Siun Sote on terveyttä tuottava vakuutusjärjestelmä

Puhelimeni on soinut viime päivinä tiuhaan. Kuntapäättäjät läpi Pohjois-Karjalan ovat kyselleet näkemyksiäni Siun Soten asioista. Tärkein kysymys päättäjillä tuntuu olevan se, miksi Siun Soteen kannattaa lähteä mukaan jo nyt.

Olen vastannut kysyjille niin, että Siun Sote on terveyttä ja pärjäämistä tuottava yhteinen vakuutusjärjestelmämme. Tällä hetkellä kaikista kuntien sote-palveluista vain noin 85 % voidaan mitata ja laskuttaa puhtaasti käytön mukaan. Lopun hallintaan tarvitaan leveämmät hartiat. Isoista hartioista on toinenkin konkreettinen hyöty: ne pienentävät satunnaisvaihtelua pienten kuntien sote-menoissa ja parantaa monia sosiaalipalvelujen saatavuutta.

Soteen sisältyy paljon myös lakisääteistä valmiutta, jota ei voida hinnoitella palvelujen hintaan. Tällainen asia on esimerkiksi potilasvakuutusmaksut. Muutoinkin, etenkin kun on kysymys ihmisten hengestä, tiettyä valmiutta pitää ylläpitää jatkuvasti.

Siun Soten rahoitusmallin laadinnassa tämä on otettu huomioon. Olemme päätyneet malliin, jossa yhteistä vakuutuselementtiä on 5 % ja käytön mukaista 3 vuoden painotettua maksuosuutta 95 %. Näin rahoitusmallista on saatu kannustava sekä kuntien että Siun Soten osalta. Olemme arvioineet niin, että rahoitusmallia voidaan kehittää lähivuosina niin, että palvelupaketit kattavat kaikista sote-kuluista 95–96 %.

Olen seurannut hämmästyneenä valtion asettamien eri sote-työryhmien laskelmia ja rahoitusmalliehdotuksia. Erikoista on ollut se, että nämä mallit ovat sisältäneet monia virheitä lähtien perustiedoista, kuten vaikkapa kuntien todellisista sote-menoista. Toinen kummajainen on ollut se, että rahoitusmallin sisällä kuntakohtaiset maksuosuudet ovat vaihdelleet liikaa.

Talousraamin pitävyys on lähivuosien suurin sote-haaste. Löytyykö voima kuntien vai valtion suunnasta siihen, että ”kustannuspiikki” ei olekaan auki.  Uskon sen löytyvän nimenomaan kunnista, koska meillä on konkreettinen tuntuma tuloihin, jolla kaikki palvelut lopulta rahoitetaan. Suu on pantava säkkiä myöten.

Hyvä vakuutusjärjestelmä kestää myös aikaa. Tämä on tärkeää, koska kunnat ovat erilaisessa demografisessa muutoksessa. Tämä heiluttelee kuntien välisiä sote-kustannusten muutosten suuntaan ja vauhtia paljon. Uskon, että Siun Soten vakuutusluonne on nyt ymmärretty, ja että yksimielinen rahoitusmalli on oikeudenmukainen kaikille kunnille.

Lapsiperheet ovat vastanneet Nurmeksen kutsuun

Nurmeksen kaupunki on onnistunut säilyttämään väkimääränsä 8050:ssa nyt jo kolmen ja puolen kuukauden ajan. Tämä on hyvä uutinen.  Asialla on toinenkin positiivinen puoli: kaupunkiimme on muuttanut kesän aikana monia lapsiperheitä. Meillä on tällä hetkellä päivähoitojonossa miltei 20 lasta, mikä on historiallista. Olemme panostaneet kouluihin ja päiväkoteihin. Nyt näyttää siltä, että lapsiperheet ovat vastaamassa kutsuumme.

Saan omassa työssäni kaupunginjohtajana paljon palautetta lapsiperheiltä. He arvostavat työpaikkojen syntymistä kaupunkiimme. Nurmekseen onkin syntymässä uusia työpaikkoja tasaisesti eri toimialoille. Yrityksillä on käynnissä, luvitettuna ja suunniteltuna rakennushankkeita yhteensä 10 010 neliömetrin edestä eli yhteensä yli hehtaari uutta yritystilaa. Ihmisen elämässä on näet kaksi haavetta ylitse muiden: hankkia toimeentulo ja kasvattaa lapset.

Kansainvälistymistä voi tehdä myös kotioloissa: Nurmeksen Hyvärilässä on nyt käynnissä 4H-leiri, jolla on osanottajia 1040 yli 20 eri maasta. Heti tämä leirin jälkeen alkaa kansainvälinen Lions-nuorisoleiri, jolle saapuu osanottajia 17 eri maasta. Leiriläiset ovat 2-3 viikkoa ennen leiriä isäntäperheissä. Meilläkin on ollut kotona kaksi mukavaa 18-vuotiasta nuorta - Ryan Alaskasta ja Michela Italiasta. Kielitaito on kohentunut paljon ja oma arvostus näitä seutuja kohtaan on kohonnut entisestään. Nuorisovaihdokkiemme mukaan elämme paratiisissa: viileässä ilmastossa, pienessä kaupungissa ja puhtaiden vesien ääressä. Meillä on paljon kiinnostavia ilmiöitä kuten kesämökkeily, marjastus, pyöräily, lavatanssit ja kalaruokien laitto.

Iloitsen myös siitä, että Nurmeksen kaupungin työnantajamaine on vahva. Tällä hetkelläkin avoimiin oleviin virkoihin tulee tulvimalla hakemuksia. Nurmes tunnetaan kaupunkina, joka hoitaa taloutensa hyvin ja jossa on hyvä eteenpäin katsova henki.

Kesän parhaat päivät ovat vielä edessäpäin. Sääennusteet lupaavat kaunista elokuuta. Näissä oloissa on mukava rakentaa Nurmesta entistä vetovoimaisemmaksi.

Uusi kuntalaki kannustaa kuntia parempaan vuorovaikutukseen

Toukokuussa voimaan tullut uusi kuntalaki ottaa kantaa myös kunnan tiedottamiseen ja viestintään. Uudessa kuntalaissa korostuu kuntalaisten osallisuuden näkökulma, mikä kuntien tulee ottaa huomioon viestinnässään.

Kuntalaki sanoo, että viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja eri asukasryhmien tarpeet on otettava huomioon. Tiedottaminen nähdään myös laajana vuorovaikutuksena kuntalaisten kanssa. Vapaaehtoinen kuuleminen helpottaa myös tiedottamista. Kunta voi esimerkiksi järjestää vapaaehtoisia kuulemistilaisuuksia tai tutustumiskävelyjä jonkin ajankohtaisen asian tiimoilta. Erityisesti maankäytön suunnittelussa osallistava vapaaehtoinen kuuleminen on lisääntynyt paljon kunnissa tyyppiesimerkkinä vaikkapa keskustaajamien kehittäminen.

Kuntien tiedottamisvelvollisuus perustuu kuntalakiin ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Monissa eri laeissa korostetaan tiedonantovelvollisuutta silloin, kun julkista valtaa käytetään. Kunnan on tiedotettava, millä tavalla päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Kunnan tulee muistaa tiedotuksessaan asukkaat, palvelujen käyttäjät, järjestöt ja muut yhteisöt.

Nyt lakiin on kirjoitettu tiedottamisen määritelmä. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niistä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista.

Myös psykologisesti tarkasteltuna vaatimukset ovat kasvaneet. Nyt ei enää riitä tiedotus, vaan lain henki on se, että pitää myös kuunnella ja keskustella. Tämä on mielestäni aivan oikein. Me virkamiehet olemme kuntalaisia varten. Tietotekniikka auttaa omalta osaltaan palautteen keruuta ja tiedon jakamista.

Ennustamisen vaikeudesta

Valtakunnallisten talousennusteiden merkitys on kasvanut viime vuosina sitä mukaa, kun käyttöön on tullut kehysbudjetointi, julkisen talouden suunnitelma ja laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta. Kaikki nämä ovat kasvattaneet virkamiesvaltaa ja erityisesti valtionvarainministeriön valtaa.

Suomen merkittävimmät ennustelaitokset ovat valtionvarainministeriön kansantalousosasto, Suomen Pankki, Pellervon taloustutkimus, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos. Erityisesti valtionvarainministeriön (VM) painoarvo on kasvanut viime vuosina. Ennusteiden paikkansapitävyys kiinnostaa erityisesti nyt, kun uutta hallitusohjelmaa ollaan kirjoittamassa. Samalla kansan tietoisuuteen on noussut ”uusvanhana” sanana tilannekuva.

Kuinka hyvin nämä tutkimuslaitokset ovat onnistuneet ennusteissaan, kun ennustetta katsotaan yksi vuosi eteenpäin? Tätä samaa kysyi eduskunnan tarkastusvaliokunta PTT:ltä julkisen tarjouskilpailun jälkeen. 

Kaikki viisi edellä mainittua tutkimuslaitosta aliarvioivat vuosina 1998–2007 bkt:n ja yksityisen kulutuksen kehityksen, mutta yliarvioivat työttömyyden vähenemisen ja inflaation. Pessimistisimmät ennustajat olivat valtiovarainministeriö ja PTT.  Tutkimustulosten mukaan VM näyttää ”hidasliikkeiseltä” arviolaitokselta, joka ei pysy mukana suhdanteen vauhdin muutoksissa: todelliset laskut ja nousut ovat nopeampia kuin VM ennustaa. Rohkeimmaksi ennustajaksi osoittautui PTT. Sen ennusteet heittivät eniten molempiin suuntiin. ETLA oli puolestaan varovaisin ennustaja. Sen ennusteet poikkesivat todellisesta kehityksestä enintään 0,3 % vuositasolla.

Tutkimus antaa myös kehittämissuosituksia. Eräs niistä on se, että systemaattinen aliarviointi legitimisoitaisiin, koska varovaisuusperiaatteesta puhuminen aiheuttaisi oikeudellista sekaannusta. Toinen johtopäätös on se, että verotulot kasvavat samaa tahtia nimellisen BKT:n kanssa. BKT:n ennusteen osuvuudella on siten tärkeä merkitys myös kuntien kannalta. Kuten myös sillä, että verolajikohtaisia verotuloennusteita pitäisi olla aikaisempaa paremmin saatavilla. Kolmas suositus on se, että suhdanteiden käännepisteiden ennustamista tulee kehittää. Esimerkiksi VM teki historiallisen virheen vuonna 2012, kun se ennusti bkt:n kääntyvän kasvuun vuoden 2011-2012 ”minitaantuman” jälkeen.

Kylmiä numeroita

Vuosi 2014 alkaa olla tilastojen valossa pulkassa. Tulokehitystilasto vuodelta 2014 julkaistiin viime viikolla. Pielisen Karjalan numerot olivat kylmempiä, kuin osasin aavistaa.

Tulokehitystilasto kertoo kunnittain sen, miten ennakonpidätyksen alaiset tulot ovat kunnassa kehittyneet viime vuoden aikana. Tuloissa on eritelty palkkatulot, eläketulot, työttömyyskorvaukset ja sosiaalietuudet. Tuloissa yhteensä Nurmeksen kasvu oli 1,8 %, Juuan 1,8 %, Lieksan 0,7 ja Valtimon -0,7 %. Palkkatulojen osalta vastaavat lukemat olivat Juuka 1,0 %, Nurmes 0.5 %, Lieksa -0,3 % ja Valtimo -4,4 %. Pielisen Karjala on menettämässä otteensa palkkatyöstä. Erityisen huolestuttava tilanne on Valtimolla, jossa 0,75 prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksesta huolimatta kunnallisveroa kertyi vain 0,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. ”Normaalissa” tilanteessa veroja olisi pitänyt kertyä 3,9 prosenttia lisää.

Kun katsotaan palkkatuloja saavien kokonaismäärän muutosta niin, järjestys on seuraava: Juuka +1, Valtimo -39, Nurmes -55 ja Lieksa -59. Yhteensä siis Pielisen Karjalasta on kadonnut vuodessa 152 palkkatulonsaajaa. Tämä on paljon. Valtimolla kasvoi eläketulojen saajien määrä, Lieksassa työttömyyskorvausten saajien määrä ja Juuassa sosiaalietuuksien saajien määrä. Nämä luvut kertovat dynamiikasta: Valtimo ikääntyy ja eläkeläiset jäävät kuntaan, jossa työn määrä laskee jyrkästi. Lieksassa on työpaikkoja menetetty äskettäin ja työttömät ovat jääneet kuntaan. Juuassa työttömyyskorvaukset ovat muuttuneet sosiaalietuuksiksi. Juuan alamäki kiviteollisuuden jäljiltä ei enää tästä pahene ja luvuissa onkin jo pilkahdus uudesta noususta. Nurmeksen tilanne on tervein, mutta meillä ihmiset muuttavat pois, jos he eivät ole palkkatyössä. Tämä näkyy puolestaan väestökatona.

Kunnallisveron purevuus heikkenee edellä kuvatun dynamiikan vuoksi. Tämä näkyy niin, että veronkorotukset eivät lisääkään verotuloja, ja erot kuntien välillä nimellisen ja efektiivisen veroprosentin erotuksessa kasvavat. Pienin ero on Lieksalla 6,36 %, Sitten tulevat Nurmes 6,82 %, Valtimo 7,23 % ja Juuka 7,54 %. Nurmes on saanut hieman Lieksaa kiinni, mutta edelleenkin keskipalkat ovat Lieksassa n. 112 euroa kuukaudessa Nurmesta korkeammat.

Seutukuntatarkastelussa huolestuttavaa on se, että Keski-Karjala ui syvällä. Kun kaikki tulot lasketaan yhteen, niin Joensuun seudun kaikkien tulojen kasvu oli 2,3 %, Pielisen Karjalan 1,1 % ja Keski-Karjalan vain 0,5 %. Työttömyyskorvausten kasvussa ykkösenä on Joensuun seutu 9,6 prosentilla, sen jälkeen on Keski-Karjala 9,1 % ja Pielisen Karjala 4,4 %.

Edellä kuvatut tiedot antavat viitettä myös tälle vuodelle: Verokorteissamme on liian suuret pidätysprosentit. Kuntien ansioverotulojen kasvu taittuu, koska marraskuun oikaisut iskevät nyt ikävästi kuntiin. Nurmeksen osalta tilanne on vakaampi. Meillä näyttääkin alustavasti siltä, että verotulojen kehitys vastaa ennusteitamme. Mikäli toimintakate onnistutaan säilyttämään, niin vuosikatekin säilyy hyvänä. Tulopuolelta ei ole tänä vuonna odotettavissa mitään apuja kuten kävi viime vuonna.

Koko maakunnan pitää nyt viimeistään herätä. Nyt on aika luoda uusia työpaikkoja aktiivisella elinkeino- ja teollisuuspolitiikalla. Näin palkkatulokehitys käännetään taas nousuun.