20.3.2017

"Relata refero"



Tätä kirjoitettaessa on sunnuntai. Sain äsken kotiini törkypuhelun. Soittaja esitti puhelimessa moitteet siitä, että meillä virkamiehillä on usein oma agenda. Hän tehosti moitteitaan muistuttamalla siitä, että kuntavaalit ovat lähellä.

Pysyin rauhallisena ja hyväntuulisena. Kerroin soittajalle, että minun tehtäväni on kertoa mitä minulle on kerrottu. Tämä ns. ”relata refero” – periaate on peräisin Herodotokselta, jota pidetään antiikin kreikkalaisen historiankirjoituksen isänä. Joskus vain näyttää käyvän niin, että ihmisiä ärsyttää se, että kerromme meille julkituotuja tosiasioita.

Herodotoksen aikansa kriitikot pitävät häntä jopa huijarina. Ihmisistä oli pelottavaa se, että joku kertoi uusista asioista uudessa valossa. Nyt kun maailma avautuu entistä enemmän ja uudet pelottavat asiat vyöryvät eteemme, niin osa meistä haluaa kuulla näistä asioista lisää, mutta osa meistä haluaakin turvallisuutta ja haluaa lisätä kontrollia. Kontrolli ja vahvuus kulkevat käsi kädessä. Tämä on nähty viime viikkoina mm. Amerikassa.

Vahvuuden ja kontrollin vastakohta on herkkyys kuunnella ja tulkita kuulemaansa. Me virkamiehet keräämme tietoa, kerromme asioita eteenpäin ja vaikeissa uusissa asioissa teemme asioista myös tulkintaa. Omaa agendaa meillä ei ole. Meillä ei näet ole mitään syytä ajaa itse keksimiämme asioita. Eikä tähän meillä ole edes voimavarojakaan. Ihan tarpeeksi on näet puuhaa pysyä oman kunnan agendassa.

Sosiaalinen media ei suinkaan ole helpottanut työtämme. Tiedon laatu ja luotettavuus ovat joutuneet kyseenalaisiksi. Väärän tiedon levittäjä pääsee kuin koira veräjästä. Tällöin hän kuitenkin unohtaa sen, että kynä on miekkaa voimakkaampi. Kerran kirjoitettu säilyy ja se voidaan myös jäljittää. Esimerkiksi mielipidepalstojen kirjoittajia tutkittaessa on huomattu se, että sylttytehtaita on vähän: muutama aktiivinen kirjoittaja ohjailee koko palstan ilmapiiriä ja kirjoittelua heittelemällä koepalloja jopa kymmenittäin yhden vuorokauden aikana ja eri nimimerkeillä. Kirjoittaja itse avaa keskustelun. Sen jälkeen hän itse vastaa omaan kirjoitukseensa eri nimimerkillä ja jää odottamaan muiden reaktiota.

Toinen haitallinen piirre, joka liittyy helppoon tiedonsaantiin, on se, että keskittyminen herpaantuu. Tämä johtuu siitä, että keskustelunaiheet vaihtuvat nopeasti. Kunnan kehittämisessä pitää näet olla pitkäjänteinen. Usein tarvitaan jopa kahden valtuustokauden eli kahdeksan vuoden määrätietoista työtä tavoitteen saavuttamiseksi. Tämä pitkä aika ärsyttää näppäimistöjen nimettömiä rubinsteineja. He pyrkivät kaikin keinoin muuttamaan keskustelun painopisteen toisaalle.