Täpärästi kuivin jaloin

Olen katsellut vuoden 2013 elinkeinoelämän talouslukuja Pielisen Karjalan seutukunnassa ja koko Pohjois-Karjalassa. Viime vuoden lukujen valossa näyttää siltä, että Nurmes selvisi vielä viime vuodesta kuivin jaloin. Sitä vastoin kuntanelikkona näyttää pahalta. Jyrkähkö suhdannekäänne kohti huonompaa näyttää ajoittuvan tarkalleen marraskuuhun 2013.

Nurmeslaisten kaikki tulot kasvoivat viime vuonna 2,4 %. Vastaavat luvut olivat Lieksassa 1,8 %, Valtimolla 1,6 % ja Juuassa 1,5 %. Pielisen Karjalan keskiarvo oli 2,0 %. Pelkästään palkkatulojen osalta vastaavat luvut olivat karuja: ainoastaan Nurmes oli plussalla +0,7 %. Naapureiden luvut olivat: Lieksa -0,8 %, Juuka -1,5 % ja Valtimo -1,6 %. Pielisen Karjalan keskiarvo oli -0,4 %. Huolestuttavinta luettavaa ovat palkkatuloja nauttivien henkilöiden määrän kehitys. Kaikki kunnat olivat miinuksella. Nurmes -0,4 % eli 15 henkilöä. Valtimo -1,5 %, Juuka -3,4 % ja Lieksa -3,4 %. Yhteensä siis palkansaajien määrä on laskenut peräti 276 henkilöllä, mistä siis parhaankin kunnan eli Nurmeksen osuus on 15 henkilöä miinuksella. Huolestuttavaa!

 

Positiivinen uutinen Nurmeksessa viime vuodelta on myös teollisuustyöpaikkojen määrän kasvu. Muutos oli Nurmeksessa +4, Valtimolla -4, Lieksassa -54 ja Juuassa -125. Yhteensä Pielisen Karjala oli miinuksella peräti 177 teollista työpaikkaa, mikä tarkoittaa prosentteina -8,9 %. Tämä kokonaistulos kauhistuttaa. Meidän onkin jatkossa tehtävä teollisuuspainotteista elinkeinopolitiikkaa. Positiivinen viime vuoteen liittyvä teollisuusuutinen on tuottavuuden kasvu: liikevaihto yhtä työpaikkaa kohden on kasvanut 177 000 eurosta 200 000 euroon eli peräti 13 %. Esimerkiksi Nurmeksessa yritysinvestointien määrä oli vuonna 2013 jopa 16,2 miljoonaa euroa. Tämä on hyvä taso.

Ennakkotiedot vuoden 2013 yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta kertovat edelleen Pielisen Karjalan vahvasta menosta. Seutumme kehitys on maakunnan parasta ja miltei koko Suomen parasta. Erityisesti puu liikkuu hyvin, maidontuotanto kukoistaa ja elintarvikeyritystemme hyvä vauhti jatkuu. Myös kauppa ja palveluala uivat vastavirtaan eli kasvu jatkui vielä viime vuonna. Monialainen elinkeinorakenne sietää suhdannevaihteluja hyvin.

Tästä vuodesta 2014 tulee kokonaisuutena vielä haasteellisempi. Valtinosuuksien kasvu on absoluuttisena negatiivinen. Verotulopohjan kasvu jää alle kahden prosentin, ja hyvin monessa kunnassa se on negatiivinen. Kuntatalous siirtyy erittäin niukkaan noin 1,5 % kasvuputkeen. Menojen kasvu on saatava hillittyä samaan. Esimerkiksi Nurmeksen kaupungin osalta tälle kuluvalle vuodelle on budjetoitu tulojen kasvuksi 1,8 % ja menojen kasvuksi 0,9 %. Vastaavat luvut viime vuodelta olivat 5,6 % ja 2,2 %. Nyt siis suu on pantava säkkiä myöten.

Kotiinpaluu

Liperin emäpitäjä oli kasvanut riittävän suureksi. Pielisjärven pitäjä erotettiin siitä ja perustettiin nykyisen Nurmeksen alueella miltei 400 vuotta sitten. Kajaanissa tehdyn harkinnan mukaan pitäjän kauppapaikan keskus siirtyi Lieksaan 30 vuotta myöhemmin. Noin 200 vuotta sitten Pielisjärvestä irtaantui Nurmes ja myöhemmin tästä irtaantui vielä Rautavaaran ja Valtimon pitäjät. Pielisjärven kunta yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi 41 vuotta sitten. Nyt ollaan sitten tekemässä kuntarakenneselvitystä. Olisikohan nyt jo kotiinpaluun aika?

Tällä kertaa meidän historiaa ei kirjoiteta Kajaanissa, vaan Helsingissä FCG:n toimesta, joka toimii Pielisen Karjalan kuntarakenneselvittäjänä. Itse asiassa historiallisin perustein Pielisjärvi olisi itse oikeutettu nimi uudelle Pielisen Karjalan kunnalle. Nimi on kunniakas ja velvoittava jopa niin paljon, että se voisi olla uuden kunnan nimenä, vaikka kaikki kunnat eivät olisikaan valmiita lähtemään siihen nyt mukaan. Erikoinen tilanne toki syntyisi, jos alueemme suurin kunta Lieksa ei olisi tässä millään lailla mukana. Minä henkilökohtaisesti uskon naapurimme aloitteellisuuteen. Tunnenhan lieksalaisia kuntalaisia, virkamiehiä, valtuutettuja ja yrittäjiä.

Millainen sitten olisi tämä 28 000 asukkaan uusi kunta? Kooltaan se olisi Suomen 41. suurin kunta. Tieto on hätkähdyttävä. Uudessa Savo-Karjalan vaalipiirissä se olisi kooltaan kolmanneksi suurin kaupunki Kuopion ja Joensuun jälkeen. Pielisjärven kaupunki olisi elinkeinorakenteeltaan poikkeuksellisen monialainen kaupunki maatalouden, teollisuuden, palvelujen ja matkailun ansiosta. Monialainen kunta pärjää kaikissa suhdanteissa hyvin ja on siten myös kuntalaisten näkökulmasta turvallinen.

Tämänkokoisella kunnalla pärjättäisiin aina 2020-luvun loppuun saakka. Uskon näet, että 2030-luvulla siirrytään jo kauttaaltaan maakuntamalliin. Nythän poliittinen sote-kompromissi on avannut tämän pitkän uuden polun. Uskon koulutusasioiden seuraavan perässä. Nyt tämän ketsuppipullon korkkia on vaikea sulkea. Suomi eurooppalaistuu tältäkin osin.

Uusi kunta antaisi Pielisen Karjalalle mahdollisuuden uuteen alkuun armollisella tavalla. Uuden kunnan profiilia ja vetovoimaa voitaisiin rakentaa uuteen, ehkäpä jännään suuntaan. Uudet kärjet nousisivat esiin. Talouden haasteisiin voitaisiin vastata uudella tavalla. Rakenteisiin ja johtamiseen saataisiin uutta virtaa.

Toki ”Pielisjärven kaupungilla” olisi myös haasteita: laaja pinta-ala, erilaiset kulttuuritaustat ja neljä taajamaa. Kuinka teollisen kulttuurin ja agraarikulttuurin yhteensovittaminen onnistuisi? Kuinka palvelut saadaan järjestettyä tasavertaisesti laajassa kunnassa? Kuinka paljon helpompaa talouden sopeuttaminen on uutena kuntana kuin nykymenolla neljässä kunnassa erikseen?

Tulevaisuuteen voi mennä ajautumalla, sopeutumalla tai tekemällä. Pielisjärven kaupungissa voisi olla tekemisen meininki. Olen kuullut kaikuja kaikista neljästä kunnasta, että kuntaliitoksen mahdollisuutta ollaan pohtimassa. Sulkeutuuko historian ympyrä ja Pielisjärvi kokoaa voimansa uudelleen? Me kaikki olemme nyt osa tätä historian kirjoitusta. Tunti ja päivä kerrallaan.