Juhlapuhe Nurmeksen torilla Uudenvuoden yönä

Pidin seuraavanlaisen puheen Nurmeksen torilla uudenvuoden yönä 2013–2014

 

Hyvät nurmeslaiset, naiset ja miehet! Mina damer und herrar! My ladies and gentlemen! Meine Damen und Herren! Mesdames et Messieurs! “Uvazhajemyje damy i gaspada” (Уважаемые дамы и господа). 

Nurmeksen uusi graafinen ilme kertoo meistä olennaisen: Nurmes on kaikista suunnista vahva ja värikäs. Nurmes on vetovoimainen. Nurmes on voimakeskus.

Nurmeksesta tuli kaupunki 1.1.1974. Maaliskunnan ja kauppalan päättäjät tekivät kauaskantoisen ratkaisun. He käyttivät päättäjinä sitä korkeinta valtaa ja juuri tällaisia tilanteita varten valtuutetut Nurmekseen valitaan. Nyt taas eletään ehkä samankaltaisia hetkiä.

Juhlimme siis nyt nelikymppisiä. Kaupunki muistaa alkavana vuonna 2014 kaikkia kaupungissa asuvia 40-vuotiaita ikätovereitaan. Heitä on muuten 67 nurmeslaista. 

Neljäkymmentävuotias kaupunkimme on pärjännyt vuosikymmenten ristiaallokoissa ja tuiskuissa. Nurmes on tänään vetovoimainen voimakeskus. Asukkaat ja yritykset luottavat kaupunkiimme ja päättäjiimme. Useissa Nurmeksen kaupungin kehittämissuunnitelmissa on ollut yksi yhteinen asia eli se, että Nurmeksen mainitaan olevan Pielisen alueen liikenteellinen keskus. Itse asiassa Nurmes on koko Itä-Suomen puitteissa merkittävä liikenteen solmukohta. Tämän tosiasian ovat jo monet yritykset sanoneet ääneen.

Vuonna 1974 Nurmeksessa oli 11 526 asukasta, mutta väestökatovauhti oli jo kova eli yli 150 ihmistä vuodessa, mikä tarkoitti prosentteina n. 1,4 prosenttia. Muissa samankokoisissa kaupungeissa väkimäärä sitä vastoin kasvoi, koska kaupungit satsasivat teollisuuden kehittämiseen. Nurmes oli kuitenkin valmistelemassa omia erilaisia valintojaan.

Millaisia aikoja elettiinkään tasan 40 vuotta sitten? Vuonna 1974 oli Suomessa öljykriisi. Uri Geller taivutteli lusikoita televisiossa. Richard Nixon erosi Watergate-skandaalin takia ja Veikko Vennamo kannettiin eduskunnasta ulos. Hectorin ja Juicen laulut ottivat kantaa maailmanmenoon. Viuhahdus tuli muotiin. Linnan juhlia ei pidetty Sylvi Kekkosen kuoleman takia. Peltojen paketointi alkoi.

Vuonna 1974 maailman, Euroopan ja Nurmeksen kasvun ylle oli nousemassa jo uhkaavat pilvet. Taloudellinen kasvu oli Euroopassa loppumassa ja otettiin ensiaskeleita jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Nurmes päättikin tehdä itsestään matkailukaupungin, ja kaupunki laati vuonna 1974 Nurmeksen matkailukaupungin esisuunnitelman. Suunnitelma ydin oli siinä, että Nurmeksesta tulee kansanmatkailun merkittävä kohde Suomessa 1700 vuodepaikalla ja 1300 hengen leirintäalueella. Nurmes halusi vuonna 1974 tulla myös merkittäväksi tukikohdaksi Kostamuksen rakentajille ja sen alihankintateollisuudelle. Näin luki muun muassa Nurmeksen kaupungin yrittäjätiedotteessa.

Nyt 40 vuotta myöhemmin olemme hieman samankaltaisessa tilanteessa. Kasvua ei juuri ole ja monet kunnat etsivät uusia elämisen ehtoja eri elinkeinoista sekä yhteistyökumppaneita muista kunnista. Tulevan vuoden aikana Nurmeksen kaupunki aikoo löytää kuntaliitoskumppaninsa ja kääntää Nurmeksen elinkeinoelämän historiassa kokonaan uuden lehden bioteollisuuden avulla. Seuraavassa öljykriisissä olemmekin jo sitten omavaraisia. Nurmeksen vuotuisia yksityisiä metsätuloja voidaan kasvattaa nykyisestä 1,1 miljoonasta eurosta 1,5 miljoonaan euroon pelkästään biohiiltämön avulla.

Toisena tärkeänä asiana otan esille maatalouden kehittämisen. Maatalous on näet Nurmeksen tärkein toimiala. Maatalous työllistää Nurmeksessa 450 ihmistä ja toimialan liikevaihto on tällä hetkellä 20 miljoonaa euroa, mistä 7 miljoonaa tulee maidosta. Vahvaa voidaan edelleen vahvistaa. Minun mielestäni Nurmekseen pitäisi laatia maatalouden teho-ohjelma 2030, joka tavoittelisi mittavia maatalouden investointeja, kannattavuuden parantamista ja uusia toimintatapoja. Yhtenä tavoitteena voisi olla toimialan liikevaihdon nosto 50 prosentilla 30 miljoonaan euroon.

Hyvät nurmeslaiset. Jos haluamme, että Pielisen Karjala on elinkelpoinen paikka jatkossakin, voimia pitää yhdistää. Kukaan ulkopuolinen ei meitä auta. Voimien yhdistämisessä olennainen ja ainut asia ei ole kuntaliitos, vaan osaavien käsien löytäminen ja elinvoiman elvyttäminen kuntanelikon sisällä. Meidän pitää yhdessä kääntää kurssi kohti parempaa. Kun valoa on vähän, niin neljä terälehteä on vahvempi kuin yksi ainoa terälehti. Vuosina 2015 ja 2016 koheneva yleinen taloustilanne antaa hyvän valmistelupohjan Pielisen Karjalan uudelle kunnalle. Voisimme vielä saada aikaan taloudellisesti ehjän kokonaisuuden.

Hyvät Nurmeksen luottamushenkilöt ja kaikki kaupungin työntekijät! Meiltä kaikilta odotetaan keskimääräistä enemmän ja me olemme palvelutehtävässä. Haluankin muistuttaa teitä seuraavasti Jacob Tengströmin virren 522 sanoin: ”Vyötä lahjomattomuuteen tehtäviinsä valitut, ohjaa laajakatseisuuteen johtajiksi kutsutut, vastuutansa kantamaan, heikompia puoltamaan”. Samasta virrestä löytyy myös ajankohtaisia ja toimivia ohjeita kuntarakenneneuvottelijoille kaikkiin neljään kuntaan: ”Poista neuvotteluistamme epäilys ja itsekkyys. Silloin johtaa tahtoamme luottamus ja ystävyys”.

Hyvät nurmeslaiset. Me ansaitsemme sen, mitä meillä on. Mutta millainen on tulevaisuutemme eli mitä me voimme ansaita huomenna? Me ihmiset olemme sangen kyvyttömiä ennakoimaan tulevaisuutta. Tästä ilmiöstä käytti libanonilainen kirjailija Nassim Nicholas Taleb nimitystä ”musta joutsen”. Joutsenen oletettiin olevan valkoinen, kunnes 1600-luvulla nähtiin ensimmäinen musta joutsen. Tämä oli asia, jota ei oltu edes osattu kuvitellakaan, mutta yhtäkkiä se muuttui itsestäänselvyydeksi.

Näemmekö kaikki mahdollisuutemme? Kysynkin teiltä hyvät nurmeslaiset, mitkä voisivat olla lähivuosina Nurmeksen mustat joutsenet?

-        Pielisen Karjalan suurkunta?

-        Syntyvyyden nousu kuolleisuutta suuremmaksi?

-        Puuhiilitehdas?

-        Uuden ajan vihreä teollisuuskaupunki?

-        Maatalouden uusi voimakas Ylä-Karjalan yhteinen kehityssysäys?

-      Porokylän ja Kauppalan taajamien kasvaminen fyysisesti yhteen vahvaksi liikekeskukseksi?

Minä uskon Nurmeksen tulevaisuuteen ja kasvuun. Perustan käsitykseni kaikkeen siihen tietoon, mitä minulla on käytettävissä kaupunkimme nykytilasta ja tulevaisuudesta. Meillä on hyvä strategia. Meillä on hyvä joukkue. Meillä on ahkerat kuntalaiset. Tarvitsemme meidän kaikkien käsiparit.

Kiitän lämpimästi kaikkia kaupungin työntekijöitä ja luottamushenkilöitä hyvin sujuneesta vuodesta. Olemme yhdessä vahvoja. Olkoon siitä merkkinä kohta alkava ilotulitus.

Hyvät kuntalaiset. Toivon, että uusi alkava vuosi sujuu hyvissä merkeissä, kuten tämä päättyvä vuosikin on sujunut. Toivotan teille kaikille terveyttä, hyviä ihmissuhteita ja mielenrauhaa. 

Toivotan kaikille kuntalaisille ja Nurmeksen kaupungille hyvää ja onnellista uutta vuotta 2014. 

Kiitos!

Kuhinaa Känkkäälässä

Nurmeksen uusi vihreän energian teollisuusalue Känkkäälässä on saanut lentävän lähdön. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kokouksessaan 28.11.2013. Kaavan lainvoimaistuttua tammikuun puolivälissä voivat yritykset jättää suoraan rakennuslupahakemukset. Eri puolilla Suomea yritykset ja tiimit laskevat, piirtävät ja suunnittelevat toimintojaan Nurmekseen. Alueella on juuri nyt paljon kuhinaa. Ensimmäiset kuokatkin on jo isketty huurteiseen maahan. 

Kaava-alueen seitsemästä tontista kaksi on jo vuokrattu ja neljällä muulla tontilla on jo alustava varaus. Näiden kuuden yrityksen yhteenlaskettujen investointien arvo on n. 39 miljoonaa euroa tämänhetkisten tietojen mukaan. Valtaosa näistä investoinneista liittyy puuraaka-aineen jalostamiseen tavalla tai toisella. Yrittäjien ja kaupungin välillä on kiinteää yhteistyötä. 

Biohiiltämön yritysryppäälle laadittava YVA-ohjelma nostaa koko alueen ja yritysjoukon statusta. YVA-ohjelma -asiakirjan laatiminen on jo käynnistynyt. Teemme sitä aluksi GROW GREEN NURMES -hankkeen sisällä ja jatkamme sen jälkeen virkatyönä. Vetovoimainen Nurmes on edelläkävijöiden kaupunki. 

Rautateiden lastaus- ja purkupaikan toteuttaminen on alueen seitsemäs jo tiedossa oleva pyrkimys. Suunnittelemme tällä hetkellä sen tarkkaa paikkaa ja sisältöä. Ensi vuonna kokoamme hankkeelle julkista rahoitusta. Olemme esittäneet tämän asian vuoden 2015 kärkihankkeeksi Pohjois-Karjalassa.  

Erä ei ole koskaan tullut etsimättä eikä kala jalan kastumatta. Olemme tiedostaneet tämän ja teemme huolellista työtä, jotta kaikki nämä investoinnit toteutuvat. Teemme kaikki työvaiheet paremmin kuin muut Suomen kunnat. Osaamme kuunnella herkemmin, ohjelmoida paremmin, osaamme kommunikoida täsmällisemmin ja organisoida viisaammin. Koko paikallinen yhteisömme tuntuu olevan näiden hankkeiden takana. Luottamus on jo syvää.

Viime kädessä kaiken ratkaisee yrittäjien asenne ja teot. Yrittäjät tarvitsevat rohkaisua ja käytännöllistä tukea lukuisissa eri vaiheissa. Paras onnistuminen on yhteinen onnistuminen. Meillä on kaikki nämä eväät olemassa.

Pielisen neloset

Pielisen Karjalassa eletään nyt historiallisia hetkiä. Neljä kuntaa eli Juuka, Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat käynnistäneet yhteisen kuntarakenneselvityksen. Selvityksessä ei pelkästään tarkastella uuden yhden kunnan mallia, vaan myös palvelujen kehittämistä sekä aivan uutta ”Pielisen Neloset” – mallia.

Mitä Pielisen Neloset oikein tarkoittaa? Se tarkoittaa hallinnon ja palvelujen hajauttamista neljään kuntaan tai entisiin kuntakeskuksiin kuntien yhdistyessä. Tämä ajatusmalli on tasapuolinen kaikkia kuntia kohtaan ja osoittaa sitä, että kuntapäättäjät ovat tosissaan liikkeellä. Arvostan tässä erityisesti valtuustojen puheenjohtajien vankkaa sitoutumista asiaan. Hajautettu malli yhdessä toteutettuna voi tuoda myös tuottavuutta lisää ja lisätä siten myös seutukunnan kilpailukykyä.

Kaikissa neljässä kunnassa on paljon vahvuuksia. Pielisen Karjalasta voi tulla uudessa muodossaan entistä vetovoimaisempi ja rohkeampi kumppani, joka on myös strategisesti kiinnostava ja luo uutta positiivista ilmapiiriä. Voimme olla halutumpia sekä uusien asukkaiden että uusien investorien silmissä.

Pielisen neloset – malliin päädyttiin itse asiassa Oulun seudun laajassa kuntaliitosselvityksessäkin. Siellä kunnat päättivät ensi töikseen tiivistää hallintoaan tehokkaan työnjaon kautta. Mallin etuna on myös se, että se kotiuttaa hyötyjä niillekin kunnille, jotka eivät halua liittyä yhteen tai se ennen aikaistaa hyötyjä yhteen liittyville kunnille. Meillähän neljän kunnan yhteenlaskettu tuloksen parantamistarve on noin 6 miljoonaa euroa, ja tähän päälle tulee valtiolta lähivuosina noin 3 miljoonan lisävaade. Yhteensä tämä tarkoittaa 3 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuspainetta kussakin kunnassa.

Rakenneselvitys on nyt saatu liikkeelle. Selvityshenkilöt on valittu. Selvityksen sisällöstä on käyty perusteellinen keskustelu. Nyt on tärkeää rakentaa luottamusta lisää ja luoda Pielisen Karjalalle uusia vahvoja pärjäämisen malleja. Kilpailu veronmaksajista ja hyvistä yrityksistä on kovaa Euroopan eri seutujen kesken. 

Toivotan omalta osaltani nelosten vanhemmille onnellista odotusaikaa. Kun hiiri on seuraavan kerran korvalla, niin meillä on jo aavistus siitä, mitä tuutista on tulossa…

Kaupunginjohtaminen "Nokkatuntumalla"

Pidin seuraavanlaisen nenäpäivän ”nenäpuheen” Nurmeshovissa 8.11.2013:

”Hyvät kuulijat. Nenäpäivän tarkoitus on tehdä hyvää ja kerätä rahaa sitä varten. Minun nenäpäivän nenäpuheeni käsittelee tällä kertaa itselleni läheistä aihetta eli kaupungin johtamista. Puhun kaupungin johtamisesta nokkatuntumalla eli nenää käyttäen. Nokkatuntumalla johtaminen on näet kehittyneempi tapa johtaa kaupunkia kuin pers’tuntumalla johtaminen.

Tarkistin wikipediasta nenän määritelmän: Nenä, latinaksi nasus, on elin, jonka pääasiallinen tehtävä on haistaminen ja hengittäminen. Nenä sijaitsee anatomisesti keskellä kasvoja.

Ensinnäkin on tärkeää nähdä omaa nenäänsä pidemmälle eli kuntalaisten etu on virkamiehen omaa etua tärkeämpi. Muuten kaivaa aivan turhaan verta omasta nenästään.

Joskus voi myös työntää nenän väärän paikkaan. Kuinka monelle teistä, hyvät kuulijat, on päässyt käymään näin? Kuntajohtajan pitää olla muutenkin varovainen, ettei edes vahingossa näytä pitkää nenää naapurikunnalle. Siitä voi saada nenilleen tai sitten kunnanjohtajaa katsotaan nenän vartta pitkin.

Pitää myös välttää sitä, että esiintyisi nenä poskella. Nenänhän pitää jo määritelmänkin mukaan olla kasvojen keskellä. Pitää siis olla pidättyväinen alkoholin suhteen ja kiertää katutappelut kaukaa. Kaupunginjohtajan pitää aina puhua totta. Kaupunginvaltuutettuja ei saa vetää nenästä. Muutenkin pitää tuottaa ennustettavaa käyttäytymistä ja yllätyksiä ei saa tulla päättäjille.

Nykypäivänä pitää myös kyetä haistamaan huonokuntoisen rakennuksen home tai palaneen käry. Tiedotusvälineiden kanssa pitää myös olla varovainen, koska ne ovat mestareita palaneen käryn haistamisessa. Pitäisi pystyä myös haistamaan uudet asiat kuten mahdollisuudet saada uusia työpaikkoja kuntaan. Kuinkas uuden asian voi haistaa, kun sitä ei vielä ole ja siten se ei siis haise? Tätä voisi sanoa nokkatuntumaksi eli vaistoksi vainuta uutta.

Nurmeksen kaupunginjohtajan pitää myös kyetä haistamaan leivän ja pullan tuoksu, koska kaupungissa on leipomoita. Nurmeksessa on myös muita elintarvikealan yrityksiä, joten tarkka nenä on iloinen asia.

Hyvät kuulijat, yhteenvetona voin todeta, että nokkatuntumalla johtaminen on kehittyneempi johtamistapa pers’tuntumalla johtamiseen verrattuna. Siis tässäkin asiassa Nurmes on edelläkävijä!”

Siltabudjetti

Nurmeksen kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelu on hyvässä vauhdissa. Olen nimennyt ensi vuoden talousarvion siltabudjetiksi. Budjetti on silta kolmen vuoden mittaisen alijäämärotkon yli. Kaupungin talouden suunta käännetään ylijäämäiseksi vuonna 2015.

Budjetin loppusumma on 59,9 miljoonaan euroa. Tästä 47 % on omaa tuotantoa ja 53 % käytetään palvelujen ostoon. Tämän vuoksi ei ole lainkaan sama, millaisessa ekosysteemissä eli seutukunnassa ja maakunnassa toimimme ja miten sitä itse muokkaamme. Kuntarakenne- ja SOTE-ratkaisuilla tulee olemaan suuri merkitys kuntatalouden kannalta.

Nurmeksen kaupungin toimintakate heikkenee 2,9 % ja verorahoitus kasvaa 2,7 prosenttia. Vuosikate näyttäisi säilyvän siis miltei ennallaan, ja se olisi 326 euroa asukasta kohti. Tämä kattaisi poistot 81-prosenttisesti. Velkamäärä ei myöskään kasva paljoa eli 123 euroa asukasta kohti. Velka ei ole ns. syömävelkaa, vaan se on investointien rahoitusta varten. Investointien kokonaissumma ensi vuonna on 3,9 miljoonaa euroa.

Vuonna 2014 näyttäisi Nurmeksen kunnallisvero (20,5 %) olevan maakunnan viidenneksi lempein ja noin 0,2 % -yksikköä maakunnan keskiarvon alapuolella. Kiinteistöverot tulevat pienestä korotuksesta huolimatta olemaan myös hieman maakunnan keskitason alapuolella. Tähän listaan haluan vielä lisätä sen, että Nurmeksen kaukolämmön hinta on maan alhaisimpia kuten myös vuokra-asuntojen vuokrat. Nurmes ei siis ole kova verottaja ensi vuonnakaan.

Nurmeksen kaupunki on saanut tuottavuusohjelman hyvään vauhtiin ja tästä on syytä antaa hallintokunnillemme suuri kiitos. Me emme näet usko kustannusten lykkäämiseen. Sitä vastoin pyrimme puristamaan toimintamenojen kasvun prosentin alhaisemmaksi kuin mitä yleinen kustannuskehitys on.  Näin kaupungin tulos paranee noin puoli miljoonaa euroa vuodessa eli puolen kunnallisveroprosentin verran. Tuottavuusohjelman ohella hallintokunnille ollaan antamassa kehittämistehtäviä, joilla ne parantavat omaa toimintaansa vuosittain kohdennetusti. Uskon tuottavuusohjelman olevan tae Nurmeksen hyvämaineisuudelle: näin pidämme taloutemme kunnossa.

Yleinen talouskehitys ei juuri auta meitä vielä vuonna 2014. Olemme hyvin varovaisia veropohjan kasvunennusteessa ja arvioimme veropohjan kasvuksi vain 1,2 % eli 245 000 euroa. Eräät muut kunnat maakunnassamme ovat budjetoimassa jopa kolmen prosentin verotulopohjan kasvuja. Arvioin Suomi-neidon syysflunssan olevan sitkeää sorttia, siksi budjettimme on tulojen osalta varovainen.