Päättäjästä antajaksi

Kuntien valtuustojen rooli on muuttumassa lähivuosina päättäjästä resurssien antajaksi. Syynä tähän ovat isot hallintoremontit, joita valtiovalta tekee kestävyysvajeen korjaamiseksi. Epäreiluksi tilanteen tekee se, että kun me pienet kaupungit ja kunnat olemme jo sopeuttaneet toimintamme demografiseen muutokseen, niin nyt kun tämä sama muutos on tullut suuriin kaupunkeihin, niin valtiovalta pakottaa myös meidät pienet uudelleen mukaan maksutalkoisiin.

Ennen kuntien valtuustot päättivät esimerkiksi lähihoitajien määrästä, vanhuspalvelujen mitoituksesta, lukion toiminnasta tai kunnan asiakaspalvelusta. Nyt vireillä oleva sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen lakiuudistukset sekä valtionhallinnon virsu-linjaukset muuttavat asetelmaa rajusti.

Jatkossa valtuustot ovat antajia, koska niillä ei ole budjettivaltaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asioissa. Valtuustot antavat muille organisaatioille laskutusoikeuden, henkilöstön ja kiinteistöt. Esimerkiksi meillä Nurmeksessa sote-uudistus tarkoittaa 32 miljoonan euron poistumista valtuuston päätösvallasta, 250 henkilön siirtymistä toisen työnantajan palvelukseen ja 2 hehtaarin toimitilojen antamista toisen toimijan käyttöön. Tämän päälle saattaa vielä tulla tukipalveluhenkilöstön ja Pielisen Karjalan tilitoimiston henkilöstön tehtävien ja myös itse henkilöstön antamista muille organisaatioille.

On varsin ennustettavaa, että toisen asteen koulutuksessa ja virastojen asiakaspalvelussa tapahtuu samansuuntainen kehitys jo kolmen seuraavan vuoden aikana. Nurmeskin joutuu tiukan paikan eteen valitessaan monikerroskampuksen tai aluelukion filiaalin väliltä. Asiakaspalvelussa puolestaan kunnat pakotetaan muodostamaan julkisen hallinnon ns. kivijalan asiakaspalvelupisteet.

Pidän erikoisena sitä, että valtuustomme kuntaliitospäätöksen jälkeen on ollut hiiren hiljaista ikään kuin mikään ei olisi muuttunut. Tarkoittaako tämä vallan antamista virkamiehille? Tilanne on absurdi: elämme suuren hallintoremontin keskellä ja meidän takkiin ei tartu tästä edes pölyä!

Nurmeksen tie ja Pielisjärven tie ovat erilaisia. Vuoden 2020 paikkeilla Pielisjärvi olisi ollut Nurmeksen nykyisen valtuuston päätösvallan kokoinen yksikkö. Puolestaan vuoden 2020 paikkeilla Nurmes tulee olemaan Valtimon nykyisen valtuuston päätösvallan kokoinen yksikkö. Näiden kahden mallin kokoluokkaerot ovat niin suuret, että jo pelkästään omasta systeemiteoreetikon näkökulmastani organisaatiorakenne on esimerkiksi aivan erilainen.

Päättäjän ja antajan strategian voisi luulla myös olevan erilaisia. Päättäjä muuttaa omaa toimintaympäristöään, mutta antaja sopeutuu siihen. Nurmeksen kaupungin sopeuttaminen tähän uuteen antajan rooliin alkaa jo vuoden 2015 talousarviossa. Me virkamiehet toimimme näet virkavastuulla. Meidän takki ei ole teflonia.