Malttia

Urheilu aiheuttaa suuria tunteita, ja tunteet kuuluvat ihmiselämään. Toivon kuitenkin torstaina kokoontuvalta valtuustoltamme malttia Keskustan kenttään liittyvässä keskustelussa. Valtion puolelta asia on nyt selvä. Ministeri Haglund myönsi kentän rakentamiseen avustusta 380 000 € eli 25,3 % OKM:n laskennallisesta kustannusarviosta. Omalle vastuullemme jää kutakuinkin miljoona euroa.

Kenttään liittyvä keskustelu ei ole ollut tahdikasta kaikilta osin. Kuulemani mukaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on syyllistytty ylilyönteihin ja jopa herjaamiseen. Myös yölliset viestit ovat kulkeneet. Kehotan kirjoittelijoita itsetutkisteluun. Julkisuudessa on ollut myös kannanottoja, joiden mukaan Keskustan kentän korjaaminen on liikuntastrategian mukaista. Tällaista strategiaa Nurmeksen kaupungilla ei vielä ole. Urheilukenttää ei myöskään mainita Nurmeksen kaupungin ”4U-NURMES” -strategiassa.

Roiskeita ovat saaneet myös PielisAreena ja jäähalli. Aivan aiheetta. Jäähalli pyörii talkoovoimin hyvin. PielisAreenan käyttö paranee vuosi vuodelta. Kun katson isoa kuvaa liikunnan osalta Nurmeksessa, niin meillä asiat ovat hyvällä tolalla.

Hyvin suunniteltu on yhä tekemättä. Keskustan kentän osalta seuraava vaihe on suunnitelmien läpikäynti ja ajantasaistus. Itse korjaushanke on kaksivuotinen ja hyvin haastava, koska kentän pohjaa kaivetaan paljon. Naapureiden kuuleminen tulee tehdä hyvin ja kattavasti. Rakennuslupa ei siten tule kuin ”manulle illallinen”.

Keskustan kenttä on vain yksittäinen investointiohjelman kohde. Nyt tarvitaan malttia, koska meillä on edessä suuria yhteisiä haasteita. Nurmeksen kaupungin tulee huolehtia lähivuosina ennen kaikkea verotulojensa kasvusta, jotta palvelujen rahoituksen pohja pitää. Kiinteistöt ja rakenteet käyttökuluineen, sisäisine vuokrineen ja poistoineen eivät saa viedä vuosittaisista käyttörahoista liian suurta osuutta. Jokainen kunta maksaa investointinsa itse. Myös Nurmes.

Biohiiltämön aluetaloudelliset vaikutukset ovat suuret

Nurmeksen uuden bioteollisuusalueen YVA-ohjelma on loppusuoralla. Olen lueskellut massiivista 219-sivuista luonnosta huolellisesti ja jopa innostuneesti. YVA-ohjelmasta käy näet ilmi mieluinen asia koko seutukunnalle: biohiiltämön aluetaloudelliset vaikutukset ovat yllättävän suuret. Näitä vaikutuksia on arvioinut Olli Lehtosen (Itä-Suomen yliopisto) ja Lasse Okkosen (Karelia ammattikorkeakoulu) tutkimusryhmät. Tutkijat toki myöntävät, että heidän mallinsa on paikallistasolla herkkä bioenergian toimialalla, joten tuloksia pitää tarkastella suuruusluokkatasolla.

Rakentamisvaiheessa vuosina 2015–2017 Pielisen Karjalan yritykset saavat tutkimuksen mukaan urakoita seuraavasti: kone- ja laitevalmistus (metalliyritykset) saavat n. 2,7 miljoonaa euroa, rakennusyritykset saavat n. 5,8 miljoonaa euroa ja maanrakennusyritykset saavat n. 3,2 miljoonaa euroa urakoista. Omalle seutukunnalle näyttäisi jäävän yhteensä n. 44 % investoinnin kokonaisarviosta eli 12,3 miljoonaa euroa. Suhteellisesti suurin piristysruiske näyttäisi tulevan rakentamisvaiheessa nimenomaan Nurmeksen metalliyrityksille, joiden vuosiliikevaihto kasvaisi n. 12 %.

Tuotannon pyöriessä metsätalouden vaikutukset ovat vuositasolla 16,3 miljoonaa euroa, joka jakaantuu miltei puoliksi metsänomistajien ja puunkorjaajien kesken. Tulovaikutus on kotitalouksissa 0,7-1,5 miljoonaa euroa. Kotitalouksien maksamat kunnallisverot kasvavat n. 220 000 euroa vuodessa. Kiinteistöverot kasvavat n. 200 000 euroa vuodessa.

Investoinnin aikaiset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 166 henkilötyövuotta, josta rakennustyötä olisi 43 htv. Maanrakennuksessa olisi työtä 25 htv ja metalliyrityksissä 15 htv. Esimerkiksi myös tukku- ja vähittäiskaupan alalle tulisi 15 työpaikkaa ja liikenteeseen 7 työpaikkaa.

Tuotannon pyöriessä työllisyysvaikutukset ovat yhteensä 281 henkilötyövuotta, joista metsätaloudessa on 124 htv. Kaupan alalle tulisi 18 työpaikkaa ja liikenteeseen tulisi 14 työpaikkaa. Nämä vaikutukset yhteensä kääntävät raportin mukaan koko Nurmeksen työllisyyden kehitystrendin positiiviseksi 95 %:n luottamusvälillä. 

Yhteenvetona raportti toteaa, että nämä yllä kuvatut talous- ja työllisyysvaikutukset yhteensä ovat kohtalaisen myönteiset (toiseksi parhaat seitsenportaisella asteikolla). Jotta koko Pielisen Karjalan kehitys kääntyisi positiiviseksi, niin tämän hankkeen toteutuminen Nurmeksessa ei pelkästään riitä. Seututasolla tarvitaan lisää vastaavia investointeja.

Tällaisen raportin lukeminen avaa silmiä kuin kissan pennulla. Paikkakunnan kehityssuunnan kääntäminen vaatii isoja tekoja ja isoja yhteisiä onnistumisia. Vastaavien vaikutusten aikaansaaminen ”pienemmistä puroista” vaatii meillä viime vuosien keskimääräisellä kehitysvauhdilla 7-8 vuotta.

Päättäjästä antajaksi

Kuntien valtuustojen rooli on muuttumassa lähivuosina päättäjästä resurssien antajaksi. Syynä tähän ovat isot hallintoremontit, joita valtiovalta tekee kestävyysvajeen korjaamiseksi. Epäreiluksi tilanteen tekee se, että kun me pienet kaupungit ja kunnat olemme jo sopeuttaneet toimintamme demografiseen muutokseen, niin nyt kun tämä sama muutos on tullut suuriin kaupunkeihin, niin valtiovalta pakottaa myös meidät pienet uudelleen mukaan maksutalkoisiin.

Ennen kuntien valtuustot päättivät esimerkiksi lähihoitajien määrästä, vanhuspalvelujen mitoituksesta, lukion toiminnasta tai kunnan asiakaspalvelusta. Nyt vireillä oleva sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen lakiuudistukset sekä valtionhallinnon virsu-linjaukset muuttavat asetelmaa rajusti.

Jatkossa valtuustot ovat antajia, koska niillä ei ole budjettivaltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asioissa. Valtuustot antavat muille organisaatioille laskutusoikeuden, henkilöstön ja kiinteistöt. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa sote-uudistus tarkoittaa 32 miljoonan euron poistumista valtuuston päätösvallasta, 250 henkilön siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen ja 2 hehtaarin toimitilojen antamista toisen toimijan käyttöön. Tämän päälle saattaa vielä tulla tukipalveluhenkilöstön ja Pielisen Karjalan tilitoimiston henkilöstön tehtävien ja myös itse henkilöstön antamista muille organisaatioille.

On varsin ennustettavaa, että toisen asteen koulutuksessa ja virastojen asiakaspalvelussa tapahtuu samansuuntainen kehitys jo kolmen seuraavan vuoden aikana. Nurmeskin joutuu tiukan paikan eteen valitessaan monikerroskampuksen tai aluelukion filiaalin väliltä. Asiakaspalvelussa puolestaan kunnat pakotetaan muodostamaan julkisen hallinnon ns. kivijalan asiakaspalvelupisteet.

Pidän erikoisena sitä, että valtuustomme kuntaliitospäätöksen jälkeen on ollut hiiren hiljaista ikään kuin mikään ei olisi muuttunut. Tarkoittaako tämä vallan antamista virkamiehille? Tilanne on absurdi: elämme suuren hallintoremontin keskellä ja meidän takkiin ei tartu tästä edes pölyä!

Nurmeksen tie ja Pielisjärven tie ovat erilaisia. Vuoden 2020 paikkeilla Pielisjärvi olisi ollut Nurmeksen nykyisen valtuuston päätösvallan kokoinen yksikkö. Puolestaan vuoden 2020 paikkeilla Nurmes tulee olemaan Valtimon nykyisen valtuuston päätösvallan kokoinen yksikkö. Näiden kahden mallin kokoluokkaerot ovat niin suuret, että jo pelkästään omasta systeemiteoreetikon näkökulmastani organisaatiorakenne on esimerkiksi aivan erilainen.

Päättäjän ja antajan strategian voisi luulla myös olevan erilaisia. Päättäjä muuttaa omaa toimintaympäristöään, mutta antaja sopeutuu siihen. Nurmeksen kaupungin sopeuttaminen tähän uuteen antajan rooliin alkaa jo vuoden 2015 talousarviossa. Me virkamiehet toimimme näet virkavastuulla. Meidän takki ei ole teflonia.