Koulutuskin joutaa tällä menolla maakunnan tehtäväksi

Kunnissa ja yrityksissä ympäri Suomen on oltu viime talvena ihmeissään ovelle kolkuttajista. Kolkuttajat ovat pyytäneet lahjoituksia yliopistolle tai ammattikorkeakoululle. Toisena asiana heillä on ollut mitä erilaisimpien kumppanuussopimusten tekeminen. Pohjois-Karjalassa kumppanuussopimuksia kauppaavat tällä hetkellä sekä Riveria että Karelia. Kuinka yksi maailman vauraimmista maista on ajautunut tällaiseen alennustilaan? Mielestäni meillä Suomessa ei ole varaa tähän.

Kun näitä koputtelevia ”asiamiehiä” jututtaa tarkemmin, niin samansuuntainen viesti alkaa nousta pintaan: oppilaitosten välinen yhteistyö on vähenemässä vauhdilla. Tämän tilalle on tulossa ns. point-to-point – malli, jossa yksittäisiä sopimuksia tehdään joidenkin tahojen kanssa. Jokainen tuntuu olevan pelastamassa vain omaa nahkaansa. Kumppanuussopimusten kauppaajat pyytävät mm. kuntia toimittamaan heille valmiita listoja koulutus-tarpeista ja oppilaista.

Kaikki tämä tapahtuu kuntien maksamana, koska kunnat maksavat miinusmerkkisinä valtionosuuksina koulutuksen. Meillä Pohjois-Karjalassa sekä Riveriaa että Kareliaa tuntuu vaivaavan tässä asiassa itseriittoisuus. Viime viikkojen uutisvirrassa on ollut mm. Maakuntakorkeakoulun lopettamisilmoitus (Karelia) ja perussopimuksen uusimisen vaikeudet (Riveria). Olisikohan meillä kaikilla omistajaohjauksessa jotakin parannettavaa, kun kerran on päässyt näin käymään?

Kunnan kannalta katsottuna asiassa päällimmäiseksi nousee vastuu ihmisten ammattitaidon ja osaamisen jatkuvasta päivittämisestä. Eletään erikoisia aikoja, koska tämäkin pitäisi ottaa kunnan tehtäväksi, jotta se tulisi hoidettua hyvin! Nyt ollaankin jo sitten merkittävässä kunnan toimialan laajentamisessa. Tiedän, että monissa Suomen kuntien valtuustoissa on jo käyty keskusteluja koulutuksen koordinoimisen hoitamistavasta ja resursseista.

Innottomuuteen yhteistyöhön ei liene yhtä ainoaa syytä. Se, minkä olen viime vuosina tosin huomannut, on valtion vetäytyminen työllisyyden hoidosta ja työvoimakoulutuksesta. Tämä lienee vaikeuttanut koulutusorganisaatioiden työtä vähentämällä tuloja ja lisäämällä vaivannäköä oppilaiden löytämiseksi. Monilla seuduilla kehittämisyhtiöt ovat jo siirtymässä tähän ”tyhjiöön”. Kunnissa tämä näkyy tällä hetkellä pohdintana kasvupalveluyhtiöiden ja niiden toimenkuvan osalta. Entisaikaan pienen kunnan johtajaksi pääsi olemalla ensin työvoimatoimiston johtajana, nykyään puolestaan joutuu hoitamaan näitä molempia hommia yhtä aikaa!

Mitä pitempää tätä touhua katselee, niin sitä enemmän alkaa toivoa maakuntahallinnon toteumista ja sen laajenemista jopa toisen asteen koulutukseen ja alempaan korkeakoulutukseen. Samalla autonomiaa pönkittävät erityislait, kuten laki ammattikorkeakouluista, joutuisivat kuopatuksi. Näin Suomikin kulkisi eurooppalaista kehityspolkua eteenpäin kohti työelämän muuttuvia koulutustarpeita.

Biotalouden marssiopas

Nurmeksessa alkaa lähipäivinä historiallisen suuri maanrakennusurakka, kun uuden puutavaraterminaalin ja teollisuusraiteen rakentaminen käynnistyy vihreän energian teollisuusalueella. Suomeen syntyy samalla uusi rautateiden liikennepaikka eli ”Pitkämäki Nurmes”. Uutta kiskoa asennetaan miltei 1600 metriä. Tämä on lajissaan ainoa työmaa koko Suomessa tänä vuonna.

Vihreän energian teollisuusalueella suurten teollisuuslaitosten layoutista on myös päästy yksimielisyyteen toimijoiden kesken. Tämä on Nurmeksen kaupungin kannalta hyvä uutinen. Nyt infrastruktuurin rakentamisen kohdentamista ja aikataulua voidaan suunnitella paremmin. Tämä alentaa kustannuksia, koska maamassojen tasapaino tonteilla paranee olennaisesti. Samalla voidaan käynnistää lämpöhuollon ja verkostojen suunnittelu. Kiinalaisten rahoituspaketin vastininfrasta on vielä rakentamatta n. 853 000 euroa, joka on pääosin katuja.

YVA:n selvitysten täsmennys on myös käynnissä, koska laitosten paikat, korkeudet ja tuotantomäärät ovat suunnittelussa tarkentuneet. Myös teknologioissa ja raaka-ainepohjassa on tapahtunut täsmennyksiä. Alueen liikennejärjestelyissäkin on tapahtunut muutoksia. Saamme kesän aikana perustan kuntoon yritysten ympäristölupien käsittelyä varten. 

Liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ollaan myös parantamassa. Nurmeksen kaupunki on aloittanut ELY:n kanssa neuvottelut liikenneympyrän ja Pitkämäen kääntymiskaistan rakentamisesta. Nämä molemmat saattavat toteutua jo vuonna 2019.

Yksittäisten isojen investointien suunnitelmat, omistus ja rahoitus ovat täsmentyneet. Tehtaiden yksityiskohtainen suunnittelu pääsee nyt alkamaan. Nurmeksen kaupungin kannalta tämä on hyvä asia. Olemme käyneet yritysten apuna monta täsmennyskierrosta rahoituksen ja siltarahoituksen osalta. Kaupungin toimenpiteiden ajoittuminen oikein on avainasia meidän kannalta. Tämän vuoksi meillä pitää olla tiivis tiedonkulku yrityksiin.

Rahaston osalta Suomen valtion mukanaolosta neuvotellaan tiiviisti. Vaihtoehtoja on useita. Saimme ministeri Lintilän tapaamisessa sekä hyviä neuvoja että realistista palautetta. Onneksi rahaston koko on joustava asia. Riippuen valtion mukanaolon tasosta rahaston koko vaihtelee 77–95 miljoonan euron välillä. Nurmeksen kaupungin kytkös rahastoon on laskennallinen ja se tapahtuu ns. vastininfrapaketin kautta, jonka arvo on 7,4 miljoonaa euroa.

Työvoimakoulutuksen osalta valmistelua on tehty jo puoli vuotta. Biotalousinsinöörin muuntokoulutus on yksi iso jo saavutettu tulos. Työvoiman hankinnasta ja koulutuksesta on tehty suunnitelma. Tueksi on rakennettu korkeakoulujen verkko.

Euroopan tasolla odotellaan vielä RED II – direktiivin vahvistusmenettelyä ja sen pohjalta tehtävää lainsäädäntöä uusiutuvasta energiasta. Iso asia tässä on se, että miten metsäteollisuuden sivuvirtoja ja hakkuutähteitä käsitellään jätehierarkiassa erityisesti polton suhteen ja miten ne hyväksytään toisen sukupolven polttoaineiden raaka-aineiksi.

Tärkein asia Nurmeksen kaupungin kannalta on se, että näitä kaikkia askeleita otetaan tarpeeksi ajoissa ja synkronissa keskenään. Mikäli nämä askeleet pantaisiin kaikki peräkkäin eikä osin limittäin, niin aikaa kuluisi vuosikymmeniä. Preussin armeijan vanhan marssiohjesäännön mukaan marssitaan tahdissa aina paitsi silloin, kun ylitetään heikko ja huojuva silta. Tällaisen kohdalla pitää marssia epätahtisesti.

Nurmeksen suunta on vahvasti eteenpäin

Suuruutta ei ole vahvuus, vaan se, että suuntaa ja käyttää voimansa oikein. Omat voimat pitää käyttää asioihin, joihin pystyy aidosti vaikuttamaan. Näin tulevaisuutta tehdään voimia tuhlaamatta.

Nurmeksen kaupunginvaltuusto tekee piakkoin tämän valtuustokauden tärkeimmän päätöksensä, kun se käsittelee Nurmeksen uutta strategiaa vuosille 2018–2021. Strategian työnimenä on ”Nurmeksen Suunta”. Strategialuonnos on valmisteltu viidessä työryhmässä, jonka jäsenet ovat kaupunginvaltuutettuja. Työryhmät ovat tehneet hyvää tulevaisuustyötä.

Nurmeksen kaupunki lähtee uuteen strategiakauteen myönteisessä vireessä emmekä ole niin sanotusti ”selkä seinää vasten”: Taloutemme on kunnossa. Uusi organisaatiomalli on otettu käyttöön. Muuttotappiomme on vain kourallinen ihmisiä. Nyt on hyvä aika tästä eteenpäin kehittää toimintaamme ja lisätä vetovoimaisuuttamme. Olemme pian muuttovoittokaupunki.

Nurmes kuuluu hiilineutraaliksi pyrkivien kuntien joukkoon eli HINKU-kuntiin. Biotalouden edistäminen on Nurmeksen kaupungin tärkein yksittäinen HINKU-toimenpide. Nurmeksella on hyvä myyntituote eli vihreän energian teollisuusalue, joka on samalla myös uusi ekosysteemi. Olemme vahvistaneet yritysinvestointien rahoitusrakennetta mittavalla venture capital – yhteistyöllä Kiinan vanhimman pääomasijoitusyhtiön kanssa. Tämä työ on johtanut Nurmekseen korvamerkattuihin rahastoihin.

Kehittämissuunnitelmilla ja kaavoituksella luodaan uusia suuntaviivoja ja kasvun eväitä. Kaavahan on kasvun mahdollistaja. Uutta elinvoimaa tulee kasvun kautta. Minun oma toivomukseni ylitse muiden on työssä olevien nurmeslaisten määrän kääntäminen kasvuun. Tämä tuo meille lisää verotuloja ja hyvinvointia. Houkuttelemme erityisesti tänä vuonna uutta työvoimaa kaupunkiimme.

Nurmeksen logistinen asema on vahva. Logistiikan merkitys korostuu paljon Suomen puuhuollossa lähivuosina, kun ilmastomuutos muuttaa sääolosuhteita ja mm. maan routimista. Logistiikka on tärkeä myös elintarvikealan yrityksissä, joissa tuoretuotteita jaellaan päivittäin ympäri Suomea.

Suuntavalinta on omissa käsissämme. Valittu suunta pitää pystyä pitämään, vaikka joskus myös tuuli tai virta sitä pyrkisikin sortamaan. ”Tuuli tuo ja virta vie” on vanha oppi navigointikurssilta. Tämä sama pätee myös Nurmeksen kaupungin toimintaympäristöön.