27.7.2021

Lähtökohtia vuoden 2022 talousarvioon ja uuteen strategiaan

 

Alkavan uuden valtuustokauden haasteet ovat erilaisia kuin aiemmilla valtuustokausilla. Nyt alkavan valtuustokauden ykköshaasteena ei olekaan toimintakatteen heikkeneminen eli kustannusten nousuvauhti, vaan verorahoituksen suuret muutokset ja verotulojen heikko yleinen kehitys.

Hyvinvointialueiden aloittaminen muuttaa kuntien verorahoitusta radikaalisti vuoden 2023 alussa. Esimerkiksi Nurmeksessa kuluista ja tuloista siirtyy hyvinvointialueelle noin 56 prosenttia. Kuntien kannalta tähän liittyy kaksi riskiä: luottokelpoisuuden heikkeneminen ja kuntatalouden tasapaino. Luottokelpoisuuden heikkeneminen voi johtaa investointilamaan kunnissa, mistä seuraa myös työttömyyden kasvua. Kuntatalouden tasapaino kunnissa määräytyy vuoden 2022 tilanteen mukaan, kun taas hyvinvointialueilla tasapaino lasketaan vuosien 2021 ja 2022 tilanteen mukaan. Nurmeksen kannalta olisi siis edullista, että vuoden 2022 talousarvio olisi mahdollisimman ylijäämäinen. Meitä helpottaa tässä urakassa se, että meillä ei käytännössä ole vuonna 2022 sote-kulujen kasvua. Tämän on Siun Soten rahoitusmallin ansiota.

Verotulojen aneemista kasvua vuosina 2022 ja 2023 selittävät edelleen korona-pandemia, joka runtelee suurimpia ja pienimpiä kuntia eniten. Nurmeksen kokoluokka selviää kunnista onneksi parhaiten, ja maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Karjala pärjää myös hyvin.

Ennusteiden mukaan vuodesta 2023 tulee erittäin vaikea kuntataloudessa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia olisi jopa 130. Vaikeudet eivät johdu kustannusten noususta, vaan verotulojen heikosta kehityksestä. Ykkösasiaksi näyttääkin nousevan uudella valtuustokaudella verotulopohjan pitävyys. Tähän vaikuttavat eniten teollisuustyöpaikkojen määrä ja yleinen hyvä taloudellinen vireys. Elinkeinopolitiikassa tulee painottaa teollisuutta paljon, koska Nurmeksen kiinnostavuus investointipaikkana on tällä hetkellä hyvä.

Nurmeksen vahvuutena uuden valtuustokauden alussa näyttää olevan hyvä väestökehitys. Meidän koulu- ja päiväkotiverkko on hyväkuntoinen ja tällä hetkellä se näyttää oikein mitoitetulta. Vahvaa imagotyötä pitää jatkaa, joka huipentuu sitten vuoden 2024 syksyllä maaseutuparlamenttiin Nurmeksessa. Nurmeksen sijainti on Itä-Suomessa paras mahdollinen. Tämän ovat huomanneet sekä asukkaat että yritykset.

Kuntien sopeutumistyökaluna yhteiskunnan ja lainsäädännön muutoksiin näyttää olevan konsernirakenne. Kuntien konserniajattelussa on vielä paljon parannettavaa. Konserniyhtiöt ovat emokunnan työkaluja, jotka kohtaavat omalla rajatulla toimintakentällään kilpailuympäristön. Tämä edellyttää konserniyhtiöiden hallituksilta erittäin kovaa yhteenlaskettua osaamista ja kokemusta, jotta kunkin yhtiön omistaja-arvo ja vaikuttavuus kasvavat.

Uuteen talousarvioon ja strategiaan tuovat tietopohjaa Kuntamaisema-tutkimuksen tulokset sekä kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa tehdyt taloussimulaatiot. Nurmeksen erityispiirteenä on kuntaliitossopimus, jonka sitovuutta on vielä jäljellä 1½ vuotta. Tältä osin olemme kuntakentän kummajainen, koska kuntaliitoksia on tehty Suomessa viime vuosina erittäin vähän.

Uuden valtuustokauden yhtenä kehityskohteena pitänee olla keskinäisen arvostuksen ilmapiirin palauttaminen. Meidän on kyettävä kohtaamaan toisemme joka päivä arvostavina ja kannustavina kanssaihmisinä. Hyvinvointimme maksimoituu, kun kehitämme Nurmesta hymyssä suin. Hoidamme yhteisiä asioita ja onnistumisemme ovat siten myös yhteisiä. Otamme myös uudet tulokkaat kiitollisina vastaan osaksi hyvinvoivaa yhteisöämme. Positiivinen tunnetila tuottaa näet lisää hyvää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.