Tuottavuutta lisää

Suomen kunnat hakevat tuottavuutta lisää laatimalla tuottavuusohjelmia. Minulta kysytään usein, mitä tuottavuusohjelma oikeastaan tarkoittaa? Millä tavoilla tuottavuutta voidaan kuntaorganisaatioissa parantaa?

Nurmeksen kaupunki ja Suomen valtio tavoittelevat tällä hetkellä 1,25 %:n tuottavuuden parantamista vuodessa. Tämä näkyy kuntien valtionosuusleikkausten muodossa niin, että esimerkiksi Nurmeksen kaupungin valtionosuudet laskevat ensi vuonna 67 euroa per. asukas eli yhteensä 551 410 euroa. Silti valtionosuudet nousevat tämänkin ”leikkauksen” jälkeen absoluuttisesti vielä 445 000 euroa vuodessa eli miltei kaksi prosenttia!

Lyhyesti vastattuna tuottavuusohjelma tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä mitä itse voi tehdä. Annan nyt näistä toimenpiteistä esimerkkilistan vaikuttavuusjärjestyksessä (oma mielipiteeni):

1. Hanki yksi uusi asiakas palveluiden käyttäjäksi tai yksi uusi asukas kuntaan. Uusi asiakas on palkinto, ei rasite. Kiinteille kuluille tulee näin yksi jakaja lisää. Tuottavuus voi parantua jopa 15 % yksittäisessä kuntapalvelussa.
2.  Lajittele asiakkaat todellisen palvelutarpeen mukaan eri luokkiin ja järjestä kullekin luokalle eritasoinen palvelu ja erilainen palvelutapa. Seuraa näiden luokkien välisiä yksikköhintoja. Näin löydät ylihinnoitellut ostopalvelut. Tuottavuus voi parantua jopa 10 %.
3. Sopeuta kapasiteetti kysynnän mukaan, älä kuluvan vuoden budjetin tai toteuman mukaan. Sopeuta kaikki resurssit ajoissa (myös rakennukset). Tuottavuus voi parantua 3-5 %.
4. Älä hyväksy lineaarista prosenttibudjetointia. Kysynnän muutoksia on molempiin suuntiin. Ole valmis lisäämään tai vähentämään palvelua jopa 3 % vuosittaisen kysynnän mukaan. Tämä parantaa tuottavuutta jopa 2 % vuodessa.
5. Aloita muutos heti, kun olet tunnistanut kohteen. Myöhästynyt toimenpide hidastaa tuottavuuden kasvua. Tämä on kuntien todellinen ongelma.
6. Vertaa tuottavuutta alan parhaimpiin. Miksi sama työ voi olla toisessa kunnassa 15 % kalliimpaa kuin toisessa kunnassa? Onko kuntasi johtaminen kunnossa?
7. Tee toimenkuvista vaativia, mutta silti selkeitä. Näin saat tasoitettua ihmisten välisiä henkilökohtaisia tuottavuuseroja. Rekrytoi korkean tuottavuuden ihmisiä ja johda heitä.
8. Varusta työntekijäsi hyvillä työkaluilla ja opeta heidät priorisoimaan työt niin, että läpimenoaika lyhenee eli ensin tehdään ne työt, joita muut jatkavat seuraavissa työvaiheissa.
9. Lopeta toimintaympäristön syyttäminen ja pyri muuttamaan toimintaympäristöä oman kuntasi tai palvelualueesi tarpeita paremmin vastaavaksi. Näin oma työsi ja energiasi suuntautuu oikein.
10. Jos et muuta keksi, niin etsi säästöjä. Säästöt eivät paranna tuottavuutta, mutta antavat hieman lisäaikaa tuottavuuden parantamiseen.

Mistä toimenpiteestä Sinä olet jo päättänyt aloittaa?

Sotea siellä, sotea täällä

Kuntia työllistävät juuri näinä päivinä eniten sote-asiat. Syitä on kolme: vuosittainen talousarvion laadinta, valtion pyytämä sote-lausunto sekä kuntien ja seutujen omat soten kehittämispyrkimykset. Tärkein asia näistä kolmesta on kunnan tekemä oma kehittämistyö soten suhteen. Se johtaa pitemmässä juoksussa parempaan palvelujen laatuun ja kustannustehokkuuteen.

Meillä Nurmeksessa yleistilanne on hallinnassa: Erikoissairaanhoidon kustannusten nousu näyttää kohtuulliselta, perusterveydenhoito toimii kustannustehokkaasti ja sosiaalipalvelut toimivat. Kaikkien näiden kolmen talousarvioesitykset ovat kuitenkin yhteensä miljoona euroa liian suuret kantokykyymme nähden. Hallintokunnat ovat kuten suo: ne pyrkivät kasvattamaan uuden sammaleen vanhan päälle. Tasapainotettavaa siis riittää. Pielisen Karjalan kaikki neljä kuntaa aikovat olla mukana kuntarakenneselvityksessä. Meillä on myös omia ajatuksia soten kehittämisen suhteen. Kuntien valmistelemista sote-lausunnoista on vielä ennenaikaista sanoa yhtään mitään, koska arvioitavana on vasta STM:n työryhmän väliraportti.

Valtiovallan sote-uudistus on vasta puolimatkan krouvissa. Tästä on vielä pitkä matka maaliin, koska Suomi on maakuntien ja kunnallisen itsehallinnon Suomi. Kuntien ei toisaalta kannata tässä tilanteessa jäädä odottelemaan sote-uudistusta valtion taholta, koska se tulee myöhässä toiminnan ja talouden kehittämisen näkökulmasta. Olisi edesvastuutonta pysäyttää kunnan suurimman toimialan kehittäminen kolmeksi vuodeksi ja jäädä odottamaan ulkoa tulevaa viisautta.

Nurmeksen kaupungin vuosibudjetista on ostopalveluja 53 % ja näistä soten osuus on yli kaksi kolmasosaa. Esimerkiksi kolmen prosentin tehostaminen sotessa tarkoittaa rahassa 530 000 euroa vuodessa eli yli puolta kunnallisveroprosenttia. Tämä olisi siis meillä vitkuttelun hintalappu. Ja kuten jo aiemmin totesin, meillä Nurmeksessa tilanne on hallinnassa. Olemme sotessa maakunnan toiseksi tehokkain kunta Polvijärven jälkeen.

Sotea siis pukkaa kaikista tuuteista, mutta pukkaammeko me omaa sotea eteenpäin riittävän pontevasti? Tästä haluaisin nyt kuulla kuntalaisten mielipiteitä. Kuntalaisiahan huolettaa saatavuus palvelujen käyttäjinä, mutta hinta palvelujen veronmaksajina.

Nurmeksen kaupunki kohta 40 vuotta

Nurmeksen kaupunki täyttää nykymuodossaan 40 vuotta vuodenvaihteessa. Nurmeksen kauppala ja maalaiskunta yhdistyivät kaupungiksi 1.1.1974. Kansa juhli torilla härkää grillaten. Nyt samankaltaista juhlaa suunnitellaan toistamiseen tulevana uudenvuoden yönä torille. Torilla siis tavataan, jos luoja niin suo. Mikäpä olisikaan juhliessa: eräs kuntalainen kertoi näet meille, että hänellä on vielä edellisten juhlien häränluu tallessa!

Nurmes on elänyt läpi vaikeiden vuosikymmenten. Elinkeinoelämän ja väestön rakennemuutos iski ensin pieniin kuntiin ja kaupunkeihin. Vaikeimmat ajat elettiin 1990-luvulla. Tällä hetkellä tämä sama rakennemuutos murjoo suuria kaupunkeja, joiden nuorisoikäluokkien kasvu on kääntynyt laskuksi ja väki vanhenee. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa nopeimmin ikääntyvä kunta on tällä hetkellä Joensuu. Kuopiolla on samanlaisia vaikeuksia. Jyväskylällä. Kaikilla kunnilla. Jokainen kuntaa kohtaa vuorollaan rakenteelliset vaikeudet. Toivon, että myös media ymmärtää tämän ja on viestinnässään tasapuolinen.

Nyt kun eletään 2010-lukua, niin voidaan nähdä selvästi, että Nurmeksen osalta rakennemuutos on ohi. Nurmes ei enää ole vanheneva ja väestöään nopeasti menettävä kaupunki, vaan nyt meidän mahdollisuutemme ovat monipuolistuneet. Nelikymppisellä kunnalla kuten myös ihmisellä on monta mahdollista suuntaa valittavanaan. Nurmeksen vahvuuksia ovat terve yrittäjähenki ja keskeinen sijainti. Henki on hyvä. Nurmekselaiset ovat myös aktiivisia monella rintamalla. Saimme esimerkiksi kuntalaisilta paljon hyviä ideoita kaupungin markkinointiin.

Nurmeksen lähivuosien myrskylyhtynä toimii tuore strategia. Siinä on kuvattu askellusta, joka johtaa parempaan huomiseen ja auttaa ei pelkästään Nurmesta, vaan myös koko Pielisen Karjalaa eteenpäin. Sanotaan, että kenraalit voittavat taisteluita ja kansakunnat sotia. Me kuntajohtajat olemme kenraaleita ja meidän valtuutetut ovat kansa. Kansa päättää. Siinä perspektiivissä kenraalista tuleekin sotamies. Tämä työnjako toimii meillä hyvin.

Palvelujen vai elinkeinojen kehittäminen?

Ensi vuoden talousarvion valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Kuntalaisia mietityttää nyt se, minne kaupungin panoksia tulisi suunnata lähivuosina. Tällä hetkellä meillä on Nurmeksessa se positiivinen ongelma, että yrityskentälle kuuluu hyvää, ja uusia investointeja on tulossa. Nämä investoinnit vaativat myös kaupungilta panostuksia kuten maanhankintaa, asemakaavan laadintaa, kadunrakentamista sekä vesi- ja viemärijohtojen vetämistä. Elinkeinoihin pitää satsata silloin kun aika on otollinen.

Pitkässä juoksussa palvelut ovat se tärkein asia. Elinkeinojen kehittäminen on sitä vastoin kiinni suhdanteista ja myötätuulesta. Myötätuuli puhaltaa nyt Nurmeksessa useastakin syystä, mutta itse pidän keskeisinä tekijöinä meidän uutta strategiaa ja vetovoimaista ilmapiiriä. Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka pelkäävät elinkeinoihin laitetun rahan olevan pois palvelujen tuotannosta. Näin ehkä saattaa ollakin lyhyellä perspektiivillä erityisesti investointiohjelmien sisällä. Pitemmässä juoksussa asetelma kääntyy niin päin, että palvelut rahoitetaan kasvavilla verotuloilla eli palvelut ovat pääasia, mutta ne mahdollistaa menestyvä elinkeinoelämä.

Nurmeksen kaupungin verotuloista kunnallisveron osuus on 86,1 %, yhteisöveron osuus on 7,7 % ja kiinteistöveron 6,2 %. Hyvä ja oikea investointi lisää kaikkia näitä verotuloja. Tehdyn työn kokonaismäärä ratkaisee siis pelkistetysti kaupunkimme verotulot. Erityisesti tuotannolliset työpaikat ovat haluttuja verotulojen kannalta, koska niissä tehdään paljon työtunteja ja keskipalkka on hyvä.

Palvelujen järjestämisessä iso kysymys on sote-palvelujen uudelleen organisointi koko maassa. Muissa palveluissa puolestaan on tärkeää se, että kapasiteetti ja kysyntä kohtaavat. Työn tuottavuutta voidaan vielä parantaa mm. kiinteistöjen käyttöä tehostamalla ja asiakkaita vaihtamalla esimerkiksi naapurikuntien kesken. Kuntapäättäjien vaikein asia tänä syksynä onkin oman kunnan palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen riippumatta siitä, miten valtion esittämät rakenneuudistukset etenevät. Kylmäpäisyyttä ja omaa suunnitelmaa siis tarvitaan.