Lieksa on Pikesin suurin käyttäjä ja omistaja

Lieksan kaupunki on Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n (PIKES) suurin asiakas. Lieksaan kohdistuu yritysneuvontapalveluista 48,6 %, Nurmekseen 41,8 % ja Valtimolle 9,5 %. Tämän ohella Nurmeksen kaupunki ostaa erillispalveluna toimitila-asiamiehen palvelut maksamalla niistä 66 000 euroa vuodessa. Nurmes saa tätä kautta 25 neuvontasuoritetta lisää. PIKES:in hanketoiminnassa on myös Lieksan suunnalla painopiste suuren Luontokolin kasvusysäys –hankkeen takia. Asiakasmääriä tarkasteltaessa PIKES on nykytilassaan hyvin tasapainossa lukuun ottamatta Valtimon lievää asiakasmäärän aliedustusta verrattuna omistukseen ja vuosimaksuihin.

Lieksassa on myös suurin asiakaspotentiaali eli yritysten toimipaikkojen määrä. Lieksassa on 711 yritystoimipaikkaa, Nurmeksessa 570 ja Valtimolla 187. Prosentteina nämä ovat 48,8 %, 38,8 % ja 12,7 %. PIKES:in nykyiset omistusosuudet kuntien kesken ovat 49,4 %, 38,6 % ja 12,0 %. Ei ole sattumaa se, miksi PIKES:in nykyinen omituspohja on juuri tällainen. Itse asiassa Lieksalla on nykytilassa hieman yliomistusta ja Valtimolla omistusta hieman liian vähän. Tämä kauneusvirhe johtuu PIKES:in osakkeen epälikvidisydestä eli pienestä osakemäärästä: 83 osaketta ei voida jakaa ihan tarkalleen oikein, silloin kun puhutaan 1-2 prosenttiyksikön epäsymmetrisyydestä.

Edellä esitettyjen lukujen valossa PIKES on balanssissa. Kun kuntien maksamat euromäärät ynnätään yhteen, niin Nurmes maksaa PIKES:lle asukaslukuun suhteutettuna vuositasolla 24 000 euroa enemmän kuin Lieksa. Maakunnassa ollaan syystäkin ihmeissään syntyneestä tilanteesta. Kysymys ei taida ollakaan kuntien välisestä epäluottamuksesta, vaan kuntien itseluottamuksen puutteesta!

Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toimintatavan kehittäminen on Lieksan kaupungin oma asia, joten sitä ei ole tarkoituksenmukaista kytkeä mitenkään PIKES:iin. Junahan ajoi käsitykseni mukaan tämän asian ohi jo 3½ vuotta sitten, kun seudullisen toimitilayhtiön perustaminen oli kalkkiviivoilla. Nyt talouden realiteetit ovat tulleet vastaan ja naapurien into tähän hankkeeseen on hiipunut.

Pielisen Karjalan kuntien poliittiset ryhmät ovat mielestäni lisäksi tuoneet PIKES:iin vakautta sopimalla 2-vuotisesta puheenjohtaja- ja varapuheenjohtajakierrosta Nurmeksen ja Lieksan kesken sekä kahden suurimman puolueen eli Keskustan ja SDP:n kesken. Pidän tätä hyvänä asiana. Kunnasta ja puolueesta riippumatta PIKES:in puheenjohtajat ovat tähän asti tehneet tuloksekasta ja jämerää jälkeä.

PIKES on tehnyt ja tekee hyvää työtä. Nyt on aika antaa työrauha yhtiölle, niin että sen hyvä työ koko Pielisen Karjalan hyväksi voi jatkua. Seutukuntanahan meillä on lisäksi edessä suuria haasteita kunnallisen palvelutuotannon järjestämisessä ja kuntarakenteen tarkastelussa.

Nyt on tärkeää pitää elinkeinoasioissa koko Pielisen Karjalan ja Pohjois-Karjalan etu oman kunnan edun edellä. Siksi kovaa kisa esimerkiksi uusista työpaikoista on Suomen ja Euroopan muiden seutukuntien kanssa.

Tästäkään päivästä ei tullut hyvää uutispäivää, vaan PIKES jatkaa olemassaoloaan ja työtään koko Pielisen Karjalan hyväksi.

Yhteen hiileen

Hiili on elintärkeä alkuaine eläville olennoille. Hiiliatomi on puolestaan maailman käyttökelpoisin ja yksinkertaisin energiavarasto, koska se on erittäin kyvykäs sitoutumaan muiden alkuaineiden kanssa. Nyt puuhiili valjastetaan Pielisen Karjalan hyvinvoinnin eteen: Nurmeksen kaupungilla ja koko seutukunnalla on hyvä tilaisuus osoittaa yhteen hiileen puhaltamisen taito.  Kaupunginhallitus ottaa näet kokouksessaan 17.9. kantaa biohiiltämön valmisteluun Nurmeksessa.

Biohiiltämössä on kysymys puuhiilen ja puuöljyn valmistamisesta pienikokoisesta runkopuusta täysin suljetussa hiiltoprosessissa. Puuhiiltä käytetään mm. terästeollisuudessa ja energiantuotannossa kivihiilen korvikkeena. Puuöljyä puolestaan voidaan käyttää polttoaineena voimakoneissa, maaliteollisuuden raaka-aineena, biomuovien raaka-aineena sekä lahonsuoja-aineena. Yleisemmin maailmalla uskotaan, että ns. biokomponenttien valmistuksella on hyvä tulevaisuus.

Biohiili on hiilidioksidineutraali kiinteä polttoaine, kun puu tulee hoidetuista talousmetsistä. Sen energiapitoisuus on korkea ja ominaisuudet ovat homogeeniset. Etuna on myös alhainen kosteuspitoisuus. Puuhiilen lämpöarvo voi olla jopa hiilen lämpöarvoa parempi, koska puuhiili sisältää vähemmän tuhkaa.

Rautatiekuljetukset ja terminaaliratkaisut nousevat biohiiltämön suunnittelun keskiöön. Raaka-aineesta suuri osa tulee junalla ja lopputuotteista suuri osa lähtee junalla. ”Rautahepo” on siis tärkeässä roolissa Nurmeksen biohiiltämön logistiikassa. Jo valtuustoseminaarissa puhuttu tulevaisuuden rautateiden purku- ja lastauspaikka saa tuulta siipiensä alle.

Biohiiltämö on sitä, mitä Pohjois-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa juuri nyt tarvitaan. Hanke on mitä suurimmassa määrin ns. strategian mukainen. Nurmeksen kaupungilla on asian suhteen ymmärrystä ja toimeenpanokykyä. PIKES on valmistellut asiasisältöjä ja hanketta ansiokkaasti sekä KOKO- että PKBEV-hankkeissa. Olen myös aistinut suurta innostusta asian suhteen meidän nurmeslaisten valtuutettujen keskuudessa, kun asiasta annettiin ennakkotietoa valtuustoseminaarin bussimatkalla. Asialla on laaja kannatus, ja meitä virkamiehiä suorastaan kannustetaan viemään hanketta eteenpäin.

Toteutuessaan biohiiltämö työllistää yhteensä n. 290 henkilöä, josta 15–20 itse tehtaassa. Loput työpaikat ovat korjuussa, kuljetuksessa ja terminaaleissa. Tämän hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset ovat erittäin suuret: puunmyyjille syntyy kantorahatuloa lisää n. 16–18 miljoonaa euroa vuodessa ja logistiikka- sekä käsittelyketjulle syntyy liikevaihtoa saman verran vuositasolla. Harvalla elinkeinohankkeella on näin suuria aluetalousvaikutuksia. Tämän päälle pitää huomata, että esimerkiksi nurmeslainen ”Metallinyrkki” pystyy toimittamaan teräsrakenteita ja hiilen kuljetuskontteja rautateille.

Uskon, että koko Pielisen Karjala ja Pohjois-Karjala ovat tämän hankkeen takana. Ainahan on parempi puhaltaa kuin pissiä samaan yhteiseen hiileen!

Captare necesse est

Metsästys on tärkeää. Metsästyskausi pyörähti eilen isolle vaihteelle, kun kanalintujen metsästys alkoi. Eränkäynnillä on täällä Nurmeksessa ikimuistoiset perinteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa metsästys on harrastusta korkeammassa kategoriassa eli se on nautintaoikeutta muistuttava relikti eli jäänne maanomistuksesta riippumatta. Siksi metsästys liikuttaa ihmismieliä.

Minullekin metsästys on tärkeä asia, ja siitä on tullut näin viidenkympin korvilla tärkeä harrastus. Olen myös ollut onnekas ottopoika Tapion tarhoissa. Metsästysvuoteni tästä vuosi taaksepäin on näet ollut ylitsevuotava: olen ollut onnekas kaataessani mm. hirven, metson, villisikakarjun, kapitaali-saksanhirven sekä kaurispukin.

Nurmeksen kaupungissa metsästyksestä keskustellaan nyt vilkkaasti, koska syyskuun lopulla kokoontuva kaupunginvaltuusto ottaa kantaa Ylä-Karjalan kansallispuiston perustamiseen. Metsästyksen koetaan olevan vaarassa kansallispuiston takia. Uskon valtuustomme tekevän viisaan ja oikean päätöksen. Kaksi seuraavaa viikkoa näyttävät sen, mitkä muut asiat nousevat vaakakuppiin kansallispuistoa puntaroitaessa. Esimerkiksi Kolovedellä kansallispuisto on rakennettu niin, että hirvenmetsästys voi siellä jatkua.

Metsästykseen liittyvä eräs hieno asia ovat koirat ja niiden kasvattaminen. Uskon, että joku päivä minullakin on taas oma metsästyskoira. Rotua en ole vielä valinnut, mutta vaihtoehtoja on useita ja ne lisääntyvät, kun olen nähnyt metsäretkilläni toinen toistaan parempia koiria työnsä ääressä.

Jahdissa ollessa todellisuuden ja mielikuvituksen rajat häilyvät. Metsästäjän äärimmilleen viritetty pyyntivietti tekee joskus myös tepposet. Kun sitten metsästäjän jahtihalu ja jahtionni ovat kohdallaan, niin metsä antaa. Silloin pyytömies muuttuu saamamieheksi Mielikin suosiollisella avustuksella. Minulle syntyi tästä ajatus kirjata omia tunnelmiani muistiin. Kirjoitinkin metsästyskirjan. Kirjan otsikon otin Kalevalasta.

Kirjaprojektini alkoi oikeastaan siitä että, mitä haluan, kun täytän 50 vuotta lokakuussa. En halunnutkaan harrikkaa, vaan halusin jaettuja, yhteisiä, vahvoja kokemuksia luonnon ääressä hyvien kavereiden kanssa. Kirjoitin kirjaani 2 vuotta. Otin valokuvia. Keräsin tietoa. Nyt kirja on valmis ja painolämmin. Lopputulos rauhoittaa mieltä.

Nurmeksen syksyinen luonto on hieno, emmekä ole siitä liioin mustasukkaisia. Toivotamme kaikki luonnonystävät tervetulleeksi meille olipa sitten mukana kamera, marjakori tai haulikko.

Nuorekkaalla Nurmeksella on "Kaikki inkkarit kanootissa"

Nurmeksen kaupunki on nuorekas ja nykyaikaisempi. Onnistuneet elokuvajuhlat, paluumuuttointo ja valtuustomme strategiset linjaukset seminaarissa ovat tästä osoituksena. Aktiiviväestö ja nuoret aikuiset ratkaisevat Nurmeksen kehityssuunnan. Olemme oivaltamassa oikein. Itse olen aistinut ilmassa vahvaa kehitystahtoa. Näyttää hyvältä.

Nurmeksen kaupunki haluaa lisätä vuoropuhelua nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Itse odotan innoissani sählyottelua nuorten ja päättäjien välillä PielisAreenassa tiistaina 18.9. Silloin kuulemme samalla hyvän läpileikkauksen nuortemme kuulumisista ja toiveista.

Onko Nurmeksella kaikki inkkarit kanootissa? Tämä inkkarivertaus tarkoittaa nuorten puhekielessä sitä, että ollaanko tervejärkisellä pohjalla. Kun itse olen tähystellyt, niin aika monta inkkaria olen havainnut kanootissamme. Kaupunkimme suunta ja draivi näyttävät hyviltä: olemme nuorekkaita, olemme yksituumaisia ja olemme kehitysmyönteisiä. Kaupunkiimme syntyy uusia työpaikkoja, 300 ihmistä muuttaa Nurmekseen joka vuosi, ja kaupunkimme kulttuuritarjonta on monipuolista ja laajapohjaisesti tuotettua. Esimerkiksi elokuvajuhlien drive-in -näytös oli vahva näyttö eri tahojen yhteistyöstä.

Nurmes on myös joustavampi. Joustavuuden yksi lähtökohta on itsevarmuus. Kuntien välisessä yhteistyössä tarvitaan juuri nyt joustavuutta, kun naapurien toivomukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Pielisen Karjalan kuntien joustoa mitataan tällä hetkellä mm. PIKES:in asiassa ja lähestyvissä SOTE-kiemuroissa.

Nuorekasta imagoa kannattaa tukea markkinoinnilla. Markkinoinnilla voidaan ja kannattaa vahvistaa sitä mikä on jo olemassa. Markkinointi on kylvöä, mutta myynti on sadonkorjuuta. Sadonkorjuuta varten Nurmeksen kaupunki tulee arvioni mukaan uudistamaan joitakin toimintatapojaan.

Perjantaina käymme sitten Helsingissä. Haluamme kertoa ajankohtaisia myönteisiä kuulumisiamme myös valtioneuvostolle ja useille kansanedustajille. Karjalasta kajahtaakin nuorekkaan Nurmeksen särötön ääni!