ja Kiinan yhteistyötä vauhdittamaan on tänä syksynä perustettu myös Suomi-Kiina Talousseura. Vierailin seuran toimistossa Shenzhenissä. Seura auttaa yrityksiä puolin ja toisin löytämään bisneskumppanuuksia ja avaamaan ovia hallinnon eri tasoilla. Seuran puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja vierailivat puolestaan Nurmeksessa viime kesänä kahteen eri otteeseen.