Hyvä päätös

Filosofi ja kirjailija Eero Ojanen avaa hyvän päätöksen olemusta laajasti ja monipuolisesti Kunnallisalan Kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisussa nro 99. Ojasen mukaan sana ”päätös” tarkoittaa sekä loppua että alkua. Loppua siksi, että kantasana on pää eli loppu. Alkua siksi, että päätös kertoo mitä aiomme tehdä seuraavaksi tai tulevaisuudessa.

Miten asiat menevät silloin, kun ne menevät hyvin? Voiko hyvää edistää päätöksillä?  Se, mikä on yllättävää, niin hyvää on tutkittu vähän. Päätöksentekoa on tutkittu sitä vastoin paljon ja hyvin usein se liittyy ongelmien ja ikävien asioiden ratkaisemiseen. Usein vielä niin, että ikäviä asioita päätetään kiireellä ikään kuin viime tipassa. Ojasen mukaan hyvyys on kuitenkin nousemassa tutkimuskohteeksi.

Ojasen mukaan hyvä ei ole mitään haihattelua eikä mitään epämääräistä, vaan hyvä on kaikkein kovimpia tosiasioita maailmassa. Hyvän tunnusmerkki hänen mukaansa on se, että asiat menevät hyvin silloin, kun ne menevät niin kuin niiden pitääkin mennä. Hyvä on Ojasen mukaan tosiasia ja esimerkkinä hän käyttää tästä vaikkapa junan saapumista asemalle aikataulussaan.

Kaupunginjohtajana joudun usein pohtimaan sitä, mikä on hyvä päätös tai vaihtoehto kuntalaisten kannalta. Itse huomaan määritteleväni hyvän niin, että kuntalaisten hyvinvointi lisääntyy hyvän päätöksen seurauksena. Tällöin joutuu päätöstä valmistellessa pohtimaan päätöksen vaikutuksia kuntalaisten arjessa pitemmälläkin juoksulla. Päätöksentekijä on tällaisessa tilanteessa osallinen myös itse. Tässä valossa päätöksenteko on siis osallisuutta.

Ojasen sanat lohduttavat myös meitä: hyvä on olemassa joka tapauksessa, se on olemassa myös toiminnasta ja päätöksistä riippumatta. Ojasen mukaan päätöksentekijän tärkeitä taitoja ovat myös hiljaisuus, kuunteleminen ja silleen jättäminen. Ei joka paikkaan ja asiaan tarvitse suinkaan jättää puumerkkiään eikä itselleen tarvitse tehdä ikuisia muistomerkkejä.

Päättäjän tärkeä hyve on päättäväisyys, sillä sitä päätöksentekijältä tarvitaan. Ojasen mukaan päättäväisyys on rohkeutta ja ripeyttä silloin, kun niitä tarvitaan, mutta yhtä lailla varovaisuutta ja kuuntelemista. Ei tarvitse välttämättä puuttua sellaisiin asioihin, jotka sujuvat puuttumattakin.

Ojanen päättää pohdintansa siihen, että hyvä on myös asenne. Päätöksenteko on kunnioittamista. Ja se on hyvänsuontoa, vilpitöntä pyrkimystä hyvään. Siksi se on myös asenne.

Kieliattraktio

Erilaiset kielet ja kulttuurit ovat vetovoimatekijöitä Euroopan sisällä. Eräät alueet ovat nostaneet profiiliaan juuri oman kielensä avulla. Tällaisia alueita ovat Euroopassa esimerkiksi Skotlanti ja Baskimaa. Ilmiö tuntee nimen kieliattraktio. Kyseessä on vetovoimaisuus, joka syntyy omasta ja omaperäisestä kielestä. Kaikki vetovoimaisuus on hyvästä erityisesti syrjäisille alueille.

Meillä Nurmeksessa on nousevia merkkejä tästä samasta ilmiöstä. Romanilapsilla on kielipesä ja läksykoulu, joita OKM tukee vuosittain. Myös karjalankielinen kielipesä on toiminut Nurmeksessa ja sitä ollaan aktivoimassa uudelleen. Suojärven Pitäjäseura on perustanut kielityöryhmän. Tekeillä on aapinen, sanakirja, kielioppi ja erilaisia opetusmateriaaleja.

Nurmeksen Bomban alueen kehittämiseen on karjalaisuus kuulunut aina. Nyt karjalankieltä on esitetty matkailualueen yhdeksi uudeksi johtolangaksi. Useat toimijat ovat olleet minuun yhteydessä asian tiimoilta. Yhteenveto viesteistä on sen suuntainen, että vähemmistökielten asemaa tulee vahvistaa monin eri tavoin. Keinoina on esitetty mm. seminaareja, aikuisten ja lasten kielipesiä sekä vähemmistökielikeskusta.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjauksia vähemmistökielien asemasta sekä myös hieman taloudellista tukea. Esimerkiksi saamen kielen tukeminen ja elvyttäminen on jo konkretisoitunut monin tavoin. Tästä mekin voisimme ottaa esimerkkiä. Karjalan kielen revitalisoinnille tuntuukin nyt olevan nostetta.

Eräs elvyttämistapa on aikuisten kielipesätoiminta ja kielikurssien lisääminen esimerkiksi matkailun sisältötarjontaan. Tätä vaihtoehtoa meidänkin kannattaa tutkia. Kieli on keskeisin ihmisten integraatiotapa eli tapa oppia ymmärtämään muita ihmisiä ja tulla itse ymmärretyksi.

Meillä kunnissa kannattaakin olla valppaana. Kasvava mielenkiinto kieli- ja kulttuuriasioita kohtaan on myös meille mahdollisuus Nurmeksessa. Nurmeshan tunnetaan erilaisia kulttuureja suvaitsevaisena kaupunkina.