Nurmeksen uuden bioteollisuusalueen YVA-ohjelma on
loppusuoralla. Olen lueskellut massiivista 219-sivuista luonnosta huolellisesti
ja jopa innostuneesti. YVA-ohjelmasta käy näet ilmi mieluinen asia koko
seutukunnalle: biohiiltämön aluetaloudelliset vaikutukset ovat yllättävän suuret.
Näitä vaikutuksia on arvioinut Olli Lehtosen (Itä-Suomen yliopisto) ja Lasse Okkosen
(Karelia ammattikorkeakoulu) tutkimusryhmät. Tutkijat toki myöntävät, että
heidän mallinsa on paikallistasolla herkkä bioenergian toimialalla, joten
tuloksia pitää tarkastella suuruusluokkatasolla.
Rakentamisvaiheessa vuosina 2015–2017 Pielisen Karjalan
yritykset saavat tutkimuksen mukaan urakoita seuraavasti: kone- ja
laitevalmistus (metalliyritykset) saavat n. 2,7 miljoonaa euroa,
rakennusyritykset saavat n. 5,8 miljoonaa euroa ja maanrakennusyritykset saavat
n. 3,2 miljoonaa euroa urakoista. Omalle seutukunnalle näyttäisi jäävän yhteensä
n. 44 % investoinnin kokonaisarviosta eli 12,3 miljoonaa euroa. Suhteellisesti
suurin piristysruiske näyttäisi tulevan rakentamisvaiheessa nimenomaan
Nurmeksen metalliyrityksille, joiden vuosiliikevaihto kasvaisi n. 12 %.
Tuotannon pyöriessä metsätalouden vaikutukset ovat
vuositasolla 16,3 miljoonaa euroa, joka jakaantuu miltei puoliksi
metsänomistajien ja puunkorjaajien kesken. Tulovaikutus on kotitalouksissa
0,7-1,5 miljoonaa euroa. Kotitalouksien maksamat kunnallisverot kasvavat n.
220 000 euroa vuodessa. Kiinteistöverot kasvavat n. 200 000 euroa
vuodessa.
Investoinnin aikaiset työllisyysvaikutukset ovat yhteensä
166 henkilötyövuotta, josta rakennustyötä olisi 43 htv. Maanrakennuksessa olisi
työtä 25 htv ja metalliyrityksissä 15 htv. Esimerkiksi myös tukku- ja vähittäiskaupan
alalle tulisi 15 työpaikkaa ja liikenteeseen 7 työpaikkaa.
Tuotannon pyöriessä työllisyysvaikutukset ovat yhteensä
281 henkilötyövuotta, joista metsätaloudessa on 124 htv. Kaupan alalle tulisi
18 työpaikkaa ja liikenteeseen tulisi 14 työpaikkaa. Nämä vaikutukset yhteensä kääntävät
raportin mukaan koko Nurmeksen työllisyyden kehitystrendin positiiviseksi 95
%:n luottamusvälillä.
Yhteenvetona raportti toteaa, että nämä yllä kuvatut talous-
ja työllisyysvaikutukset yhteensä ovat kohtalaisen myönteiset (toiseksi parhaat
seitsenportaisella asteikolla). Jotta koko Pielisen Karjalan kehitys kääntyisi
positiiviseksi, niin tämän hankkeen toteutuminen Nurmeksessa ei pelkästään
riitä. Seututasolla tarvitaan lisää vastaavia investointeja.
Tällaisen raportin lukeminen avaa silmiä kuin kissan
pennulla. Paikkakunnan kehityssuunnan kääntäminen vaatii isoja tekoja ja isoja
yhteisiä onnistumisia. Vastaavien vaikutusten aikaansaaminen ”pienemmistä
puroista” vaatii meillä viime vuosien keskimääräisellä kehitysvauhdilla 7-8
vuotta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.